Kaija Vuorio:
Niuva, Niuvanniemen sairaala1885–1952,
201 s., Niuvanniemen sairaala 2010.
&
Niuva. Niuvanniemen sairaala 1953–2010,
240 s., Niuvanniemen sairaala 2011.
Tuntematon Niuva lähellä kaukana
Fagernäs centralstalt för sinnesjuka sai nimen Niuvanniemen keskuslaitos, joka muutettiin Niuvanniemen sairaalaksi vuonna 1932. Ensimmäiset potilaat oli otettu 120-paikkaiseen sairaalaan 1.2.1885.
Vuonna 2010 sairaala täytti 125 vuotta. Sen kunniaksi Kaija Vuorio kirjoitti historian Niuva, Niuvannimen sairaala 1885–1952. Se sai jatko-osan 2011. Mielisairauksiin on aina liittynyt monia uskomuksia. Oikeus valvoi ja kirkkokuri vaali. 1700-luvulla kirkonvaivaisia auttoi ruotujärjestelmä. Köyhistä huolehdittiin talon kantokyvyn mukaan. Köyhiä ja sairaita myös kierrätettiin talosta taloon.
Suomen ensimmäinen piirilääkäri aloitti Vaasassa 1749. Kuopioon piirilääkäri saatiin 1777.
Vuorio näyttää valtakunnallisesti merkittävän kehityksen Niuvanniemen historian kautta.
Historiaamme kuuluivat lasaretit, hospitaalit ja houruinhuoneet aikana, jolloin mielisairaus ja köyhyys kytkettiin yhteen. Harjulan köyhäinoloja kuvasi aikanaan Minna Canth (Köyhää kansaa 1886). Vaivaistaloissa ei ollut lääkäreitä, eikä niiden toimintaa valvottu.
Korpeen ei sairaaloita perustettu, vaan liikenneyhteydet piti olla kaupunkiin. Fagernäs Kuopiossa oli sopivan rauhallinen paikka ja siellä oli tilaa luontaistaloudelle, jota sairaalan ylläpitämiseen tarvittiin. Mielisairaalan rakennushanke antoi työtä tiilitehtaille ja Juantehtaalle.
Henkilökunnan ja potilaitten yhteiseloa
Kirjan kartat ja piirustukset kertovat valtavasta työstä. Henkilökunta asui sairaala-alueella, miehille ja naisille oli omat osastonsa. Tarvittiin myös yksityishuoneita ja eristyssellejä. Sairaalan ensimmäisen vuosikymmenen aikana tehtiin viisi kaksikerroksista sairaalarakennusta ja saatiin yhteensä 310 sairaansijaa.
Kaupunkilaisista oli riesaa, sillä heillä oli tapana käydä huviajelulla töllistelemässä potilaita piha-alueella.
Ensimmäinen virkaan valittu hoitaja oli Aleksanteri Saxbom. Hänellä oli Lapinlahdella saatu kokemus mielisairaanhoidosta ja hän sai muita parempaa palkkaa. Sairaala työllisti ihmisiä perhekunnittain ja virkamiehet pysyivät pitkään talossa.
Eristämisellä ja pakkopaidoilla rauhoitettiin potilaita. Vuodelepo ja kylvyt olivat hoitomuoto, kun lääkkeitä ei ollut.
Emännöitsijä oli paljon vartijana, sillä suurin menoerä oli ruoka. Henkilökunnasta kirjoittaessaan Vuorio toteaa, että pieniä olivat piirit. Sivistyneistö tunsi toisensa ja oli usein sukua keskenään.
Sotavuodet koettelivat sairaalaa. Talvisodan aikaan hoidettiin 460 potilasta. Kärsittiin nälkää ja kylmää. Kuvat henkilökunnasta kertovat osaltaan ajan historiaa. Vuorion Niuva-kirja on taidonnäyte.
Niuvan muutosten vuosikymmenet
Niuvan historian toinen osa, Niuvanniemen sairaala 1953–2010, jatkuu siitä mihin ensimmäinen osa päättyi. FT Kaija Vuorion kirjoittama historia avaa lukijalle oivan näkökulman mielisairaalan elämään. Vaikka asuinrakentaminen on hivuttautunut yhä lähemmäksi sairaalaa, niin Niuva on yhä monille vieras.
Kaupunki suunnitteli taannoin Niuvanniemen pelloille asuntoaluetta. Onneksi asukasyhdistys sai evättyä aikeen, sillä sairaalan ympärille olisi pitänyt rakentaa muuri. Niuvan ympäristö on nykyisellään terapeuttisesti hyvä ja kaunis.
Niuvanniemi oli edistyksellinen, sillä hoitoon pääsi yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Kunnalliskotien mielisairasosastoille ja vaivaistaloihin joutui köyhyyden takia. Muutosvaatimuksia tuli lakien ja asetusten myötä. Potilaat vaihtuivat kriminaalipotilaiksi vähitellen, valtaosa 1960-luvulla oli kriminaalipotilaita ja 80 prosenttisesti miehiä.
Virkojen anominen oli oma prosessinsa. Tarve piti ennakoida pari vuotta aiemmin, kun elettiin budjettirahoituksen varassa. Rakennusten peruskorjaukset vaikuttivat toimintaan, osastoja piti sulkea. Nuukuus oli huipussaan, kun johonkin rakennukseen ei tehty sosiaalitiloja henkilökunnalle.
Henkilökunnan rekrytointia vaikeutti asuntopula. Kuusikerroksinen kerrostaloasuntola valmistui 1958, ja osastoilla asuminen päättyi.
Toiminta- ja työterapiaa
Potilaitten Tuki ry oli perustettu hoitamaan Kanttiinia. Potilailla alkoi olla rahaa käytössä, työstä sai kehotusrahaa. Yhdistyksen toiminta paisui. Järjestettiin myyjäisistä juhannustansseihin, ja elokuvat ja teatteri tulivat tutuiksi. Matkoja tehtiin kauaksi aina Lappia myöten. Musiikkitoiminta ja muut taiteet olivat 1970-luvun terapiaa. Hoitajillakin oli oma bändikokoonpanonsa.
Potilaitten ja hoitajien määrät ovat vaihdelleet, ja samapalkkaisuus on ollut pitkän väännön tulos.
Jos virkoja saatiinkin, niin aina ei hakijoita ollut. Tilanne avasi sijaishoitajien eli vippareiden markkinat opiskelijoille. Monet nykyään tunnetut ihmiset tekivät töitä Niuvassa: Aarne Fröberg, Esko Länsimies, Hannu Virtanen, Wille Riekkinen ja Matti Komulainen.
Suljettu- ja avo-osasto sekä lujaosasto ja pakkohoito avautuvat lukijalle kirjan myötä. Taulukot kertovat paljon, samoin kuvat. Aikoinaan potilasvaihto oli hidasta ja hoitoajat pitkiä. Kun valtio maksoi hoidon Niuvanniemessä, eivät kunnat halunneet potilaita ottaa.
Suomen rikoshistorian kuohuttavat tapaukset – Tulilahden ja Bodom-järven murhat – sattuivat samoihin aikoihin kun Niuvanniemi muuttui oikeuspsykiatriseksi sairaalaksi.
Niuva tunnetaan kansainvälisesti
Professuurin ja yliopistoklinikan saaminen avasivat tien uusille viroille. Uutta oli hoitotyössä välttämätön työnohjaus. Kun Niuvanniemi sai psykiatrian erikoistumissairaalan oikeudet, edellytyksenä oli, että lääketieteen ja kirurgian tohtori Panu Hakola toimisi kouluttajana. Myös Jari Tiihonen väitteli tohtoriksi, moni muukin.
Niuvasta tuli merkittävä vierailukohde. Täältä on osallistuttu jo 1970-luvulta lähtien kansainvälisiin
tieteellisiin kongresseihin, ja 1990-luvulla ne olivat arkipäivää. Yhteistyö ulkomaille on kiinteää, muun muassa Karolinska Institutetin kanssa. Professori Tiihonen nimitettiin Karolinskan professoriksi vuonna 2011.
Vuorion Niuva-kirjat on kiinnostavasti kirjoitettu. Ilo lukea!
 |
| Pöydän ympärillä sairaalan pihalla ylihoitaja Irkku Höök (vas.), johtava ylihoitaja Osmo Vuorio sekä ylihoitajat Satu Kuivalainen ja Anssi Kuosmanen. Kuva: Jussi Jäppinen. |
Osmo Vuorio tanssittaa Niuvanniemen perinteisissä kevättanssiaisissa vuonna 1997 eläkkeelle jäävää mielisairaanhoitaja Kristiina Nissistä. Kuva: Ulla Haikola-Vaistila/Savon Sanomain kuva-arkisto.
(Kuvat Niuva II -kirjasta)
