keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Yleisö rakastaa Fridaa

       Käsiohjelmassa (Maija Voutilainen ja
Anne Rautiainen, taitto Antti Voutilainen)
on kiinnostavaa luettavaa.
”Viva la vida!”    
Jalat, mihin minä niitä tarvitsen,
 kun minulla on siivet, joilla lentää.”

Jo Fridan harjoitusnäytös antoi lupauksen suuresta taiteellisesta työstä. Ensi-ilta täytti odotukset täysin. Yleisö palkitsi upean näytöksen seisomaan nousten raikuvilla aplodeilla.
Virpi Rautsiala on palannut Kommando-ryhmästä teatterin lavalle. Ja komeasti. Fridan rooli sopii Rautsialalle kuin valettu. Näkee, että hän on paneutunut rooliinsa täysillä. Vihreä puku saa hänet puhkeamaan kukkaan. Kommandolainen on myös Mikko Paananen, taiteentuntija Breton.

Monilla näyttelijöillä on useita rooleja. Isä (Tapani Korhonen) on vahvasti läsnä Fridan elämässä.
Frida Kahlosta (1907–1954) on tehty monia esityksiä, elokuvasta oopperaan. Kuopion kaupunginteatteriin Frida-näytelmän ohjasi vierailijana Anne Rautiainen, hän on kirjoittanut myös käsikirjoituksen. Jo harjoitusnäytöksessä ohjaajan intohimo ja rakkaus Frida-näytelmään näkyi. Muistan edesmenneen kriitikon Jukka Kajavan sanat: Kun teet rakkaudella, et voi tehdä väärin.  Into on tarttunut kaikkiin tekijöihin. Tekniikka toimii osaavissa käsissä.

Vahva pari Rautsialalle on Ilkka Pentti Diego Riverana. Rivera on taiteellinen kannustaja ja tukija. Rakkaus on elinvoima, joka pitää pariskunnan yhdessä. Erossakin he kurkottavat toisiaan kohti.
Diego tunnustaa, ettei hän pysty olemaan uskollinen. Pahinta uskottomuus on silloin, kun Diego elostelee Fridan siskon Cristinan (Riina Björkbacka) kanssa. Senkin Frida antaa anteeksi

Kuusivuotiaana Frida sairastui polioon. Syyskuussa 1925 Kahlo oli liikenneonnettomuudessa, kun bussi ja raitiovaunu kolaroivat. Kahlo oli kuukausia sairaalassa ja hänelle tehtiin yli 30 leikkausta. Kipu on jatkuva seuralainen ja kuolema kulkee hänen jäljessään, osana häntä (Sari Harju).  Kuolema on loistavasti oivallettu. Kuolema ei ole pelottava, vaan lopulta kuoleman käteen voi luottavaisesti tarttua.
Näyttelyn järjestäminen on raskasta; Frida rahaa taulukokoelmaa, taustalla Diego.  
Meksikolainen kuvataiteilija sai voimaa maalauksistaan. Hän maalasi omakuvia, koska tunsi itsensä parhaiten. Realistiset kuvat muuttuivat ajan myötä surrealistisiksi. Näyttelyt eivät aina olleet menestyksekkäitä. Kuolemansa jälkeen Kahlo sai eniten arvostusta.

Diego ja Frida matkustivat Amerikkaan. Lehdistö tungeksi heidän ympärillään. Ja eikö vain Diego iskenyt silmänsä kauniiseen toimittajaan (Katri-Maria Peltola) Diego vastaa toimittajan kysymykseen naisystävästä ”joka satamassa”; haluaisitteko liittyä heihin? Diegossa on jotain vastustamatonta karismaa, jota naiset eivät voi vastustaa. Päinvastoin. Diego tunnustaa olevansa kommunisti ja tunnustaa paljon muutakin. Myös Frida on kommunisti, hän rakastaa niin miehiä kuin naisiakin.
Peltola esiintyy myös Fridan äitinä ja Natalia Trostkina. Trotskit asuivat karkotettuina taiteilijapariskunnan luona jonkin aikaa, kunnes Diego kyllästyi heihin ja tuli välirikko. Fridalla ehti olla rakkaussuhde Lev Trotskin kanssa.

Amerikassa eletään kiihkeää ”koneaikaa”. Projisoinnit (Jarmo Jääskeläinen) toimivat selittelemättä. Niin ne toimivat Fridan keskenmenonkin aikana. Järisyttävää.
Liisa Ruuskasen koreografia toimii komeasti. Tanssijat ovat taitavia ja puvut meksikolaisen värikkäitä.  

Musiikki on tärkeä näytelmässä. Meksikolainen laulu (Ritva Grönberg) kutsuu luokseen ja kitara (Antti Puumalainen) viekoittelee.  Näytelmän kuluessa lauluja kuullaan lisää.
Kuoleman käteen voi tarttua turvallisesti (Sari Harju ja Virpi Rautsiala) Kuvat: Sami Tirkkonen
Tuska ja elämänilo ovat yhtä aikaa läsnä Fridassa. Ilo päällimmäisenä. Se tarttuu katsojaankin.

.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Laasonen jatkaa kaupungintettarissa


PEKKA LAASONEN JATKAA KUOPION KAUPUNGINTEATTERIN JOHDOSSA

Pekka Laasonen jatkaa toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella Kuopion kaupunginteatterin johtajana. Uusi sopimus astuu voimaan 1.8.2016. Laasosen nykyinen, kolmen vuoden määräaikainen, sopimus päättyy kesällä.
Laasonen vielä väistötiloissa Puistokoululla. Syksyllä 2015 hän pääsi johtamaan remontoitua valkoista teatteritaloa.
Kuva: Maija Voutilainen 
Kuopion kaupunginteatteri on toiminut Laasosen komennossa elokuusta 2013 alkaen. Päätöksen Laasosen jatkosta teki Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas.