tiistai 19. helmikuuta 2019

Hurmaavat rosvot Kasper, Jesper ja Joonatan


Kolme iloista rosvoa hurmaa niin mummon kuin lapsenlapsenkin

Kardemumman yössä liikkuvat iloiset rosvot

Thorbjørn Egnerin (1912–1990) musiikillinen satu on valloittanut katsojat jo kuudella vuosikymmenellä. Tuona aikana olen minäkin pari kertaa esityksen nähnyt.

Vastikään ensi-iltansa Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä saanut ohjaaja Olli-Matti Oinosen tulkinta tutusta tarinasta on ihana ja puoleensa vetävä. Meno on vauhdikasta ja näyttelijät heittäytyvät rooleihinsa riemulla. Aikuiset saavat kunnolla irrotella, ja he nauttivat siitä. Ilo tarttuu katsojiinkin.
Panostus esitykseen on valtava ja tulos loistava.
 
Vanha Topias juhlinnan kohteena. (Seppo Pääkkönen teki debyyttinsä Kuopiossa tässä näytelmässä) 

Rosvot; Kasper - Karri Lämpsä, Jesper - Mikko Paananen, Joonatan - Ilkka Pentti ovat oikeastaan kilttejä rosvoja, sillä vain nälkä ajaa heidät varkaisiin. Heillä on kullakin haaveensa tulla kunnon kansalaiseksi. Rosvoilla on turvanaan sähäkkäliikkeinen Leijona - Sari Harju. Kaikki tämä tapahtuu Kardemumman kaupungissa. Ei mikään tuppukylä, sillä siellä kulkee raitiovaunukin, jota kuljettaa raitiovaununkuljettaja Jytkynen - Katri-Maria Peltola.

Kardemumman kaupungissa kuullaan musiikkia ja tietysti lauletaan yhdessä. Juhlissa nähdään taikureita, akrobaatteja ja koirabalettiakin.

Parturimestari Liszti - Mikko Rantaniva häärää monessa mukana ja pitää kaupunkilaisten hiukset ojennuksessa, myös rosvojen.

Rosvot päättävät kohentaa olojaan ja ryöstävät Sohvi-neidin - Lina Patrikainen taludenhoitajakseen. Vaan kuinkas sitten kävikään? Sohvi-neiti panee rosvot peseytymään ja siivoamaan.

Sohvi-neidin ryöstö
Rosvot joutuvat ojasta allikkoon
Rosvot alkavat miettiä, miten he saisivat Sohvi-neidin takaisin kotiinsa. Lopulta he tajuavat, niin kuin hänet ryöstettiin, niin on vietävä takaisinkin. Lina Patrikainen tekee riemukkaan roolin Sohvi-tätinä. Taidokkaasti.

Vanhan Topiaksen - Seppo Pääkkönen, syntymäpäivää vietetään komeasti. Kaupunkilaiset miettivät yhteistä lahjaa. Eläintenmyyjä Silius - Riina Björkbacka sen keksii, hänellä on sopiva lahja. Amerikkalainen papukaija - Johanna Kuuva pääsee esittämään taitojaan.

Kolme iloista rosvoa myös opettaa ilman sormi pystyssä ojentamista. Oikeudenmukaisuus ja suvaitsevuus ovat tärkeitä asioita. Jokainen voi miettiä asioita, jotka puhuttavat ja koskettavat. Näistä voidaan keskustella kotona esityksen jälkeen.

Minä seurasin lapsenlapsen viihtymistä ja nautin. Myös perheen aikuiset nuoret viihtyivät.
Aikuinen voi löytää lapsen itsessään Kolmen iloisen rosvon seurassa.

Kuvat: Petra Tiihonen 

Ritva Kolehmainen

 

Thorbjørn Egnerin (1912–1990) Wikipediasta

Thorbjørn Egner oli norjalainen lastenkirjailija, piirtäjä ja lauluntekijä, jolla oli suuri merkitys Norjan lastenkirjallisuudessa. Hän tuotti lukukirjoja peruskouluun ja toimitti säännöllisesti lastenohjelmia radioon. Hänen kirjoistaan on tehty teatteriesityksiä ja hänen levytettyjä laulujaan on myyty suuria määriä.
Syntyi: 12. joulukuuta 1912, Oslo, Norja
Kuoli: 24. joulukuuta 1990, Oslo, Norja
 
Kolme iloista rosvoa näytelmän on suomentanut Aila Meriluoto (Syntyi: 10. tammikuuta 1924 (ikä 95 vuotta), Pieksämäki
Meriluoto on saanut muun muassa Savonia-palkinnon

 

 

 

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Hopeatähdet aloittaa kevätkauden 15.1. klo 13 elokuvalla Pieniä suuria valheita


Hyvää alkanutta vuotta 2019 hopeatähtikerholaiset!

Varmaan olette saaneetkin kevätkauden ohjelmisto-esitteen.

Kuvakukosta niitä löytyy ja lähettelen näitä muistutuksia.

Lähetän s-postiakin niille, joiden osoite minulla on.

Mainos oli vastikään ilmestyneessä Kukko-kaupunkilehdessä,
 
ja oli vähän juttuakin.
 
 

 

Aloitamme kevätkauden 15.1 klo 13 elokuvalla Pieniä suuria valheita.

Kylmille pohjolan perukoille sijoittuva tragikomedia isästä, pojasta sekä kiusaajista ja peesaajista. Isä Harri (Mikko Nousiainen) ja poika Simo (Niila Nousiainen) muuttavat Harmaakedon pieneen kylätaajamaan, paikkaan, jossa ei ole juuri muuta kuin kirkko, kodinkoneliike ja koulu – sekä silmänkantamattomiin lunta. Ihmiset ovat kylmyydessä, kateudessa ja nurkkakuntaisuudessa marinoituja, enemmän tai vähemmän vinoon kasvaneita. Pikkukylän hassun kyräilevä ilmapiiri, ylpeys ja häpeä omasta menneisyydestä ovat esteitä, jotka alkavat kasaantua Harrin tielle.

Pieniä suuria valheita on koskettava ja humoristinen elokuva lähimmäisenrakkaudesta ja luottamuksesta – ja meistä suomalaisista

Ikäraja: 7 Pituus: 95 min.

Ohjaus: Matti Kinnunen

Käsikirjoitus:

Juha Koiranen ja Matti Kinnunen

Näyttelijät:

Mikko Nousiainen, Niila Nousiainen, Santtu Karvonen, Juha Kukkonen, Seppo Halttunen, Pihla Penttinen, Meri Nenonen, Jose Viitala, Minna Suuronen, Oona Kamu ja Heikki Nousiainen. Kajaanista mukana ovat Heidi Syrjäkari, Janne Kinnunen, Maarit Peltomaa ja Teija Töyry.

 

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Hopeatähdet aloittavat kevätkauden 15.1.


HOPEATÄHTI 2019

Kiitos kaikille katsojille kuluneesta vuodesta! Nähdään ensi vuonna! Toki Kuvakukossa on paljon kiinnostavia elokuvia ennen sitäkin.

Saija on ahkeroinut ja tehnyt ohjelmaesitteen valmiiksi, sitä on saatavilla Kuvakukossa. Netistä löytyy myös: www.isakry.fi

Kevätkausi käynnistyy ti 15.1.2019 klo 13 Pieniä suuria valheita -elokuvalla.

Suomi. Draamakomedia, 94 min. K7. 7 euroa. Ohjaus Matti Kinnunen. Käsikirjoitus Juha Koiranen, Matti Kinnunen. Pääosissa: Mikko Nousiainen, Niila Nousiainen, Santtu Karvonen, Juha Kukkonen, Seppo Halttunen, Pihla Penttinen, Meri Nenonen, Jose Viitala, Minna Suuronen, Oona Kamu, Heikki Nousiainen.
 

Kuvassa Niila ja Mikko Nousiainen


Isä muuttaa poikansa kanssa pohjoiseen pieneen kylätaajamaan. Pikkukylän hassun  kyräilevä ilmapiiri, ylpeys ja häpeä omasta menneisyydestä ovat esteitä, jotka alkavat kasaantua muuttajan tielle…
 

Helmikuussa ti 5.2. katsotaan ohjaaja Klaus Härön uutuus Tuntematon mestari!

perjantai 14. joulukuuta 2018

Virpi Rautsiala ja Tapio Nykänen loistavat lavalla


SUURENMOISTA on suurenmoista
 
Suurenmoista! on tositapahtumiin perustuva tarina naisesta, jonka elämän suurin ilo ja nautinto olivat ooppera ja liedit. Erityisesti oopperan suurimpien säveltäjien – kuten Mozatin, Verdin ja Straussin – upeimpien aarioiden hyvin omaperäinen tulkitseminen.
Jotain todella ainutkertaista sydämellisyyttä tässä naisessa kuitenkin oli, sillä edes hänen lähimmillä ystävillään ei ollut sydäntä kertoa totuutta Florencen laulutaidon olemattomuudesta. Ja hyvä niin; kaikilla kukilla pitää olla oikeus kukkia. Harvoille arvostelijoilleen Jenkins totesi muun muassa seuraavaa:”Ihmiset voivat sanoa, etten osaa laulaa, mutta kukaan ei voi väittää, etten olisi laulanut.”
 
 

Katsoin tyttären kanssa vuonna 2016 valmistuneen, Stephen Frearsin ohjaaman elokuvan Florence, jonka nimiroolin näyttelee Meryl Streep. Elokuvan innoittamina suuntasimme teatteriin.
 
Minä kävin myös aamubrunssilla teatterissa. Näin kuinka suuren työn takana väärin laulaminen on. Täytyy osata laulaa hyvin, että hallitsee väärin laulamisen.
Teatterin tähti on nyt Virpi Rautsiala. Mestari-pianistina toimii Tapio Nykänen. Heidän yhteistyönsä on vakuuttavaa. Nykäsen elekieli on osuvaa.
Läheiset hyssyttelevät ja suojelevat  Florencea arvostelulta, mutta lopulta arvostelija pääsee sanomaan sanansa Florence Foster Jenkinsin lauluäänestä ja esiintymisestä.
Ari-Kyösti Seppo, Forencen aviomies, on saatu näyttämään elostelijalta. Elokuvaa ja teatteriesitystä ei tosin voi verrata, mutta elokuvassa aviomies oli synpaattinen.
Esityksen on ohjannut teatterinjohtaja Pekka Laasonen. Hän siirtyy kauden päätyttyä uuteen tehtävään.
 
 
Rooleissa:
Florence Foster Jenkins Virpi Rautsiala
Cosmé McMoon Tapio Nykänen, vier.
St. Clair Ari-Kyösti Seppo
Dorothy Seija Pitkänen
Maria Johanna Kuuva
Rouva Verindah-Gedge Ritva Grönberg
 
Suomennos   Pentti Järvinen
Ohjaus           Pekka Laasonen
Lavastus        Maija Louhio
Puvustus       Anu Ihatsu
Äänisuunnittelu Timo Pönni
Valosuunnittelu  Juho Itkonen
 
 Kuvat Sami Tirkkonen

perjantai 30. marraskuuta 2018

Hopeatähtien PIKKUJOULU-esitys, VALKOHAMMAS ti 11.12. klo 13


Kiitos kaikille teille, jotka olitte katsomassa 27.11. Hopeatähti-elokuvaa!

Mukavastihan väkeä olikin. Vuosi lähenee loppuaan, mutta on vielä Hopeatähtien

PIKKUJOULU-esityksen aika, VALKOHAMMAS ti 11.12. klo 13!

Huomasittehan Hopeatähdet Elokuvafestivaalin ohjelman taka-aukeamalla mainoksen.

Valkohammas (1906) on seikkailullinen tarina Alaskan kultamailta.  Se pohjautuu Jack Londonin White Fang -seikkailuromaaniin vuodelta 1906. Köyhän lapsuuden San Franciscossa elänyt London (1876 – 1916) päätyi merille, sitten kulkuriksi, irtolaisena vankilaan, ja lopulta joksikin aikaa Kalifornian yliopistoon. London kuuli jääkenttien kutsun 21-vuotiaana ja suuntasi Kondiken kultarynnäkön etulinjaan, tarinoiden kultamaahan. Siellä hänestä tuli kirjailija. Valkohammas on kaikkien aikojen rakastetuimpia seikkailuromaaneja. Se on julkaistu lukemattomina painoksina kautta maailman. Ihmisluonto heijastuu vasten villiä luontoa, niin hyvässä kuin pahassa.

Valkohammas kertoo sudenpennun elämästä Yukonin erämaissa. Valkohammas kasvaa luonnon ehdoilla, päätyy intiaanien leiriin ja saa nimensä leirin päälliköltä Harmaalta Majavalta. Valkohampaan suonissa kuohuu hurjia vetokoiriakin villimpi suden veri. Kohtalon onnettomien käänteiden kautta Valkohammas päätyy viheliäisen Kauno-Smithin piinaamaksi tappelukoiraksi. Ratsupoliisi Weedon Smith pelastaa Valkohampaan Smithin kynsistä ja saa palautettua Valkohampaan uskon ihmisiin.

Tekstitys suomeksi 87 min. K7. 8 euroa. Animaatio, Koko perheen, Seikkailu

Ohjaus:

Alexandre Espigares

Ohjaaja ALEXANDRE ESPIGARES voitti 2013 Oscarin lyhytanimaatiolla Mr Hublot. Siinä Espigares kuvasi omaperäistä teknoutopiaa - tai painajaista.

VALKOHAMMAS osoittaa, että luxemburgilainen Espigares on myös verraton luonnon kuvaaja. Lumisen Alaskan äärettömät erämaat, susilauman elämä, koiravaljakot ja kullankaivajat loihditaan valkokankaalle uljaana animaationa. Tarina kerrotaan Valkohampaan näkökulmasta.

Käsikirjoitus:

Philippe Lioret, Serge Frydman, Dominique Monfery

Näyttelijät:

Alkuperäisversion äänirooleissa Nick Offerman, Rashidfa Jones, Paul Giamatti, Eddie Spears

Levitykseen saadaan englanninkielinen alkuperäisversio sekä Pekka Lehtosaaren loihtima suomenkielinen versio, jossa jääkenttien kutsuun vastaa melkoinen kaarti, mm. Antti Reini, Jukka Pekka Palo, Jukka Voutilainen, Jussi Lampi ja Pertti Koivula. Kultakuumeen maisemissa ei nähty liikaa naisia, mutta Jonna Järnefelt (Maggie Scott) ja Nita Lohi (Vichi) ovat sentään mukana.


PUHUMME MYÖS SUOMEA!
Suomenkielisen version ohjaus Pekka Lehtosaari
Suomenkielisissä äänirooleissa:
WEEDON SCOTT Antti Reini
HARMAA MAJAVA Jukka-Pekka Palo
JIM HALL Jussi Lampi
MARSHALL TODD
Pertti Koivula
MAGGIE SCOTT Jonna Järnefelt
KAUNO SMITH Jukka Voutilainen
VICHI
Nita Lohi
KOLME KOTKAA Rasmus Lehtosaari
ASSISTENTTI
Ruska Lehtosaari
CURTIS Pekka Lehtosaari

 

 

 


lauantai 24. marraskuuta 2018

Hopeatähti: FAKIIRI JOKA JUUTTUI IKEA-KAAPPIIIN

Tervetuloa Kuvakukkoon Hopeatähti-näytökseen
ti 27.11. klo 13: fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin

Ranska/Yhdysvallat 2018. Komedia. Ohj. Ken Scott. 92 min. Ikäraja: 7., 6,5 €

Aja, nuori intialainen fakiiri, lähtee äitinsä ennenaikaisen kuoleman jälkeen etsimään isäänsä Pariisiin, väärä sadan euron seteli taskussaan. Aja päättää lentää Intiasta Pariisiin ostamaan edullista piikkimattoa. Saadakseen mattonsa fakiiri joutuu piileskelemään IKEAssa yön yli.
 
Pyhiinvaelluksella Ikeaan hän löytää piikkimaton sijaan rakkauden, mutta karma ei petä: kaappiin piiloutunut Aja joutuu pyöritykseen, joka vie hänet Lontooseen, Barcelonaan, Roomaan ja Tripoliin, milloin Vuittonin salkussa, milloin kuumailmapallossa, huijaamansa verenhimoinen taksikuski perässään.

FAKIIRI JOKA JUUTTUI IKEA-KAAPPIIIN ON vauhdikas seikkailu, joka kasvaa humaaniksi kommentiksi länsimaisesta yhteiskunnasta. Ken Scottin ohjaama aikuisten satu yhdistelee tyylilajeja Bollywood-tanssiesityksistä Monty Pythonin komedioihin, mutta matkallaan Aja saa myös kokea 2000-luvun todellisen seikkailijan eli pakolaisen osan. Se perustuu Romain Puértolasin bestselleriin, joka on käännetty kymmenille kielille.

 

tiistai 20. marraskuuta 2018

Mikä Kritiikki! kilpailu


Mikä kritiikki! Kritiikkiaiheinen kirjoituskilpailu nuorille
17.11.2018  TEKSTI: SARV 
Ajankohtaista SARV240 Näyttökertaa
Suomen arvostelijain liitto ry, SARV järjestää Kritiikin Uutisten 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kritiikkiaiheisen kirjoituskilpailun lukio- ja ammattikouluikäisille nuorille (syntymävuodet 2000–2002). Kirjoituskilpailun tarkoituksena on saada nuoret tarkastelemaan ja analysoimaan taidetta, perustelemaan näkemyksensä, innostumaan kirjoittamisesta sekä pohtimaan kritiikkiä tekstilajina. Mitä kritiikki oikeastaan on? Millainen on hyvä kritiikki? Mikä on kritiikin ja mainoksen ero?
Osallistumisaika on 17.11.2018–15.3.2019.
Kilpailuun osallistutaan kirjoittamalla suomeksi tai ruotsiksi kritiikki vapaavalintaisesta taideteoksesta. Sellainen voi olla esimerkiksi maalaus, veistos, esitys, runo, kirja, elokuva, valokuva, konsertti, musiikkikappale, levy, sarjakuva, peli tms. Tekstissä voi myös pohtia laajemmin kritiikin merkitystä.
Kilpailutekstin pituus on 3000–6000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoituksella tulee olla otsikko. Teksti (tai osia siitä) ei saa olla aiemmin julkaistu missään. Kirjoituksen yhteydessä tulee olla mainittuina: kirjoittajan nimi, syntymäaika, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kilpailuteksti ja kilpailijan tiedot lähetetään yhdessä pdf-tiedostossa 15.3.2019 mennessä osoitteeseen: kilpailu@sarv.fi
Palkinnot
I palkinto 1500 euroa
II palkinto 800 euroa
III palkinto 400 euroa
Otso Kantokorpi -stipendi 300 euroa
Tuomaristo voi harkintansa mukaan tehdä toisenlaisen päätöksen.
Palkitut kirjoitukset julkaistaan Kritiikin Uutiset -verkkolehdessä keväällä 2019.
Kilpailun tuomaristoon kuuluvat kirjailija Taina Latvala, elokuvakriitikko Kalle Kinnunen sekä Kritiikin Uutisten päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskoski. Lisäksi kilpailussa jaetaan Otso Kantokorpi -stipendi rohkealle ja omaperäiselle kirjoitukselle. Stipendin saajan päättää ohjaaja, käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff.
Kirjoituskilpailun suojelijana toimii muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta, joka jakaa palkinnot huhtikuussa 2019 Helsingissä järjestettävässä palkinnonjakotilaisuudessa.
Kirjoituskilpailu rahoitetaan SARVin Kopiosto-varoista.
Lisätietoja:
SARVin toiminnanjohtaja Riikka Laczak, 0415065594, info(at)sarv.fi
Kritiikin Uutisten päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskoski, kritiikinuutiset(at)sarv.fi