HOPEATÄHDET-ELOKUVAFESTIVAALI 2. - 6.11.2015 KUVAKUKOSSA

 

JOKO ON VIIDES FESTIVAALIVUOSI?

 

 

HOPEATÄHDET-ELOKUVAFESTIVAALI 2.–6.11.2015 Avajaiselokuva ma 2.11. klo 16 ja 18 Elämältä kaiken sain. pääosissa: Vesa-Matti Loiri, Armi Toivanen ja Peter Franzen.
Kuopion Hopeatähti-kerhon ja Hopeatähdet-festivaalin järjestää alueellinen elokuvakeskus ISAK ry. Yhteistyökumppeina Kino Kuvakukko, Snellman-kesäyliopisto/IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO, Savon Kinot Oy, KAVI.

Ja ainakin 5.11. Tunteiden temppelit -dokumentin aikaan on Kuvakukon aulassa myynnissä Kauko Puustisen kirjaa a´ 20 euroa. (Minulla on vain laatikollinen.)

KOMEAA DRAAMAA

HOPEATÄHTI-näytös tiistaina 20.10. klo 13 Kuvakukossa

Nuori nainen nimeltä Robyn Davidson sai 1970-luvun loppupuolella päähänsä vaeltaa Australian halki neljän kamelin ja koiran kanssa. Melkein 3 000 kilometrin patikkaretkestä syntyi juttu National Geographic -lehteen, sitten Tracks-niminen kirja ja vuonna 2013 näihin perustuva elokuva.

Tracks-elokuva 20.10.  (”Jäljet”) vie katsojat kuumalle aavikolle Australiaan. Marion Nelsonin käsikirjoitus perustuu Robyn Davidsonin tositarinaan. Pääosissa Mia Wasikowska ja Adam Driver. Katsoja itsekin tuntee olevansa matkalla. Vaikuttavaa. (K12)

 

 

HOPEATÄHDET-FESTIVAALI 2. - 6.11.2015 

                        

Huomenna 20.10. lippuja ennakkomyynnissä "Tracks"-elokuvan aikana 12.30 - 15.30!

Parkkinen ja Aapeli

AAPELI 100 vuotta 23. lokakuuta 1915

Kirjailija Jukka Parkkinen Kuvakukossa vierailullaan Kuopiossa. Kuva: Ari Nyyssönen (Kuopion Vilimit)
 

Kuopiossa syntynyt (1948) kirjailija Jukka Parkkinen ilahdutti 1.10. Hopeatähdet-elokuvakerhon katsojia Aapeli-luennollaan. Luento oli täyttä asiaa, mutta kyllä kirjailija siihen jotain hersyvää huumoria ujutti – ­esikuvansa tavoin. Luennon jälkeen katsottiin Jack Witikan ohjaama Pikku Pietarin piha -elokuva, joka perustuu Simo Puupposen samannimiseen romaaniin.

Myös Kuopion Vilimeillä katsottiin Pikku Pietarin piha -elokuva.  Hienosti digitoitu elokuva ihastutti katsojia, muun muassa Leo Jokela uimahypyillään. Elsa Turakaisen  lempeän äitipuolen osa oli vaikuttava.

Tuukka Tanner oli mainio Pietari "Pietu" Jormalainen. Monet aikansa elokuvatähdet hurmaavat taidoillaan.

Ja lempeänä Jumalana kuultiin itse Aapelin, Simo Puupposen, ääntä. Parkkinen piti toisen luennon, nyt Aapelista TK-miehenä.

Kirjailija Parkkinen on tuottelias. Hänen Korppi-kirjansa ovat kestäneet aikaa, samoin Oskut ja Suvi Kinos -romaanit sekä aikuisten veijariromaanit. Sananjalkoja metsäpolulla (Kuvitus Satu Paakkala, WSOY 2004) on sanantaitajan tyylinäyte. Riemullista luettavaa.
Asiaproosaluettelo on hengästyttävän pitkä. Viime vuosina Parkkinen on kirjoittanut muun muassa Kalliomaalauksista. Teosta Aapelista odotamme.

Odottaessa voimme lukea uusimpia karhukirjeitä

Karhukirjeitä kuntolomalta WSOY 2015

 

Karhukirjeitä on nyt ilmestynyt seitsemän, ja aina ajan hermolla. Kuntoilu on päivän sana.

Karhulapsi Otso, Amalia-täti ja konstaapeli Karhunen ovat kirjan sankarit.

Otso kirjoittaa kirjeitä kaverilleen Karvoselle. Kunkin kirjeen alussa kerrotaan mitä tuleman pitää, helpottaa orientoitumista.

Amalian painovirhe, sata kiloa ylipainoa, on syy kuntolomaan. Siitä Amalia itse taitaa olla vähiten huolestunut. Hän ei provosoidu edes Oiva Karhusen kysymyksestä, kuinka monta kertaa Amalia on aloittanut laihdutuskuurin vaan vastaa, ehkä sata. Hänellähän ei ole ollut vaikeuksia aloittaa tai lopettaa, kuurien välit ovat vain jääneet lyhyiksi.

Amalia komennetaan parin terveyssisaren kanssa Käpälämäen kuntoutuskeskukseen. Emmi Kotva ja Lahja Hevonen ovat Amalian työkavereita. Loma on hieno juttu, mutta kun kuntoilu on työtä, olisiko se mikään loma. Oiva lähtee mukaan Amalian tueksi. Amalian tulo on näyttävä, kun hän saapuu poliisiautolla.

Kulttuuriakin Käpälämäessä oli tarjolla. Helposti braatvurstit ja bravuuri menevät sekaisin.

Ruokailu on havainnollinen, kun saa itse valita syömisensä. Ruokailun lopuksi on sitten käännettävä lautanen ympäri. Pohjassa lukee kuinka paljon pitäisi juosta, jotta saa kalorit pois. Tädin olisi hölkättävä puolitoista tuntia. Oivalla oli paljon suurempi urakka.

Lounaan jälkeen on tarjolla tennistä ja lentopalloa, mutta kolmikkoa valitsee tikanheiton.

Golf houkuttaa myös. Swing tuo tädin mieleen Duke Ellingtonin. Golf-termeistä ei niin väliä, sillä Amalian lyönti oli mennyt yli barin eli baarin yli kohti ravintolaa.

Kuntoutumispaikassa voi hoitaa myös kauneuttaan ja täti ottaakin permanentin. Päivällisen jälkeen olisi tanssia.

Parkkisen lastenkirjoissa on aina jokin taso aikuisillekin, siksi ne viihdyttävät myös vanhempia. Pientä ironiaa voi lukea vaikkapa Me Karhut -lehdestä, missä hienojen asusteiden kuvissa kerrotaan mistä ne oli hankittu.

Hyvästä lastenkirjasta voi oppiakin, kuten styyrpuurin ja paapuurin. Kirjaa onkin mukava lukea lasten kanssa yhdessä, sillä kysymyksiä herää.

Piknikit kuuluvat myös Käpälämäen ohjelmaan. Käydään katsomassa hiidenkirnuja. Opitaan uusia vanhoja sanojakin kuten mortteli.

Matkalla soitinmuseoon lauletaan yhteislauluja. Siitä huolimatta päästään perille. Nämä vierailijat eivät malta pitää näppejään irti soittimista, lupaavat kyllä maksaa viulut.

Oiva alkaa rakentaa yllätystä Amalialle tämän kuntoloman aikana. Tosi yllätys siitä tuleekin.

Karhukirjeitten joukossa (13. kirje) on opettava tarina kiusaamisesta.

Amalia-tädin teatteriharrastus vie katsojat klassikkosadun, Tuhkimon, pariin uusin kujein. Kilpailuvietti vie hänet moniin seikkailuihin. Oiva puolestaan on tee se itse miehiä, remonttimies kutsutaan korjaamaan loput.

Hevosmiesten tietotoimisto on huhujen erikoisasiantuntija, johon tutustutaan myös.

Kuntoutuskeskuksen läksiäisjuhlassa Amalia saa erikoiskiitokset. Pitkässä juoksussa hän oli luonut hyvää voimaannuttavaa henkeä koko kuntoutuskeskukseen. Täti sanoi: bingo.