Hopeatähti-elokuvafestivaali alkaa 4.11.2013

Pauno Pohjolaisen nimettömät työt

Pauno Pohjolainen tuo töillään valoa ihmisten arkeen

Tartuin Anna Korhosen kutsuun ja kävelin räntäsateessa hänen kirjanpitotoimistoonsa (Puijonkatu 9 A 6, 2. krs.). Näyttely valaisi päiväni.

 

 

Pauno Pohjolaisen nimetön näyttely (avoinna ma–pe 9–16.) nimettömien teosten äärellä jättää katsojan mielikuvitukselle vallan.

Tänäänkin joku kysyi minulta, voiko sinne noin vain mennä. Sisään vaan rohkeasti! Voit katsella teoksia omaan tahtiisi. Kirjanpitotoimiston johtajan seinällä on aina joitain näyttelyn töitä, niin nytkin. Vessastakin voi usein taidetta löytää, nyt ei.

 

 

 

 

 

 

 

(Teokselle syntyy mielessäni nimi "Sydänparka") 

 

 

Pauno Pohjolainen yli 33 vuotta kestäneen taiteilijauransa aikana on saanut tunnustuksia maailmanlaajuisesti.
Taiteilijan työt jakautuvat galleriatöihin sekä taidetta kaikille tarjoaviin julkisiin teoksiin. Olennaista on vuorovaikutus katsojan, kokijan ja taiteilijan välillä.

Pohjolainen on tehnyt lukuisia julkisia teoksia, pelkästään Kuopiossa niitä on toistakymmentä. Kuopion Osuuspankin julkisivureliefi Pennejä taivaasta sekä Hesperian sairaalan julkisivun teos Elämän virta ovat tuttuja monille. Uusin julkinen teos Kuopiossa on yliopistollisen sairaalan rakennusten 10 ja 3 välissä olevalle kalliolle sijoitettu teos, työnimellä Aivoitus. Nimi lienee jo vakiintunut?

Tyypillistä Pohjolaisen taiteelle on maalauksien ja veistoksen yhdistäminen sekä erilaisten ainesten yhdistäminen.

Olli Marttilan retrospektiivinen näyttely Jyväskylän taidemuseossa

Ei tullut arkkitehtiä, ei  savenvalajaa, tuli pastellimaalari

Kävin perjantaina 11.10. kuvataiteilija Olli Marttilan (s.1948 Jalasjärvi) retrospektiivisessä näyttelyssä Jyväskylän taidemuseossa, kun en päässyt avajaisiin 10.10.

Kutsu teehetkeen houkutti. Taiteilijan kertomukset töistä ja niiden taustoista liikuttivat.  Taidanpa käydä uudelleenkin, sillä näyttely jatkuu 12.1.2014 saakka.
Olli Marttilan pastelliliitu-työnäytös on 8.11. klo 16.30 - 17.30 ja Muistikuvia Litorinamereltä -yleisöopastus, taidemuseon johtaja Päivimarjut Raippalinna 15.11. klo 16.30 - 17.30.
Olen nauttinut näyttelykirjan seurasta. Hyviä tekstejä ja paljon teoskuvia. Näyttelyssäkin niitä lienee yli sata.

 

Muistikuvia Litorinamereltä

Kirjasta löytyvät monien töiden taustatiedot, myös musta ja valkoinen viiva saavat selityksen. Marttila on tehnyt aktiivisesta työajastaan Oriveden opistossa kuvataideopettajan työtä vuosina 1983 - 2004. Omia töitä on valmistunut valtavasti kesäisin työhuoneella. Hiljaisina vuosinakin hänen taiteensa ystävät löysivät taideteokset. Mutta näyttelyt toivat hänet suuren yleisön tietoisuuteen.

 

 

KÄTKÖ, 23-osainen tilateos, sekatekniikka, esinekooste 2010. Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylän kaupungin kokoelma.

 

 

Taiteilija tunnetaan taloistaan

 

 

 

Olli Marttila opiskeli kaksi vuotta arkkitehtiopintoja, mikä viitoitti tietä taiteilijaksi, tuli keraamikko ja lopulta pastellimaalari.

 

Marttila kertoi maalauksistaan ja niiden syntymisestä, nämä taulut hän oli pohjustanut maaväreillä käsin sivellen.

 

 

 

 

  Vieraanamme Taisto Reimaluoto

Huomenna 10.10. klo 13 Hopeatähdessä vietetään Aleksis Kiven päivää katsomalla Nummisuutarit-elokuva, väriversio vuodelta 1957. Elokuva on Suomi-Filmin ensimmäinen värielokuva, jonka digitaalisen kopion ensi-esitys on Hopeatähti-elokuvakerhossa Kuvakukossa.

Noin klo 14 vieraana on näyttelijä Taisto Reimaluoto. Mies, joka on monessa mukana, muun muassa Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja.

 Yhteistyössä Ikääntyvien yliopiston ja KAVAn kanssa.

Kaunis Kaarina on runokaupunki

Runokaupunki & Runokaupunki

Kaarinan kaupunki toteuttaa vuosittain valtakunnallisen runokokoelmakilpailun esikoisrunoilijoille. Tavoitteena on uusien runojen ja runoilijoiden esille tuominen sekä runouden tunnetuksi tekeminen.

Ostin kirjamessuilta viime syksynä pienen kauniin kirjan Kaarina.  Kirja myi itsensä ulkonäöllään. Kirja tarjoaa kuvamatkan Kaarinaan, ja mukana on muutamien Runo-Kaarina-kilpailun voittajien runoja. Mukana on muun muassa Arto Lappi, joka on luonut vahvan runoilijan uran.  Kaipasin tietoa kuvauskohteista.

Kuvateksti kirjassa olisi tarpeen

 

Runo-Kaarinan 20-vuotistaipaleen juhlakilpailun voittaja julkistetaan Turun Kirjamessuilla 4.10.2013. Kilpailun puheenjohtajana toimii kirjailija Kari Levola ja suojelijana tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio, joka voitti Runo-Kaarinan vuonna 1999 kokoelmallaan Paitasi on pujahtanut ylleni. Siitä nappasin iloisen runon.

 

                                        

Kokoelmasta julkaistiin viime syksynä uusintapainos, tosin uudella kansikuvalla. Ensipainoksiin saavat runoilijat valita Kaarinan taidekokoelmista mieluisan työn.

 Että vielä voisin

juosta keltaisessa sadetakissani

ympäri Kirjurinluotoa

 kantaa myrskystä suojaan
pieniä poikia, mummoja, leppäkerttuja

 panna ikkunalaudalle kuivumaan
kuunnella tarinapisaroiden putoilemista

sanomalehdelle

kuvitella uuninpankolle kumaraisen papan

 iloitsemaa jokaisesta keksinnöstäni.

Harri Raitis (s. 1944 Turku) on Turussa asuva kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Hän on ollut vuodesta 1994 lähtien vapaa kirjailija. Vuosina 1994–2012 hän toimi valtakunnallisen Runo-Kaarinan runokilpailun toimikunnan puheenjohtajana.

Vuoden 2012 voittajarunoilija ja Runo-Kaarinan pitkäaikainen puheenjohtaja Harii Raitis lavalla

 

Viime syksynä voittajaksi nousi kirjailijanimeä käyttävä Aulis U. Lehtinen (s.1988) kokoelmallaan Painaja. Oikealta nimeltään Sami Lehtinen on löytänyt innoittajikseen Nick Cavenin musiikin ja David Lynchin elokuvat. Kirjan sivuilla vilisee mytologisia hahmoja. Demiurgit ja serafit vaativat lukijalta perehtyneisyyttä. Mystisyys hämmentää, mutta aforistisuus houkuttaa.

Peili ja painaja ovat toistuvia kuvia.

                                        

Ihminen keksi kuvajaisen
nähdäkseen peilin itsessään
Ja jos pyysi pyyhettä, liinaa
sai vasaran
 

ei muuta