perjantai 13. toukokuuta 2016

Nokkonen on nyt ajankohtainen herkku


ON NOKKOSEN AIKA – JA NOKKOSEEN ON HELPPO HURAHTAA

Katariina Vuori: Nokkonen
Herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista
Atena 2015. 175 sivua.
Kuvat: Katariina Vuori

Nokkonen, tuo lapsuuden pistävä viholainen, on vuosien kuluessa muuttunut monenlaiseksi herkuksi.
Kirjaa lukiessani sormet syyhyävät nokkosten kimppuun. Uudet versot eivät edes pistä
Nokkosella on nimiä kuin rakkaalla lapsella, polttiaisesta ämmänkieleen asti. 

Nokkonen ei ole mikä tahansa rikkaruoho. Urtica-suvun kasveista Suomessa kasvaa rautanokkonen sekä nokkosen alalajeja etelännokkosta ja pohjannokkosta.

Katariina Vuori (s.1971) on oululainen kirjailija-toimittaja. Hän on valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 1994 ja työskennellyt ulkomailla useita vuosia.
Kirjan tarjoamat hyvät tuntomerkit auttavat aloittelevaa nokkosen kerääjää. Nokkosta voi hyödyntää koko kasvukauden ajan.

Nokkonen on seitsemän kertaa rautaisempi kuin pinaatti. C-vitamiinia siinä on yhtä paljon kuin mustaherukassa ja viisinkertainen määrä appelsiiniin verrattuna.

Nokkonen on varsinainen ravintoaineiden tehopakkaus. Aikanaan professori Toivo Rautavaara nimitti nokkosta maamme merkittävimmäksi luonnonvaraiseksi ravintokasviksi.
Ranskalainen kirjailija Victor Hugo kutsui nokkosta vihreäksi kullaksi.

Kukkimaan päässeen kasvin keräämistä ei suositella. Hyväkuntoisia lehtiä voi vielä nyppiä syötäviksi. Kannattaa katsoa mistä kerää.

Nokkosta säilötään kuivattamalla tai pakastettuna, jolloin nokkoset ensin ryöpätään.
Kotieläimillekin nokkonen maistuu. Nokkoskeitto ja -muhennos ovat monille tuttuja ruokia, samoin nokkosletut. Nokkosmunavoi maistuu karjalanpiirakoiden päällä. Noinkohan onnistuisin tekemään nokkossipsejä. Mielikuvissa jo osaan.  Nokkonen-teos on niin viihdyttävästi kirjoitettu, että se innoittaa kokeilemaan reseptejä.

Kauniit astiat ja kaunis kattaus houkuttavat. Kuvitus ovat kirjailijan itsensä tekemä. Päätän leipoa nokkosfetapiirakkaa.
Nokkossämpylöitä olen leiponut jo kauan. Pikkuleipiä ihan heti tuskin teen. Tai en vanno, näyttävät herkullisilta ja helppotekoisilta.
Moninaiseen käyttöön kuuluu kasvivärjäys ja puutarhanhoito; nokkosta voi käyttää lannoitteena ja tuholaisten torjuntaan. Kuitunokkonen on luja ja sopiikin tekstiilikäyttöön. Mistä tulikin mieleen nokkossäkki!
Nokkosteetäkin on tullut juoduksi. Sitä voi vähän maustaa muilla yrteillä tai hunajalla.
Hyvä reseptihakemisto auttaa kokkaajaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti