lauantai 16. joulukuuta 2023

 Lastenkirjat kasvattavat lukijoiksi

– ääneen lukeminen on läheisyyttä

Leena Parkkinen, Zagros Manuchar

Käpykolon väkeä, osa 1

Syysvieras

Tammi 2023

Syksyn mittaan seurasin Leena Parkkisen Facebookia, ja oravaperheen kodin rakentamista.
Kiinnostuin, kirjan ilmestyttyä ostin sen ja luettuani annan kirjan nuorimmalle lapsenlapselle. Vanhemmat sisarukset voivat lukea pikkuveljelle. Kirja toimii erinomaisesti katselukirjana. Kuvia voi tutkia yksityiskohtaisesti ja ne innoittavat keskustelemaan.

Käpykolon avausosassa tutustutaan äitinsä kanssa asuvaan oravanpoikanen Pajuun. Kaikki näyttää sopuisalta ja kotoiselta. Vieraaksi Pajulle riittäisi mummo. Liikkuvainen nykymummo hän onkin.

Nyt odotetaan jotain erityistä vierasta, kun äiti pukeutui nätisti. Paju ei tahdo edes tervehtiä vierasta, vaan mököttää pöydän alla.

Mutta pian Baruu muuttaa heidän luokseen kokonaan.  Hän asettuu taloksi muitta mutkitta. Pajua ärsyttää kaikki mitä Baruu tekee. Ärsyttävintä on, että Baruu pitää äitiä käpälästä. Pahinta, että Baruu muuttaa äidin sänkyyn. Äiti ehdottaa, että Paju muuttaisi olohuoneen sohvalle.

”Enkä” on Pajun totinen vastaus. 

Kun aikuinen lukee lapselle tätä kirjaa, voidaan puhua tunteista.

Baruun laulaminenkin on kiusallista ja se, että se syö yksin kokonaisen käpykakun.

Paju rakastaa metsää ja tykkää kerätä sieniä äidin kanssa. Baruu ei tunne sieniä, vaan istuu lukemassa.

Varastokellariinkin Baruu pääsee. Sehän on meidän salainen paikkamme, Paju ajattelee.

Mutta kuka särkikään hillokulhon? Baruu ottaa sen syykseen.

Kuluu aikaa, ja tulee puhe Baruun muutosta. Paju selittää, ettei Baruu pärjäisi yksin. Ja hänestä onkin aika kiva nukkua sohvalla.

Kirja päättyy viihtyisään yhdessä oloon kaakeliuunin lämmössä.

Tekijäpariskunta kirjailija Leena Parkkinen ja taitelija Zagros Manuchar ovat luoneet oravien maailman yhdessä. He ovat käyttäneet materiaaleina kaikenlaista kierrätystavaraa ja fimomassaa. Oravat on tehty huovuttamalla ja niiden koti on rakennettu vanhan television sisään.

Kirjan tärkeitä teemoja ovat uusperhe, ulkopuolisuus, maahanmuutto ja monikulttuurisuus. Tärkeää on vuoden kiertokulku, ekologisuus, kierrätys ja käsillä tekeminen.

Kopiolaiset saattavat muistaa Leena Parkkisen esikoiskirjailijana, joka vieraili Kirjakantti-kirjallisuustapahtumassa vuonna 2009 esikoisromaaninsa, Sinun jälkeesi Max, myötä. Teos valittiin Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuoden parhaana suomenkielisenä esikoisteoksena. Myöhemmin Leena Parkkinen on julkaissut sekä aikuisten romaaneja että lasten kirjoja. Lukeville elokuvatekijä Zagros Manuchar tulee tutuksi kirjan kuvittajana.  

Leena Parkkinen näyttää jatkavan Kuopiossa syntyneen isänsä, kirjailija Jukka Parkkisen viitoittamaa taiteilijatietä.

Ihana kirja, odotan jatkoa!