Kuvakukon tauko jatkuu...

Monta hauskaa hetkeä on Hopeatähtien parissa koettu!

 

Iso harmi!

Ei päästä Kuvakukkoon tänä keväänä.

Syntyi toive mielessäni, jospa saisivat Kuvakukossa vessatkin samalla

tauolla lain vaatimalle (esteettömyys) tasolle!

Mainio huhtikuun ilottelu

Loistava kaupunginteatterimme antaa tilaa vierailijoille ja tekee monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa

Teatterivierailut tuovat iloa ja väriä laitosteatterien ohjelmistoon. Sen todisti Red Nose Company, perustettu 2005, klovniparinsa kanssa. Hurmaavat klovnit – Zin/ Don Quijote, Timo Ruuskanen ja Mike/Sancho Panza, Tuukka Vasama pelaavat mainiosti yhteen. Tilaa näyttää olevan improvisioinnillekin.  Otso Kautto, Tampereen Työväen teatterin johtaja, ohjaa yhdessä työparin kanssa esityksen.

Ohjelmalehtisessä Timo ja Tuukka kirjoittavat: Don Quijoten prosessissa olemme oppineet jopa harjoittelemaan, Otso on meille silmät ja sydän, me olemme yksi ruumis jolla on kaksi nenää ja monta ajatuksen suuntaa.

Klovnit pelaavat varman päälle ja ovat ottaneet kuopiolaisille tuttuja asioita ja henkilöitä mukaan esitykseen.  Piikkejäkin lentää, muun muassa vanhustenhoivayhtiö mainitaan jopa nimeltä. Hyvin toimii, sillä tutut asiat saivat aikaan naurunhörähdyksiä ja kunnon aplodit. Ja mukavasti kaverit piikittelevät toisiaan. Espanjalaisten “tomaattiriehaan” viitataan, sillä yleisöstä jotkut pääsevät
heittelemään tomaatteja sen jälkeen, kun karnevalisointi-osio on nähty. Alastomuuttakaan ei kaihdeta. Timo Ruuskanen loihtii äänellään esiin myös Rosinante-hevosen. Näyttelijät soittavat tuttuja säveliä, taitavia ja monipuolisia tekijöitä he ovat, reagoivat kaikkeen katsomosta kuuluvaan, jopa yskäisyyni.

Miguel de Cervantes (s. 29.9.1547 – k. 23.4.1616) koko nimeltään Miguel de Cervantes Saavedra, tunnetaan kirjailijana ennen muuta Don Quijote -teoksestaan. Cervantes on historian merkittävin espanjankielinen kirjailija ja yksi romaanin lajityypin synnyttäjistä. Taisi kirjailija itsekin olla aikamoinen seikkailija.

Cervantesin Don Quijote (s. 1927– k. 1928) ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1605 ja 1615. Se on kertomus köyhästä maalaishidalgosta Alfonso Quijanosta. Yhdessä uskollisen palvelijansa Sancho Panzan kanssa, tämä mielevä hidalgo lähtee ratsain taistelemaan maailman vääryyttä vastaan. Edessä on monenmoisia sattumuksia ja juonenkäänteitä. Klovnipari seuraa kirjan juonta hauskasti, jopa kirjan kirjoittamisenkin vaiheet tulevat esiin.

Tätä näyttelijäparia en ole yhdessä lavalla aiemmin nähnyt. Tuukka Vasama on tuttu Kajaanin runoviikolta. Olen käynyt hänen runoteltassaan kuuntelemassa aiheen mukaan itselleni valittuja runoja.

                               Kuvassa Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama. Kuva Otso Kautto.

Tuulimyllyjä vastaan taisteleminen -sanonta on juurtunut kieleemme mahdottaman asian yrittämisen kuvaksi.
RK

Lorca puolusti heikossa asemassa eläneitä naisia

Bernarda Alban talo raastaa katsojan mieltä –

tulkinta vaatii sulattelemista pitkään

Katsoin Bernarda Alban talon harjoitusnäytöksen. Se houkutti katsomaan näytelmää, mutta antoi myös kuvan miten suuren työn takana esityksen valmistuminen on.  Ensi-iltaa odotellessa luin Aale Tynnin suomentamia Federico Garcia Lorcan runoja.

Näytelmän on ohjannut vierailija Anne Rautiainen, jonka ohjaama Frida on jäänyt mieleeni vahvasti. Hän suhtautuu ohjaustyöhönsä antaumuksella, matkustihan hän jopa Lorcan synnyinseudulle säännöllisesti, kunnes asiat kypsyivät Bernarda Alban talon ohjaustyöhön.

Lorca (5.6.1898–19.8.1936) kuoli Espanjan sisällissodan aikana. Traaginen kohtalo.

Kannattaa ostaa Bernarda Alban talo -käsiohjelma (tekstit Maija Voutilainen, kuvat Sami Tirkkonen), sillä siinä on paljon valaisevaa tietoa. Mukana on myös ohjaajan sana.

Kuvassa Virpi Rautsiala, Lina Patrikainen, Lotta Vaattovaara, Sari harju, ja Johannaa Kuuva. Kuva Sami Tirkkonen

 

Pienen espanjalaistalon muurimaisten seinien sisällä Bernarda hallitsee tyttäriään, aikuisia naisia, kuristavalla otteella. Tyttärien rooleissa ovat Virpi Rautsiala, Lina Patrikainen, Lotta Vaattovaara, Sari Harju ja Johanna Kuuva. Kaikki selviävät rooleistaan mainiosti. Bernardalla on heille myös kahleet. Tyttäriensä tunteetkaan eivät liikuta äitiä, vaan hän suhtautuu asioihin kylmästi. Mutta varaudesta hän huolehtii, hevoset ovat tärkeitä ja Bernarda aikookin astuttaa tamman hetimmiten.

Uhmakkaasti Adela (Johanna Kuuva) pukeutuu vihreään suruaikana, vieressä Sari harju, Lina Patrikainen ja Lotta Vaattovaara. Kuva Sami Tirkkonen

 

Tyttäret ovat vaikuttavia mustissa hunnuissaan, vaan on heillä valkoiset hunnutkin varattuina. Vanhin tytär, Angustias, on pääsemässä naimisiin, ja toiset kiusoittelevat häntä. He epäilevät miehen rakkautta ja miehen havittelevan vain rahoja. Joku sisaruksista vie Angustiaksen mielitietyn valokuvan. Martirio sanoo sen olevan vain leikkiä, mutta noinkohan, sillä mustasukkaisuuttakin naisten kesken esiintyy.

Ritva Grönberg ja Katri-Maria Peltola.  Kuva Sami Tirkkonen

Ritva Grönberg on Bernardan roolissa voimakas taipumaton mahtinainen, hänelle mainio vastapari on Katri-Maria Peltolan esittämä palvelija La Poncia. Palvelija yrittää pitää tyttärien puolta, mutta Bernarda muistuttaa palvelijan syntyperästä. Syntyperällä ja rahalla tuntuu olevan suuri merkitys tuon ajan Espanjassa. Palvelija yrittää turhaan muistuttaa tyttärien elämänsuunnasta.

Erityisesti minua viehättää kuolonkalvakka puhumaton palvelija Riina Björkbacka. Ennusmerkkejä lavalla riittää.

Synkkään näytelmään eloa tuovat Savonia AMK:n 2. vuosikurssin tanssijaopiskelijat.           

Aikakausi ja kulttuuri ovat toiset nyt kuin näytelmän syntyajan Espanjassa. Vähän auttaa ymmärtämistä, jos on päässyt tutustuman Espanjan maaseudun pieniin kyliin.

Ja kaiken yllä vaikuttaa Carmen Linaresin esittämät flamencolaulut

Bernarda Alban talon on suomentanut Pentti Saaritsa, hänellä itselläänkin on komea runotuotanto.

RK.

Vaikeimmin minulle hahmottui Teho Majamäen rooli, kuvassa naisten takana taustalla. Kuva Sami Tirkkonen



SEURAAVANA ILTANA ON CARMEN LINARESIN FLAMENCOKONSERTTI

Kuuntelen käsiohjelman mukana tulleen näytelevyn.

Kappale: Anda Jaleo

Esittäjä: Carmen Linares

Säestys: Pablo Suarez

Flamencosäkeistöjen sanat ja sävellys  Frederico Garcia Lorca

Flamencosäkeistöjen sovitus Carmen Linares ja Roni Martin

 

Carmen Linares esiintyi Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä tyttärensä Lucia Espinin sekä pianisti Pablo Suarezin kanssa.

Flamencon supertähti ja legenda Linares valloitti yleisön ja aplodit olivat laululta voimakkaammat. "Se äänen värinä!"

Hän on loistava tulkki maansa kansallisrunoilijan teksteille. Vaikka kieltä ei osaisikaan, lauluista voi nauttia. Tunne välittyy.

Odottamiseksi meni...

 

                                 

Hopeatähtikerholaiset!

Kaikki eivät varmaankaan ole huomanneet oheista (yllä) pikku-uutista,

kun kyselyjä tulee: Milloin päästään Kuvakukkoon?

 

Harmillista tämä odottaminen, mutta mitä muutakaan voi. t. Ritva

Joskus on jonotettukin, kuten Mielensäpahoittajaa katsomaan...