sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Savossa murre on kieli


Viikon runo 17, 30.4.2017
Savon murretta kieleksi mainitaan…
Kevät tullut on
Nyt kevätviittaan sinipunervaan
jo vanhat pihakoivut pukeutuvat
ja kukkasilmut taas jo uneksivat
kuin aina ennen – omaa nuoruuttaan.
 
Toi huhti sulavedet puroissaan
yöt päivät pääksytysten solisemaan
ja toivoa toi leivot laulelemaan
se ylle paljastuvan peltomaan.
 
Myös runo taas nyt lailla leivojen
jo lennä liverrellen villi trilli
ja ole – niin kuin ennen – levoton
ja kerro kaipuu ihmissydämen
kun ihan liki ilon pajupilli
soi kaikkialla:
Kevät tullut on!
 
Unto Eskelinen:
Mies menee, laulu jää
Valikoima kotiseutuneuvos Unto Eskelisen runoista vuosilta 1939–2013
koonnut Katri Ahokas
Savon kielen seura 2015. 190 s.
 
Vuosien kuluessa savolaiset lukijat ovat oppineet paikallislehdistään lukemaan Unto Eskelisen ajankohtaisia runoja niin murteella kuin yleiskielelläkin.
Unto Kalevi Eskelinen (26. toukokuuta 1921 Kuopion maalaiskunta – 20. tammikuuta 2013 Kuopio) oli suomalainen kansakoulunopettaja, kotiseutuneuvos ja kirjailija. Eskelinen käytti myös nimimerkkejä Tuavetti ja Uke.
Eskelinen kävi Kajaanin opettajaseminaarin vuosina 1945–1948. Jo 1970-luvulla hän kirjoitti savon murteella pakinoita Savon Sanomiin otsikolla Toelailua.
Eskelinen oli naimisissa luokanopettaja Ulla Kaarina Vepsäläisen kanssa.
 
Nyt voimme lukea Unto Eskelisen runoja valikoimasta, joka on koonnut filosofian maisteri Katri Ahokas. Teoksen painatusta tukivat monet yhteistyökumppanit, Olvi-säätiö antoi hyvän pohjan. Muut tukijat ovat Taiteen edistämiskeskus, ja sen Itä-Suomen aluetoimintapiste, Kuopion seurakuntayhtymä, Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen lautakunta, Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto, Pohjois-Savon sotaveteraanipiiri, Maaninka-seura, Riistaveden Osuuspankki, Pohjois-Savon säästöpankin kulttuurisäätiö, Savon Voima Oyj sekä Savon Sanomat. Runoja löytyi yli 3000, ja Unto Eskelisen leski Ulla Eskelinen antoi runot Savon kielen seuran käyttöön. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Savon kielen seuran puheenjohtaja Seppo Kononen.
Eskelisen runoista on koottu pari aiempaakin kokoelmaa: Yksinkertaisesti aivan. Runoja. Kuopio ja Lähde rohkeasti matkaan. Runoja. Kuopio: Pisara meressä, 2007. Kuopion Alavan seurakunnan Pisara meressä-ryhmä, 1980.
Runovalikoima Armon sana: Juhlakantaatti Alavan kirkon vihkiäisiin palmusunnuntaina 1969 ; säveltänyt Sakari Mononen; sanat Unto Eskelinen. Kuopio, 1968. Savonmuan Hilima -kabaree; käsikirjoitus yhdessä Lauri Leskisen ja Paavo Liskin kanssa, 1971. Myö Muaningan helemassa huppaellaa: Unto Eskelisen säkeitä kotiseudun juhlahetkiin. Maaninka: Huiluutoimikunta, 1982.
Eskelisen savon murteen sanakirja Kieljkiärylöitä oli 1980-luvulla menestys, piirrokset Irma Nissinen, Kustannuskiila, Kuopio 1985. Enää ei savolaisuus ollut naurun ja vitsien aihe.
Aiemmin oli julkaistu Eskelisen Tavvoo savvoo -sanakirja, WSOY 1997. Se sai aikaan oikean murrebuumin sanakirjojen teossa.
 
Kielimiehenä Unto Eskelinen toimi myös Vestäjissä. Hän oli Pohjois-Savon kirjallisen yhdistyksen puheenjohtajana 1970–1972. Eskelisen tekstin voi lukea Vestäjien 50-vuotisjuhlakirjasta Alussa on piste.
 
 

Kevätkokous, kulttuuria ja uusi kunniajäsen





SARV on innostava yhteisö

Kevätkokous ja kulttuuria 

Suomen arvostelijain liitto on kannustava ja aktiivinen yhteisö.  Kokouksissa ja tapaamisissa vanhakin innostuu ja tarttuu taas arvosteltavaan kirjaan uteliaan innostuneena. Intohimo kirjoittamiseen säilyy.

SARVin kevätkokouksessa 29.4. tavattiin ja osallistuttiin Kritiikin Päivän ohjelmiin. Yhteisessä ruokailuhetkessä on aikaa kertoa ja kysellä kuulumisia. Asiat päivittyivät.

Tilaisuudessa esiteltiin Sarvin uusin kunniajäsen kriitikko, toimittaja  ja muusikko Arto Pajukallio.
Kokouksessa kunnioitettiin edesmenneitä jäseniämme hiljaisella hetkellä.

ARS17 Kiasma-teatterin esitys; Rodrigo Sobarzo: Prins of Neworks alkoi vaikuttaa ja vaikutus jatkuu esityksen jälkeenkin.

Kiasman ARS17-näyttelyn esitystaidekokonaisuuden kuraattori Mikael Aaltonen pani kuulijoiden ajatusnystyrät liikkeelle. Puheenvuoroja pitivät myös lavarunoilija ja dramaturgian opiskelija Ilja Lehtinen sekä teatterin ja draaman tutkimuksen professori Hanna Suutela, kriitikko ja taiteilija Niko Hallikainen sekä kriitikko Maria Hirvi-Ijäs. Juontajana toimi puheenjohtaja Maria Säkö.

 

 

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Kun aika on


Viikon runo 16, 23.4.2017

 

Vihreäruudullinen pusakka

ripustan sen naulaan kesämökin eteisessä

tajuan kiintyneeni siihen

niin kuin sen kantajaan

lämmin karhea vuori

karhea kuin paperi

jolle kirjoitan yhdessä elettyjen

päivien kirjaa.

 

Martta Rossi

Vesi mustaa valoa, ntamo 2016

 

Martta Rossi (s. 1929) on eläkkeellä oleva kuopiolaisen Minna Canthin lukion äidinkielen lehtori.
Hänen esikoisteoksensa on runokokoelma Upoksissa pilvet, Otava 2011.

Sain haastatella kirjailijaa Suomalaisessa Kirjakaupassa. Yllättävää oli, että emerituspiispa Sihvonen tuli kädestä pitäen kiittämään meitä.

Martta oli loistava ja hän luki muutamia runojaan kuulijoille, joita oli paljon.

Sittemmin suuret suomalaiset kustantajat lähes lakkasivat kustantamasta runoja. Suomalaiset kirjoittavat runoja ja omakustannekirjoja tehdään paljon. Pieniä kustantajia on, mutta heistä ei lukeva yleisö oikein tiedä, kun arvostelujakaan ei ole päivälehdissä.

Mutta Martta Rossi sai runoilleen arvotetun kustantajan. Leevi Lehto tuntee runouden ja hänen kustantamonsa, ntamo julkaisi seuraavat kokoelmat.

Pimeää päin kesä sydämessä 2013

Vesi mustaa valoa 2016

 

Runojen aiheina ovat ihmiset ja luonto. Rakkaus ja läheisyys hehkuvat runoissa.

Vesi mustaa valoa -kokoelman taiteellisen kansikuvan ”Kansallismaisema” on kuvannut Kari Soinio. Myöhemmin kuulin, että hän on Martta Rossin vävy.

 
Suusta suuhun -puhe on merkittävä tekijä valittaessa lukemista. Lukupiirit tekevät hyvää työtä, jota esiteltiin muun muassa Helsingin kirjamessuilla. Pohjois-Savon äidinkielen opettajien piiristä lähti tammikuussa 1990 käyntiin Kultturellit Ellit -lukupiiri. Idean ”äiti” eli peruselli on Annukka Airaksinen.

Syksyllä 2016 edesmennyt kouluneuvos ja tietokirjailija Kirsti Mäkinen esitteli Kulturellit Ellit ja heidän lukupiirikirjansa 20 vuotta 200 kirjaa. Kirjasta saa valtavan määrän lukuvinkkejä, koska kaikki 20 vuoden aikana luetut kirjat on luetteloitu. Yksi lukupiiriläinen, Martta Rossi, mainittiin myös. Ansioista, sillä hän teki kahdeksankymppisenä esikoisrunokokoelman. Ja hyvän! 

 

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Ruotsinkielinen kulttuurimme on vahvaa


Viikon runo 15, 16.4.2017

Sonetti kuolemasta

Kuollut ruumis on
osa elämää. Se, että joku
ei enää ole olemassa, on
osa elämää. Runot
kuolemasta ovat täten
manauksia, aaltoja
muun meren kuin
aivojen poikki. Kun
mitään ei voi sanoa,
se pienennetään
sanoiksi. Viimeistä riviä
viimeisessä runossani kuolemasta
ei koskaan kirjoiteta.

Kokoelmasta Dranga, suomentanut Caj Westerberg,  WSOY 1998

 
Sven Gösta Ågren (s. 3. elokuuta 1936 Uusikaarlepyy) on suomenruotsalainen runoilija ja elokuvaohjaaja sekä filosofian tohtori kirjallisuustieteestä Tukholman yliopistosta.
Ågren väitteli 1971 aiheenaan Dan Anderssonin elämä ja runous 1916–1920. Väitöskirjan otsikko on Kärlek som i allting bor. Hän opiskeli Svenska Filminsitutetin elokuvakoulussa 1964–1966. Ågrenin ensimmäinen ja ainoa elokuva, lapualaisballadi valmistui 1969. Ågren on työskennellyt tehtaassa, Helsingin yliopiston kirjastossa, toimittajana Ny Tid -lehdessä, opettajana kansanopistossa Kalixissa Ruotsissa sekä elokuvaohjaajana 1965–1975, jolloin valmistui televisiosarja Amirika.  Ågrenin ensimmäinen runokokoelma Kraft och tanke ilmestyi 1955. Läpimurtokokoelmia 1970-luvulla olivat Var inte rädd ja Molnsommar. Runoilijanura huipentui Jär-trilogiaan: Jär (murteellisesti 'här', 1988), Städren (= 'Städerna', 1990) ja Hid (= 'Hit', 1992). Trilogian ensimmäisestä osasta hän sai Finlandia-palkinnon 1988. Ågrenille ovat olleet tärkeitä aiheita historia ja suomenruotsalainen identiteetti. Hänen runoutensa perimmäinen ydin on yritys ymmärtää ”miksi täällä ollaan”.

Ågren on aktiivinen ja näkyvä kulttuuripersoona ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
Ågren on kirjoittanut kolmisenkymmentä teosta, joista on suomennettu alla mainitut:
Tääl; suom. Caj Westerberg, 1989
Turuilla; suom. Caj Westerberg, 1990
Katve : valittu runous 1955–1985; suom. Caj Westerberg, 1991
Tähän; suom. Caj Westerberg, 1992
Vuosisadan ilta; suom. Caj Westerberg, 1994
Rakentaja; suom. Caj Westerberg, 1996
Dranga; suom. Caj Westerberg, 1998
Nostradamuksen tuolla puolen; suom. Caj Westerberg, 2000
Tämä elämä; suom. Risto Hannula, 2001
Arkadinen laulu; suom. kirjailija, 2003
Täällä hirmumyrskyn sokeassa silmässä; suom. kirjailija, 2006
Teoksia on käännetty suomeksi, englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, islanniksi, venäjäksi, hollanniksi ja unkariksi.
Elokuvat
Täällä alkaa seikkailu 1965 (ohjaajan apulainen)
Lapualaisballadi 1969 (käsikirjoitus, ohjaus)
Palkintoja
Carl-Emil Englund -palkinto 1989
Finlandia-palkinto 1988
Tollanderin palkinto 1986
Dan Andersson -palkinto 1995
Vaasan läänin taidepalkinto 199
Choraeus-palkinto 2001
Pro Finlandia 2006
Löysin Gösta Ågrenin runot Tääl-kokoelman myötä. (suom. Caj Westerberg, 1989). Sittemmin luin runoja myös alkukielellä.
 

             


 

 

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Agricolan päivänä


                              
Viikon runo 14, 9.4.2017

Runojen kirja. Otava 1977. 867 s.

                                           
1551
MIKAEL AGRICOLA

Alcupuhe Psaltarin päle

 
Jvmalan Armon ia Rauhan,
   pitkin, ymberi, less, ia caucan.
Caikille Somalaisille toiuottaa,
   Michael Torsbius Agricola.
Ettes racas Welie, sisar ia Ise,
   näet guinga HERRA Armons lise.
Sinul ia caikein Somalaisten,
   wanhoin, nin mös Norucaisten.
Quin Abckirja ensin on,
   sijtte AlcuOpista wskoon.
Ia Rucoskirias, sangen hyuen,
   monist Asioist teunens ia syuen.
Senielkin sen Wdhen Testamentin,
   HERRAN Armost lepitze Prentin.
Käsikirian, Messun, ia Passion,
   sulast Armost, paitz meiden Anszion.
Nin ota sis hyuexi Teme mös,
   Daudin Psaltari, ilman Töös.
Quin lekitze Cullaisil Kielille,
   murhesil ia raskail mielille.


Neljä vuosisataa suomalaista runoutta, toimittanut Veikko Polameri.
Teos sisältää kattavasti suomalaista runoutta vuodesta 1551 lähtien vuoteen 1975 asti.

Valitsin kirja-aarteestani Agricolan runon, joka on teoksessa ensimmäisenä. Viimeisenä on Kosti Sirosen runo: NO NIIN, RUNOUS, SEURUSTELLAAN TAAS

Kun otan runokirjan käteeni, huomaan seurustelevani yhä uudelleen runojen kanssa.

Ohjelmanmuutos Hopeatähdessä


Ohjelman muutokset ovat mahdollisia, nyt se on totta Hopeatädessä.
HUOM! Aiemmin ohjelmapaikalle tiistaina 18.4.2017 ilmoitetun TULIP FEVER/ ”Tulppaanikuume” Suomen ensi-ilta siirtyy näillä näkymin loppuvuoteen 2017.

Sen tilalla HOPEATÄHTI-sarjassa nähdään tiistaina 18.4. klo 13 koskettava, vuoden 2017 Oscar -voittajaelokuviin kuuluva uutuusdraama MANCHESTER BY THE SEA:
USA 2016/Suomen ensi-ilta 2/2017. Ohjaus, käsikirjoitus: Kenneth Lonergan. Kuvaus: Jody Lee Lipes. Pääosissa: Casey Affleck, Michelle Williams, Lucas Hedges, Kyle Chandler. 137 min. K12. 6,5€
Bostonilaisen talonmiehen elämä muuttuu, kun hän palaa kotikyläänsä, Atlantin rannalla sijaitsevalle Manchester-by-the-Seahin, teini-ikäisen veljenpoikansa huoltajaksi.
MANCHESTER BY THE SEA on syvästi koskettava kertomus massachusettsilaisessa kalastajakylässä sukupolvien ajan eläneestä työväenluokkaisesta Chandlerien perheestä, yhteisöstä, perhesiteistä, uhrauksista – ja toivosta. Isoveljensä Joen (Kyle Chandler) äkillisen kuoleman jälkeen Lee Chandler (Casey Affleck) järkyttyy kuullessaan, että Joe on nimennyt hänet poikansa Patrickin (Lucas Hedges) huoltajaksi. Vastentahtoisesti Lee palaa Manchester-by-the-Seahin 15-vuotiaan Patrickin luokse. Samalla hän joutuu kohtaamaan menneisyytensä, joka erotti hänet vaimostaan Randista (Michelle Williams) ja kyläyhteisöstä, jossa hän oli kasvanut. Yhdessä Lee ja Patrick yrittävät totutella elämään ilman Joeta – perheen yhdistävää voimaa.
Elokuva taitavasti yhteen menneisyyden ja nykyisyyden, luoden jännitteisen tarinan vailla sentimentaalisuutta. Myös elokuvan huumori on kaunistelematonta ja persoonallista, kummuten syvästä inhimillisyyden syvästä lähteestä. Elokuva sai yhteensä 6 Oscar®-ehdokkuutta v. 2017: paras elokuva, paras ohjaus (Kenneth Lonergan), paras miespääosa (Casey Affleck), paras naissivuosa (Michelle Williams), paras alkuperäiskäsikirjoitus (Kenneth Lonergan) ja paras miessivuosa (Lucas Hedges).
Casey Affleck voitti pääroolista kyseisessä MANCHESTER BY THE SEA-elokuvassa tänä vuonna sekä OSCAR®- että Golden Globe® -palkinnon parhaasta miespääosasta.  
Näin elokuvaa on luonnehdittu.
"Mestariteos!"
"Pääosan esittäjä Casey Affleck nousee roolillaan giganttien joukkoon."
"Manchester by the Sea on tämän vuoden koskettavin elokuva. Se on myös yllättävän hauska. Se itkettää, naurattaa ja yllättää katsojan kerta toisensa jälkeen." (Episodi)

Lipunmyynti avautuu n. ½ tuntia ennen esitysten alkua. Maksutapa: käteinen.
Lisätietoja, esitteitä: Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27. Järj. ISAK ry. www.isakry.fi

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Eeva Tikka on monipuolinen kirjailija


Eeva Tikka – vahva luonnon kuvaaja

Viikon runo 13, 2.4.2017

PUNAINEN HIRVI

Minä kannattelen kalliota sarvillani,
kiven hengitys
on minun hengitystäni.
Sano sinä joka osaat laskea
miten paljon on kolme tuhatta vuotta
muutettuna kiven painoksi
        sarvien kärjillä?
Mutta kallio murtuu ensin.

Siihen asti minä, hirvi,
olen merkki,
minut on pantu salaisuuden sinetiksi
ovelle
joka ohi kuljetaan.
Veden pinta nousee ja laskee,
veneet muuttuvat kuin vaatteet
mutta ihmisen liitto veden kanssa pysyy
ja vesi on siinä
         voimakkaampi.

On tulossa yö.
Yötä kalliota sarveni kantavat,
hohtaa
punainen kruunu,
     arvoituksen sinetti.

 

Eeva Tikka: Kalliomaalaus, Gummerus 1987. 94 s.
Kannen kuvat: Markus Malmqvist
Typografia: Ragnar Ök

Eeva Tikka syntyi Ristiinan Himalansaaressa 31.7.1939 opettajaperheen toiseksi nuorimpana tyttärenä. Hän aloitti koulunkäynnin Himalansaaressa, mutta vuonna 1951 perhe muutti Pohjois-Karjalaan ja Eeva kävi kansakoulun loppuun Pielisjärvellä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1963 ja opiskeli sen jälkeen biologian ja maantiedon opettajaksi Helsingin yliopistossa. Opettajana Eeva Tikka työskenteli mm. Savonlinnassa ja Pohjois-Karjalassa vuoteen 1982 saakka. Opettajantyönsä ohessa hän oli julkaissut jo viisi romaania ennen kuin uskaltautui vapaaksi kirjailijaksi.
Eeva Tikan kirjoja on käännetty ruotsiksi, venäjäksi, viroksi, latviaksi ja hepreaksi. Lisäksi hänen käännöksiään on julkaistu antologioissa mm. englanniksi, ranskaksi, saksaksi, portugaliksi ja vietnamiksi.
Nykyään Eeva Tikka asuu Joensuussa. Hän on naimisissa ja harrastaa kirjallisuuden lisäksi mm. luontoretkiä ja luonnontarkkailua, puutarhatöitä ja musiikin kuuntelua.

Eeva Tikan olen tavannut kustantajan tilaisuuksissa, mutta oli minulla ilo saada hänet kirjailijavieraaksi vuosia sitten ortodoksikirkon kirjallisuusiltaan (tuurasin paikallista pappia tuolloin  kirjallisuuspiirin vetäjänä). Eeva Tikan vierailu oli menestys.
Jokunen vuosi sitten sain vierailla kirjailijan ja hänen puolisonsa kauniissa kodissa. Taloa ympäröi kaunis ja rehevä puutarha. Pariskunnan vieraanvaraisuus oli uskomaton. Vierailu jäi mieleeni ikiajoksi. Kirjoitin Elämäntarinalehteen.

Laajan tuotannon kirjoittanut Eeva Tikka on palkittu kirjailija.

Gummeruksen Kaarlen päivän palkinto 1976, 1980 ja 1987

Valtion kirjallisuuspalkinto 1980, 1985, 1987 ja 1990

Kiitos kirjasta -mitali 1980

Kirkon kirjallisuuspalkinto 1984

Anni Swan -mitali 1988

Arvi Lydecken -palkinto 1990

Pekkas-palkinto 1996

Pro Finlandia -mitali 2010

Finlandia palkintoehdokkuus 1986 (Aurinkoratsastus) ja 2000 (Lohikäärmekylpy)