tiistai 23. lokakuuta 2018

Omien ajatusten innoittajaksi


Aforismeja on mukava lukea – ne saavat ajattelemaan

Asko Ahonen:
Epävarmuuden aika,
Sanasato 2014. 126 s.

Tartun lukemattomien teosten kirjapinoon. Aforismeja olen silloin tällöin lukenut, mutta nyt luen kirjan kokonaan läpi.

Sain Esko Ahosen aforismikokoelman Epävarmuuden aika Kaisa-ystävältä Keuruun reissulla viime vuonna, kun kävimme Maria Raunion polun avajaisissa. Suosittelen lukemaan Raija Pohjolaisen teosta Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa. Kirja kertoo Maria Rauniosta.

Esko Ahosesta en paljon tietoa löytänyt. Hän on työskennellyt pääosan työurastaan IT-alan yrityksen toimitusjohtajana. Hän on työuransa jälkeen keskittynyt muun muassa kulttuuriin. Kirjan aforismit ovat syntyneet parinkymmenen vuoden aikana. Mietteet puhuvat puolestaan.

Kustantaja Sanasato tunnetaan laatukirjallisuudestaan.

Koska pidin aforismeista, haluan kirjasta kertoa muillekin. Pienten kustantajien teoksia ei aina ole helppo löytää.

Ystävä oli omistanut minulle komean aforismin:

Kohtalo sekoittaa kortit ja me pelaamme.” Arthur Schopenhauer

Aforismit on rytmitetty mainiosti merkittävien klassikkoajattelijoiden mietteiden väliin.  Niihin on liitetty taiteilija Raija Heikkilän piirrokset.

Ahosen aforismeja on hauska peilata omiin mietteisiin. Mielessä voi syntyä myös kysymyksiä ja ajatusten aihioita.

Me tunnemme itsemme huonommin
kuin kuvittelemme ja niin on parempi.

Kun ihminen sanoo olevansa erilainen,
hän luulee liikoja itsestään.

Viattomuutensa vakuuttelija on harvoin viaton.

Eivät kaikki pienet ihmiset ole lapsia.
 
Tuo jotenkin huvittaa ja tähän voi nojata: Periaate, näppärä hätävale.

Onnellinen se, jolla on paljon ystäviä;
hän ei tarvitse vihollisia.

Elämme epävarmuuden aikaa – aina.

maanantai 15. lokakuuta 2018

HOPEATÄHDET- SILVERY STARS elokuvafestivaali 5.–11.11.2018


 
 
HOPEATÄHDET- SILVERY STARS elokuvafestivaali, KUOPIO
5.–11.11.2018
 
Hopeatähdet on Suomen – ja tiettävästi koko Euroopan– ensimmäinen vanhemmalle väelle suunnattu, suosituksi alusta alkaen noussut festivaali. Idea on syntynyt ja kehitelty formaatiksi Kuopiossa, alueellisen elokuvakeskus ISAK ry:n toimesta. Festivaali perustettiin v. 2011, järjestetään vuosittain, nyt 8:nnen kerran.

AVAJAISET ma 5.11. klo 17: OMA MAA, ohjaaja Markku Pölösen odotettu paluu valkokankaille

Avajaiselokuvana ma 5.11.2018 KLO 17 Kino Kuvakukossa (Vuorikatu 27) on joensuulaisen ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja Markku Pölösen odotettu paluu valkokankaille: OMA MAA (Suomi, 10/2018).

OMA MAA ajoittuu vuosille 1945 – 1952: jälleenrakennusaikaan, kuvaten ns. kylmien tilojen asuttamista osana kansankunnan selviytymistarinaa kohti uusia, valoisampia aikoja. OMA MAA on myös kahden nuoren rakkaustarina. Turvattua elämää elänyt Anni rakastuu jatkosodassa haavoittuneeseen Veikkoon, ja lähtee hänen kanssaan uudisasukkaaksi Pohjois-Karjalan umpimetsään raivaamaan asutustilaa. Ruusuisen alun jälkeen kohtalo iskee unelmat pirstaleiksi ja rakkaus joutuu koetukselle. Elokuvan pääparina nähdään nuori näyttelijäkaksikko, Oona Airola ja Konsta Laakso.

UUTUUKSIA, RUOTSALAISIA SALAISUUKSIA & VALINTOJA vuoden 2018 taiteilijavieraiden tuotannosta

HOPEATÄHDET- ELOKUVAFESTIVAALI esittää jälleen viikon verran kiinnostavia vuoden 2018 uutuuksia, kuten mm. astronautti Neil Armstrongista kertova, patriotismista pesäeroa ottava Ensimmäisenä kuussa (FIRST MAN. USA 2018, draama, pääosassa Ryan Gosling). Ohjelmassa myös valikoima teoksia vuoden 2018 taiteilijavieraiden uran varrelta (ks. jäljempänä): elokuvat Pala valkoista marmoria (1998), Klassikko (2001), Eläville ja kuolleille (2005) sekä Veden peili (2012).

Mukana on myös kaksi erilaista henkilökuvaa Ruotsista. Nuori Astrid (Ruotsi, 2018) on loistavasti näytelty, kaunistelematon kuvaus sittemmin maailmankuulun sadunkertojan Astrid Lindgrenin nuoruusvuosista 1920-luvulla. Teini-ikäinen Astrid joutuu vakavalle törmäyskurssille yhteisön normeja, sovinistista kulttuuria ja lakipykäliä vastaan, salaisuutensa kera. Toinen ruotsalaiselokuva Borg /Mc Enroe (2017) johdattaa katsojat tennismestari Björn Borgin jalanjäljille, kulissien taakse, myös lapsuuteen. Elokuva huipentuu ”kaikkien aikojen tennisotteluun”. Kesällä 1980 Wimbledonin stadionilla ahdistunutta Borgia vastassa on jotain hänen itsensä kaltaista: uhmakas, superlahjakas John McEnroe.
 
 
TERVEYDEN TIISTAI: ELÄMÄN MIELI

HOPEATÄHDET-OHJELMAKARTAN vakiosuosikkeihin noussutta Terveyden tiistai- teemapäivää vietetään elämän mielekkyyden merkeissä.

Päivän luennoitsija tiistaina 6.11. klo 12 on professori Sami Pihlström. Pihlströmin yleistajuisen luennon aihe kuuluu: ”Ota elämä vakavasti – miksi negatiivinen ajattelu on hyvän asialla?” (kesto: n. 45 min)

SAMI PIHLSTRÖM (s. 1969) on uskonnonfilosofian professori Helsingin yliopistossa. Hän on myös mm. Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan varapuheenjohtaja ja Suomen Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtaja. Pihlströmin uusin, paljon huomiota saanut tuore teos ”Ota elämä vakavasti – negatiivisen ajattelijan opas” (2018) on eräänlainen vastaisku elämäntaidon- ja menestysoppaita ja niitä innolla siteeraavien ”onnen” kaupustelijoiden välittämälle maailmankuvalle.

Luennon jälkeen nähdään päivän teemaan soljahtava, LUCKY (”Onnekas”. USA 2017). 91-vuotiaaksi ehtineen näyttelijä Harry Dean Stantonin viimeiseksi työksi jäänyt elokuva kertoo omapäisestä pikkukaupungin yksineläjästä. Elokuva kasvaa vähin elein koskettavaksi, inhimillisen rehellisyyden täyttämäksi mestariteokseksi.

 

TAITEILIJAVIERAAT SAAPUVAT VIIKONLOPUKSI

Hopeatähdet – Silvery Stars -festivaalin päävieraat vuonna 2018 ovat:
 
– huippukirjailija KARI HOTAKAINEN. Kuopiossakin osan elämäänsä toimittajana viettäneeltä Hotakaiselta on julkaistu romaaneja, runoja, lasten- ja nuortenkirjoja, kuunnelmia, henkilökuva. Hotakaisen teokset nousevat jo tavan takaa bestseller-listoille. Viimeisimpänä näyttönä hänen monipuolisuudestaan ja suuresta suosiostaan on syksyn myyntitilastojen kärkeen ponnahtanut, jo ennakkoon myös ulkomaisille markkinoille myyty henkilökuva formulatähdestä, nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen. Hotakaisen teoksia on käännetty 10 kielelle ja niiden pohjalta on tehty lukuisia näyttämö- ja elokuvasovituksia. Palkintoja mm. Savonia-palkinto, Finlandia-palkinto, Topelius-palkinto, Prix Courrier International, Pro Finlandia-mitali, Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto.
 
näyttelijä, kirjailija, kolumnisti Hannu-Pekka Björkman, Björkman lukeutuu Suomen nimekkäimpiin näyttelijöihin. Palkintoja mm. Jussi-palkinto/ paras miespääosa 1997, Jussi-palkinto /paras miessivuosa 2018, Suomi-palkinto 2010. Näyttelijätaiteen professori, Taideteollinen korkeakoulu (2013-2018). Björkman on julkaissut myös useita kiitettyjä, taiteen- ja elämänfilosofisia esseeteoksia. Tällä hetkellä pääroolikiinnitys Suomen kansallisteatterissa: Karamazovin veljekset, ensi-ilta marraskuussa 2018.
 
–  lukuisia tv-alan palkintoja saanut ohjaaja, käsikirjoittaja Juha Lehtola. Juha Lehtola on ohjannut useita televisiosarjoja, mm. Rakkauden nälkä (2007), Rakkaus ja laki (2017) ja Tehdas 2012). Palkintoja: Nuoren taiteen Suomi-palkinto, Kritiikin kannukset, Neljä Venla-palkintoa, Prix Italia-palkinto.

 
KARI HOTAKAISEN, HANNU-PEKKA BJÖRKMANIN JA JUHA LEHTOLAN Kuopion vierailun yhdistävä tekijä on uutuuselokuva IHMISEN OSA. Se on Kari Hotakaisen kansainväliseksi menestysteokseksi nousseen, samannimisen romaanin pohjalta vapaasti sovitettu, komediavetoinen draama. Juha Lehtola ohjaa, ja Hannu-Pekka Björkman nähdään elokuvan pääroolissa.

IHMISEN OSA esitetään ainutlaatuisena ennakkoesityksenä lauantaina 10.11.2018. elokuvateatteri Kino Kuvakukon valkokankaalla – mainittujen tähtivieraiden kera. Ennakkoesitys HOPEATÄHDISSÄ toteutetaan peräti puolitoista kuukautta ennen elokuvan virallista ensi-iltaa.

 
 
IHMISEN OSA-ilta, la 10.11.2018, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27):

– klo 17 Hannu-Pekka Björkmanin erikoishaastattelu (ennen elokuvaa, Kuvakukon lava).

– klo 18- 19.30 IHMISEN OSA, elokuvaesitys

– klo 19.40 Yleisökeskustelu: Kari Hotakainen, Juha Lehtola ja Hannu-Pekka Björkman paikalla (Kuvakukon lava). Tilaisuuden juontajana toimii toimittaja Riitta Raatikainen. (Koko illan ohjelma samalla lipulla).

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

 

Lisätietoja:

Alueellinen elokuvakeskus ISAK ry, Kuopio

toiminnanjohtaja Saija Nissinen


www.hopeatahdet.fi

 

 

torstai 11. lokakuuta 2018

Enwald - Rilken mestarisuomentaja


TAI-teos teki kulttuurityön Rilke-suomennoksilla

Edesmenneen Juha Virkkusen arvio ensimmäisestä Rilke-suomennoksesta on laittamattomasti sanottu: Ihana kirja. Ja Otto Lappalainen kirjoitti Sonetit Orfeukselle -teoksesta, Kiiltomato 8/04 Enwaldin kulttuuriteon arvo on mittaamaton. Näihin on helppo yhtyä.

Luova kirjoittaja -teoksesta (Gummerus 1980) alkoi tutustumiseni Liisa Enwaldin kirjalliseen maailmaan. Taitava kirjoittaja on myös erinomainen suomentaja, minkä osoittavat hänen Rilke-suomennoksensa:
Rilke, Rainer Maria, Kirjeitä nuorelle runoilijalle. TAI-teos 1993. ntamo 2012
– Rilke, Rainer Maria, Hiljainen taiteen sisin. Kirjeitä vuosilta 1900–1926. TAI-teos 1997. ntamo 2012
– Rilke, Rainer Maria, Marian elämä – Das Marien-Leben. TAI-teos 1998. ntamo 2012
– Rilke, Rainer Maria, Die Sonette an Orpheus – Sonetit Orfeukselle. TAI-teos 2003. ntamo 2012
TAI-teos julkaisi suomennokset, uusintapainokset ntamo.
Lisäksi Enwald on suomentanut n. 50 yksin- ja kuorolaulutekstiä Sibelius-Akatemian Laura-tietokantaan.


UUSIA RUNOJA, NEUE GEDICHTE
Rainer Maria Rilke
Suomentanut Liisa Enwald
NTAMO 2016. 227 s.

FT Liisa Enwaldin viimeisin Rilke-suomennos on Uusia runoja, Neue Gedicte (1907). Enwald sai Rilke-suomennoksestaan vuoden 2017 Kääntäjäkarhu-palkinnon. Enwald toimii Elämäntarina-lehden päätoimittajana ja hänen oma julkaisunsa on esseekokoelma Kesken (ntamo 2015). Hänelle myönnettiin Eino Leinon palkinto 2016. Kadonnut talo ja muita paikkoja on Enwaldin uusin esseekokoelma, ntamo 2018.

Rainer, alun perin René Karl Wilhelm Johann Josef Maria Rilke (1875–1926) oli itävaltalainen runoilija, joka uudisti eurooppalaista runoutta. Puhutaan myös esinerunoudesta. Dinggedict-sanaa Enwald kritisoi. Se ei kata sitä avaruutta, joka uusissa runoissa on.

Tuttuun tyyliin kokoelmassa on alkuperäinen runo suomennoksen viereisellä sivulla. Voin leikitellä sanoilla koulusaksallani ja ihastella Enwaldin upeita sanakäännöksiä.

Uusia runoja -kokoelman olen pariin kertaan kokonaan lukenut, arvosteltavien pinossa se vain yhä on. Luen, mutta arvostelulukemiseen eivät voimat tahdo riittää. Selaan kirjaa usein ja poimin runon sieltä täältä. Pysähdyn Gaselli-runoon.

Voisiko riimisana lumoustasi

sointuvaan muotoon koskaan tavoittaa?

On sointu sinussa – ja katoaa,

lehvä ja lyyra nousee otsaltasi.

Myös Yksisarvinen-runossa on herkkyyttä. ”Sieraimessa värähti arka jano näkyviin.”

Runoja lukiessa voi oppia katsomaan.

Liebes-Lied  – Rakkauslaulu on hurmaava. Runo on myös sävelletty.

 
Enwald kertoo, Uusia runoja yli sadan vuoden takaa -otsikon alla, kuinka hän sai puoli vuosisataa sitten Rilke-arvan.
Saammeko vielä jatko-osan, Der Neuen Gedichte Anderer Teil, luettavaksemme?


Enwaldin teoksista on vara valita lukemista. Suosittelen.
- Luova kirjoittaja. Gummerus 1980.
- Kaiken liikkeessä lepo (väitöskirja Mirkka Rekolasta). SKS 1997.
- Intervalleja (esseitä). TAI-teos 2001.
- Pohjajään ilo. Helvi Juvosen runoudesta. SKS 2006.
- Elämä tarinaksi (Marja-Riitta Vainikkalan ja Anja Vähäahon kanssa) KVS 2003.
- Virren virtaa (Tuula Hökän kanssa) KVS 2010.
- On ruusu putkahtunna. Kirjoituksia joululauluista
   (Esko Karppasen kanssa). ntamo 2014.
- Kammioiloa. ntamo 2013.
- Kesken. ntamo 2015.