Ylen Tanssiva karhu Stina Saarelle ja Kääntäjäkarhu Kari Aronpurolle

Ylen Tanssiva karhu Stina Saarelle ja Kääntäjäkarhu Kari Aronpurolle

Yleisradion vuoden 2019 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Stina Saarelle (s. 1992) kokoelmasta Änimling, Teos 2018. 71 s. Runonlausunnalla on vahvat perinteet Kajaanissa. Saaren pirteä esitys valloitti yleisön. Hän opiskelee kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa.              

          

Kääntäjäkarhun sai Kari Aronpuro Ezra Poundin runoteoksen suomennoksesta, kolme vuotta kestäneestä suomennosurakasta eli Ezra Poundin Pisan cantoista, ntamo 2019.

Kari Aronpuro (s. 30. kesäkuuta 1940 Tampere) on palkittu runoilija. Hän työskenteli kirjastoalalla yli 40 vuotta. Vuonna 1964 ilmestyi Aronpuron esikoisteos, runokokoelma Peltiset enkelit. Hän sai teoksesta J. H. Erkon palkinnon. Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 50 vuotta esikoiskokoelman julkaisemisesta ja ntamo-kustantamo otti siitä juhlavuoden kunniaksi näköispainoksen. Samana vuonna ilmestyivät myös Aronpuron 22. kokoelma pelkkää barnumia ja esseekokoelma Pyydettyä.

Vuonna 2004 Aronpurolle myönnettiin valtion taiteilijaeläke ja Pro Finlandia-mitali. Valtion kirjallisuuspalkinnon Aronpuro sai vuosina 1982 ja 1992 sekä Runeberg-palkinnon 1987.

Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja. Hän on itsekin saanut Tanssiva karhu -runopalkinnon vuonna 2016 kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän.

Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia, varsinkin kun Finlandia-palkinnon ehdokkaiksi ei enää oteta runokokoelmia.

Runokivi on jo perinne Kaukametsän pihalla

Kajaanissa Runoviikolla 3.7.2019 Ritva Kolehmainen

 

Kajaanin Runoviikon avajaispäivän yksi kohokohta on Runokiven paljastus

Kaukametsän pihalla.

Vuoden 2019 Suven runoilija on Eeva Kilpi. Hän ei korkean ikänsä vuoksi jaksanut

Kajaaniin matkustaa, vaan Runokiven paljasti taiteellinen johtaja Kati Outinen.

Aikoinaan Sina Kujansuu keksi ajatuksen runokivestä. Ensimmäisen runokiven sai

Arto Lappi, 2014.

 

 

Eeva Kilven runosäe on kokoelmasta Animalia 1987 WSOY. Kokonaisuudessaan runo

kuuluu näin:

 

Minun sisälläni kukkii maisema

jonka vain tämä katoavaisuus

erottaa ympäröivästä luonnosta.

Ne yhtyvät kerran,

sulautuvat toisiinsa aidoitta,

ja minun sieluni talon paikka kasvaa umpeen.

Vain muutama kivi jonka olen koonnut

lähimmäisteni harteille

jää muistoksi sammaloitumaan

ja ehkä jokin ruusu, juhannusruusu,

jonka olen istuttanut

yhä kukkii pitkän heinän keskellä,

ja akillea ja iiris ja omenapuut,

kasvaneet niistä siemenistä

jotka heitin polun varteen saunalle mennessä.

Ja ehkä perhoset sukupolvi toisensa jälkeen,

hauraimmat kaikista,

ja kyyni ja sisiliskoni ja sammakkoni

viihtyvät sillä paikalla.

Se kuuluu viimeinkin niille kokonaan

niin kuin alun perin oli tarkoitus.

Ihmiskeskeisyyden aika on ohi.

Luonnon maailmankausi minun kohdallani alkaa.

Uneni toteutuvat kuin ylösnousemus

ja kaikki todistaa uskoa.

 

 Tästä runokivi-perinne sai alkunsa.