Hyvät Hopeatähti-kerholaiset

Hopeatähdet ti 28.3. klo 13 KUVAKUKOSSA

Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix-pääpalkinnon 2022 voittaja

CLOSE                 

BELGIA 2022.  Draama,Ohjaus: Lukas Dhont. Käsikirjoitus: Lukas Dhont, ja Angelo Tijssens. Pääosissa: Eden Dambrine, Gustav De Waele, Émilie Dequenne K12.105 min. K12. Liput 8,5 €

CLOSE on sydäntä särkevän rehellinen kuvaus lapsuuden ystävyyden voimasta ja sen merkityksellisyydestä.

Poikkeuksellisen voimakasta empatiaa huokuva CLOSE (= ”Lähellä”) voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix-pääpalkinnon 2022. Elokuvan ensi-ilta vuoden 2022 Cannesin elokuvajuhlilla innoitti yleisön taputtamaan pitkään seisaallaan ja liikutti yleisöä vahvasti esityksestä toiseen.

13-vuotiaat Leo (Eden Dambrine) ja Remi (Gustav De Waele) ovat olleet parhaat ystävät pienestä pitäen. Pojat yökyläilevät toistensa luona useammin kuin yöpyvät omissa kodeissaan. Yläasteelle siirryttäessä asiat kuitenkin muuttuvat. Mukaan kuvioihin tulee uusia kavereita. Erityisesti Leo alkaa miettiä, millaiselta heidän harvinaisen läheinen ystävyytensä muiden silmissä näyttää. Kasvaminen lapsenomaisista leikeistä kohti nuoruutta tuo mukanaan uudenlaisia odotuksia, toiveita, pelkoja ja suuren surun. Lukas Dhontin toinen pitkä elokuvatarina ystävyydestä, vastuusta sekä rohkeudesta olla oma itsensä.         .

 

 

 

 

 

 

Maikki Harjanne on poissa

Ostin hänen viimeisimmän Minttu-kirjansa itselle ja lapsenlapsenlapselle iloksi

Viime vuonna poistui keskuudestamme monia eri alojen taiteilijoita.  Monista heistä on ollut juttuja - sairauksistakin, joten heidän kuolemansa on ollut aavistettavissa. Jotkut lähtevät nopeasti ja kuolema tulee yllättäen ulkopuolisille. Lastenkirjailija Maija-Liisa "Maikki" Harjanne (1944–2023) kuoli vastikään 78-vuotiaana. Sitä hätkähtää, kun ikätoverit lähtevät.

Maikki Harjanne, Otava

Maikki Harjanne tunnetaan Minttu-lastenkirjoistaan, joita hän kirjoitti 1970-luvun lopusta saakka. Minttu on seikkaillut yli 50 teoksessa.

Minttu-sarjan lisäksi Harjanne kirjoitti muitakin kirjasarjoja. Harjanteen kirjoja on käännetty ruotsiksi, saksaksi, norjaksi ja tanskaksi.

Kirjojen ohella Harjanne teki myös sarjakuvia ja animaatioita. Harjanne teki lisäksi runsaasti käännöksiä.

Harjanteen palkintolista on komea: Nuorisokirjallisuuden valtionpalkinto 1984, Lastenkulttuurin valtionpalkinto 1988, Otavan kunniapalkinto 1990, Kirjapöllö-palkinto (Vuoden kirjailija) 1995, Valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha 2000, Kaarina Helakisa -palkinto 2004, Valtion taiteilijaeläke 2007, Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinto 2011, Pro Finlandia -kunniamerkki 2017. (wikipedia)

Luetaan kuvistakin

Maikki Harjanne

Minttu ja kadonneet kirjat. 32 sivua

Otava 2022

Minttu aikoo lukea lempikirjaansa, mutta ei löydä kirjaansa. Kirjahyllyssä istuu kissa Tuusannuuska, mutta kirjat ovat poissa. Olisiko äiti vienyt ne jonnekin?

Kirjat keräävät pölyä, siksi isä oli vienyt ne ulos tuulettumaan. Ulkoakaan Minttu ei kirjaansa löydä, mutta hän huomaa, että on alkanut sataa. Onneksi vain tihkusadetta. Isä ja Minttu rientävät pelastamaan kirjat sateelta. Perheen lemmikit auttavat myös.

Kannet kuivataan ja kirjat levitetään pyyhkeitten päälle. Ville-veli hoksaa, että kirjoja voi ripustaa narullekin kuivumaan.

Kun lempikirjaa ei löydy, Minttu päättää tehdä oman uuden lempikirjan. Ville auttaa kansikuvien leikkaamisessa.

Äiti arvelee, että kirja on voinut pudota kirjahyllyn alle. Etsiessä löytyy jotain muuta kadonnutta, mutta ei Mintun kirjaa. Usein löytyykin jotain mutta kuin etsittävää tavaraa.

Isä neuvoo miettimään tilannetta, kun kirja vielä oli Mintulla. Minttu miettii. Sitten hän pukee yöpuvun päälleen, se auttaa muistamaan.

Minttu ja kadonneet kirjat on myös värikäs katselukirja. Kaikki kirjaimet ovat omalla sivullaan, joten pienien lukijoiden kanssa voidaan opetella aakkosia.

Pääskynen kantaa nokassaan neliapilaa, kuvista löytyy kerrottavaa. Esineitä opetellaan tunnistamaan. Värikäs kirja tuo iloa ja yhdessä lukeminen luo läheisyyttä.

Kiitos Maikki Harjanne! 

                                                                             

VARJO-SAVONIA

Äänestin Savonian kirjoja Varjo-Savoniassa ja sain ilmoituksen voittokirjastani joulukuussa.

Kävin kirjastosta hakemassa voittokirjani. Nuorten kirja ilahdutti, sillä olen niitäkin aikoinani arvostellut.  

Kariston sivulta luen: "Karisto Oy on suomalainen Hämeenlinnassa toimiva kirjankustantamo, joka julkaisee kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä tietokirjallisuutta. Karisto julkaisee noin sata nimikettä vuodessa, josta noin puolet on lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Otava osti Kariston kustannustoiminnan alkuvuodesta 2020." 

Karisto-nimi herättää positiivisen tuntemuksen. Tietysti haluan lukea kirjan ennen kuin annan sen lapsenlapselle.

ONNENPOTKU ALOITTAA LASTENKIRJASARJAN

Maria Kuutti

Peli on alkanut, Iida! 

Onnenpotku 1

Karisto 2022, 127 s.

Kuvitus Elina Jasu

Heti kirjan alkusivuilta huomaan että, kirjailija on kokenut kirjoittaja. Kieli on virheetöntä, eläväistä ja hauskaa. Puheet luontuvat hyvin sanojansa suuhun.

Kirjailija, Maria Kuutti, (s.1980 Kangasniemi) oli minulle tuntematon. Tietokoneelta löytyi tietoa: Maria Kuutti, lastenkirjailija, äidinkielenopettaja (FM), kirjastonhoitaja, sanataideohjaaja. Häneltä on julkaistu toistakymmentä lastenkirjaa. 

Jalkapallon pelaaminen on kuudesluokkalaisen Iidan mielestä parasta, mutta tytöille ei ole omaa joukkuetta. Voisiko haave toteutua? Syyslukukausi herättää toiveet ja paikallislehden ilmoitus innoittaa: Maanantaina tyttöjen jalkapalloharjoituksiin urheilukentälle! Iida pyytää mukaan parhaan kaverinsa Rozalian. Tulisiko uusi tyttö, Kanerva, mukaan? Hän sanoo vain katsovansa. Välituntipeleissä Iida on aina toisen joukkueen kapteeni ja Leevi toisen. 

Ensimmäisessä jalisharjoituksessa monilla oli jo jalkapallovarustus, isommilta sisaruksilta perittyjä. Heillä on myös valmentaja, joka rakastaa valmentamista.

- Hienointa on, kun saa pelaajat tekemään parhaansa. Mikään ei voita liikunnan tuomaa iloa!

Iidan isoveli on kova neuvomaan Iidaa. Sanailua ja naljailua riittää heidän välillään. Hetkittäin Iida myöntää, on kivaa kun on isoveli. Yllättäen Eemelin luokalta kolme tyttöä ilmoittautui mukaan. Ekat harkat pelataan poikien kanssa yhdessä. Lopulta tyttöjen joukkue on koossa.

Opitaan, ettei jalkapallossa ole tilaa sooloilijoille, vaan hyvä pelaaja tukee toista.

Iida testaa ideaansa, kesäkauden lopuksi pelattaisiin ystävyysottelu poikia vastaan. Ja sponsorikin pitäisi hankkia. Tuohon ikään kuuluu myös ihastumiset. Teksti etenee vauhdikkaasti ja hauskasti. Nuorilla on vaikeuksia, on koulun ja paikkakunnan muutot. Vanhempien eroaminen on kurja asia. Kirjassa on paljon opettavia ja kasvattavia ajatuksia, mutta ne esiintyvät tapahtumien tiimellyksissä, ilman sormi pystyssä opettamista.

Ystävyysottelu on myös yllätysottelu, sillä katsomossa on yllätysvieraita.

Kirjan lopussa opetellaan ”Eemelin jalistemppu”. Ja asiaa tuntemattomalle esitellään jalkapallojoukkueen pelaajien roolit.

Hyvää lastenkirjaa aikuinenkin lukee mielellään. Tämäkin kirja on kustantajien lähettämiä teoksia Savonia-kilpailuun. Kelpo kirja omassa sarjassaan, mutta eihän näitä voi verrata keskenään esimerkiksi parhaaksi Savonia-voittajaksi äänestämäni Jorma Ranivaaran Upseerin parempi elämä -teoksen (WSOY 2004) kanssa.

Eikö olisi jo aika perustaa lasten- ja nuorten kirjoille oma sarjansa? Olisi se sitten Nuori Savonia -palkinto tai mitä sitten raati keksiikään. Rahapalkinto olisi pienempi varsinaista Savoniaa? 

                              

                              KEVÄTKAUDEN AVAUS: ti 17.1.2023 KLO13  PIKKU TÄHTI

                                          KINO KUVAKUKKO, VUORIKATU 27 

Etelä-Korea 2022. Draama. Ohjaus: Hirokazu Kore-eda. Pääosissa: Song Kang Ho,Gang Dong Won, Doona Bae, Lee Ji Eun, Lee Joo Young. Suomenkielinen tekstitys. 129 min. K7. Liput 8,5 € 

PIKKU TÄHTI -elokuvan kristallinkirkas kerronta kouraisee syvältä ja vie sydämen. Tarina käynnistyy kirkon ovenpielessä olevasta vauvaluukusta. Hylätty pienokainen päätyy kahden kaupustelijan hoteisiin. Konniksi kovin kyvyttömän parivaljakon matkaan lyöttäytyy myös muita, joilla on siihen aivan erityiset syynsä. Matkan edetessä erikoinen seurue kiintyy pikkuiseen yhä enemmän. 

Cannesin elokuvajuhlat 2022: paras miespääosa ⭐⭐⭐⭐

”ohjaaja Kore-edan usko ihmisen pohjimmaiseen hyvyyteen on näinä ankeina aikoina aika vastustamatonta.” (Helsingin Sanomat) 

 

HOPEATÄHTI, SYYSKAUSI 2022

HOPEATÄHTI – ”ELÄKELÄISTEN ELOKUVAKERHO”      
KINO KUVAKUKKO, VUORIKATU 27

Hopeatähti-elokuvasarja on kaikille avoin, mutta erityisesti senioriväestölle suunnattu. Ei erillistä jäsenmaksua, maksat lipun vain niihin esityksiin, joihin saavut.

LIPUT: suoraan ovelta. Ovet avataan viimeistään 1/2 tuntia ennen esitysten alkua. HUOM. Kauden avauspäivänä ti 6.9. ovet avataan jo klo 10, jolloin lippuja aletaan myydä päivän molempiin (klo 12:n ja klo 14.30:n) Hopeatähti-esityksiin.

MAKSUTAPA käteinen. HUOM. Varaathan mukaan tasarahan, KIITOS!
Ohjelmamuutokset mahdollisia. Järj. Alueellinen elokuvakeskus ISAK ry

TERVETULOA mukaan!

SYYSKAUDEN AVAUS, KUOPION ENNAKKOESITYS!

ti 6.9. klo 12 ja klo 14.30: MIELENSÄPAHOITTAJA ESKORTTIA ETSIMÄSSÄ

Kajaanin Runoviikko 2022

 Wenla Reimaluoto valittiin vuoden nuoreksi lausujaksi

Veikko Sinisalo -kilpailun finaali ratkesi ja vuoden nuoreksi lausujaksi valittiin Wenla Reimaluoto. Hän on helsinkiläinen näyttelijä, joka valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2021. Reimaluoto oli samana vuonna ehdolla vuoden teatterinäyttelijäksi roolistaan näytelmässä Punaorvot.

 - Wenla Reimaluoto kuljettaa katsettamme kipuun, jonne emme muuten katsoisi. Hän rikkoo itsensä ja myös näyttämön. Ilmaisu on kehollista, kokonaisvaltaista, kokonaan itsensä likoon laittavaa. Hänen ilmaisussaan yhdistyy herkkyys ja vahvuus. Klassikkotekstit muuttuvat nykyteksteiksi hänen tulkitseminaan, tuomaristo perustelee valintaansa.

Finaalin tuomaristossa oli kolme jäsentä: Mikko Roiha, Matti Kaarlejärvi ja Ria Kataja. Raadin mielestä loppukilpailussa korostuivat jokaisen finalistin omat erilaiset äänet.

 - Esitysten eteen oli nähty paljon vaivaa. Esitykset olivat ehdotuksia maailmoista ja uusista olemisen tavoista. Esitykset ohjasivat meitä katsomaan sinne, minne emme muuten katsoisi. Esitykset olivat kauniita, säröllä, varjossa, elämässä kiinni. Tämä mahdollisti yhteyden runon, esiintyjän ja yleisön välillä.

Reimaluodon lisäksi finaalissa olivat Sami Harjula, Maria Häkkinen, Miko Petteri Jaakkola, Ville Rita ja Juho Uusitalo.

Raati kertoi myös, että päätös ei ollut helppo, mutta lopulta yksimielinen.

- Teimme valinnan lopulta sisältöjen väillä. Esitykset olivat kaikki korkeatasoisia ja ehdottivat meille omaäänisiä olemisen tapoja, raati summaa.

 

KAJAANIN RUNOVIIKKO on perinteikäs ja aina uusi

46. Kajaanin Runoviikon avajaispäivänä, Eino Leinon päivänä, paljastettiin perinteinen Runokivi. Suven ja runon juhlaa viettiin jo aamusta lipunnoston merkeissä Kaukametsän pihalla. Vuoden 2022 Suven runoilija on Anja Erämaja. Hän oli valinnut runokiveen säkeen:                                         

OLET TÄSSÄ, JO SE

ETTÄ OLET, JA TÄSSÄ

JA TÄSSÄ SANA MENEE

JALAN ALLE, TÄSSÄ

ON KOHTA TANSSIA

Anja Erämajan (s. 1963) esikoisteos proosarunokokoelma Laulajan paperit ilmestyi vuonna 2005. Erämaja voitti teoksella Ehkä liioittelen vähän (2016) Yle:n Tanssiva karhu -runopalkinnon. Uusin kokoelma Olen nyt täällä metsässä ilmestyi viime vuoden elokuussa.

Hänen proosarunoissaan maailma rakentuu ajatuksenpätkistä ja nopeista mielikuvista. 2000-luvun arki levittäytyy ympärille katseen kautta, nähtynä ja visuaalisena. Identiteetti on muuttuva, arjessa liikkuva minäkuva, joka ei sido vaan tarjoaa mahdollisuuksia.

 "Anja Erämaja käsittelee laajalla spektrillä elämää. Hän zoomaa havainnosta reaktioon sekunnissa. Hänen teksteissään on sekä huumoria että kielen ilottelua, hän kirjoittaa salaa viisaita runoja" Runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen perustelee valintaansa. 

Erämajan runoja kuultiin Runoviikolla muun muassa torstaina 7.7.  Runoilijan ääni -tapahtumassa.

Runoviikon avajaisissa perinteisen Kajaani-puheen esitti Seela Sella. Avajaisissa kuultiin muun muassa Einoa yhtyeen musiikkia, joka perustuu Eino Leinon runoihin ja Sina Kujansuun lausumana katkelma Eeva-Liisa Mannerin runosta Lapsuuden hämärästä.