Kuvakukkoon Vilimeille

Sain Saija Nissiseltä Vilimit-tiedotteen. Ilolla jaan sen Vilimien ystäville!

KUOPION VILIMIT 2019 -OHJELMANJULKISTUSTIEDOTE, 27.5.2019

KOHTI KORKEUKSIA: ROMANSSI-VILIMIT, Kuopio 3.-6.10.2019

Alkusyksyn elokuvafestivaalilla suudellaan ja huiputetaan klassikoissa, kulttiteoksissa ja esikoiskuvissa

Kuopion Vilimeillä romanssi-teema kaappaa syleilyynsä lukuisia elokuvan tyylilajeja. Mukana on avantgardea, draamaa, trilleriä, komediaa, nuorisoelokuvia -ja jopa kauhua. Useat elokuvista ovat sattumoisin myös ohjaajiensa esikoiselokuvia - mikä kertonee osaltaan myös siitä, mikä tätä (elokuva)maailmaa oikein pyörittää.

ROMANSSI- VILIMIEN päänäyttämönä toimii 338-paikkainen elokuvateatteri Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27. Festivaalilla on pääsarjan lisäksi runsaasti monentyyppistä ohjelmaa ilmaisesityksinä päiväkodeille ja kouluille. Osa koululaisesityksistä järjestetään Kuopion lähialuekeskuksissa. Pääjärjestäjä on alueellinen elokuvakeskus ISAK ry.

Mukana on myös useita Kuopion valkokangasensi-iltoja: uutuuksia sekä myös maineikkaita kulttiteoksia jotka ovat valmistumisaikanaan joutuneet tiukasti sensuurin hampaisiin tai muista syistä ajautuneet elokuvalevityksen sivuraiteille. Uutuuksia Kuopion ensi-illoissa on mm. lauluntekijän tunnetun Anna Erikssonin kohuttu "M"; 1970-luvulta ensi kertaa Kuopioon aikamatkailee queer cineman merkkiteos Pink Narciccus (1971), ja 1980-luvun mestariohjaaja Andrzej Zulawski Possession (1981): rajun arvoituksellinen aviodraama Berliinin muurin juurelta.

Torstai: AVAJAISISSA AURINGONNOUSU ja Julma maa

Mykkäelokuvan myöhäiskauden mestariteoksiin lukeutuva AURINGONNOUSU (1927) saa kunnian aloittaa festivaalin pääsarjan torstaina 3.10. klo 18 - upean live-musiikin siivittämänä, kun elokuvan tulee säestämään Sirpa Ojala trio Kajaanista. Trion kokoonpano on: Juho Hannikainen - saksofoni, sopraanosaksofoni, huilu ja haitari) Antti Lipponen - kitara; Sirpa Ojala - koskettimet (piano, syntetisaattori). Auringonnousu-elokuvaan suurenmoisella tavalla sukeltavan musiikin on säveltänyt ja sovittanut Sirpa Ojala.


Torstaina nähdään myös JULMA MAA (Badlands) on Terrence Malickin ohjaama ja käsikirjoittama road movie, joka perustuu löyhästi todellisiin tapahtumiin. Nuoren parin romanssista alkanut tapahtumasarja kuohutti valtavasti Yhdysvalloissa 50-luvulla, ja sai myös maailmanlaajuista julkisuutta. Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1973. Malickin esikoinen hämmästytti visuaalisella kauneudellaan. Sen maalauksellinen tyyli on taannut elokuvan aseman yhtenä kaikkien aikojen parhaista esikoiselokuvista.

Perjantai: AVANTGARDEA

Vilimien perjantaille luo henkeä kokeellisuus ja avantgarde sekä klassikkopuolella että uudemman persoonallisen kotimaisen elokuvan seurassa. Esikoiselokuvia, nämäkin poiminnat:

Suurelle yleisölle monipuolisena muusikkona tunnettu Anna Eriksson teki esikoiselokuvaansa M, omarahoitteisesti viisi vuotta - ja sai aikaan sensaation. Elokuva valittiin Venetsian elokuvajuhlien arvostettuun Critic's Week -esityssarjaan 2019 sekä kisaamaan Lion of the Future – esikoiselokuvapalkinnosta. Erikssonin elokuvan saama lentävä lähtö maailmalle oli jymy-yllätys elokuva-alan vaikuttajille Suomessa. M on taide-elokuva, joka tarkastelee seksuaalisuuden ja kuoleman välistä suhdetta. Kyseessä on ensiesitys Kuopiossa (K18)


Kokeellisuus jatkuu Erikssonin M-elokuvan jälkeen vielä PINK NARCISSUKSELLA. Se on vuonna 1971 ilmestynyt, abvantgardistinen kulttielokuva prostituoidun gay-miehen eroottisista fantasioista. Kiihkeä mieli nousee arjen yläpuolelle, itseensä rakastunut riikinkukko näyttää siipiensä väriloiston, pieni asunto muuttuu fetisistisen miesrakkauden maailmaksi. Aiemmin valokuvaajana ja performansseissa toiminut James Bidgood (s. 1933) vastasi myös elokuvan lavastuksesta, puvustuksesta ja make-upeista. Elokuva nähdään Kuopiossa ensi kertaa. Ikäraja: K18.

Lauantai: CHERBOURGIN SATEENVARJOJA ja muita eurooppalaisia klassikkoja

Voisiko romanssi-elokuvien festivaalia järjestää ilman yhtään ranskalaista klassikkoa? No ei! Eikä Kuopion Vilimeillä myöskään ilman Cherbourgin sateenvarjoja (1964). Sykähdyttävä elokuva oli samalla naispääosan esittäjä Catherine Deneuven läpimurto. Se on vuorossa lauantaina 5.10. klo 16 Kino Kuvakukossa. ROMANSSI- VILIMIT saa esitettäväkseen värirestauroidun digitaalisen laajakangaskopion suomenkielisin tekstein. Cherbourgin ja ohjaaja Jacques Demyn maailmaan meidät johdattelee lauantaina Satu Kyösola Aalto-yliopistosta. Luento (30 min) sisältyy lipun hintaan.


Eurooppalaisia klassikkoja on lauantaina tarjolla muitakin: Tarkoin vartioidut junat on tsekkiläisen Jiri Menzelin rakastettu esikoisohjaus vuodelta 1966. Lauantai-illan myöhäisesityksenä psykologis-poliittinen draama avioeron raastavuudesta, jaetun Saksan vainoharhaisessa ilmapiri ympäröimänä ja vice versa: Possession (ohj. Andrzej Zulawski, 1981, ikäraja K18).

Unohtumaton huippuklassikko!

CHERBOURGIN SATEENVARJOT

ENNEN ELOKUVAA:
 
SATU KYÖSOLA: “Cherbourgin sateenvarjot - Elämättömän elämän värit”
(luento, kesto n. 30 min, sisältyen lipun hintaan)
LUENTO & ELOKUVAESITYS
Yhteislippu, 10 €  

Satu Kyösola on opiskellut elokuvan historiaa ja estetiikkaa Pariisissa

Sorbonne Nouvellen (Paris 3) yliopistossa vuosina 1989 - 2001. Kyösolan
väitöskirja (2001) käsitteli melankolian dynamiikkaa Aki Kaurismäen
elokuvissa. Kyösola työskentelee tällä hetkellä elokuvan historian
yliopistonlehtorina Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelunkorkeakoulussa elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella.

 

”Cherbourgin sateenvarjot on yksi suosikkielokuvistani ja Peter von Baghin

Sodankylän elokuvajuhlien legendaaristen aamukeskustelujen viimeistä

kysymystä mukaillen, kyseessä on teos, jonka kaikista maailman elokuvista

todennäköisesti ottaisin mukaani autiolle saarelle. Elokuvan juoni, sen väriloisto

ja unohtumattomat melodiat tekevät minulle todeksi Victor Hugon oivalluksen:

“Melankolia on onni olla surullinen”.

 

 

 
Sunnuntai: Rakkauden uusia aaltoja - ja vielä kerran korkeuksiin, Hitchcockin VAARALLISEN ROMANSSIN siivin
 
Sunnuntaina ohjelmassa laajennetaan tunteiden, kiihkon ja kIintymyksen käsityksiä ruotsalais-tanskalaisen elokuvan Raja (2018) seurassa. Raja on iranilaissyntyisen Ali Abbasin toinen pitkä elokuva. Se voitti Cannesin elokuvajuhlien Un Certain Regard -sarjan. Kyseessä on kiehtova moraalitutkielma. Tina (Eva Melander) on tullivirkailija, joka tunnistaa epäilyttävät henkilöt harvinaisen tehokkaasti: nuuhkii matkustajat kuin koira ja haistaa heissä pelon ja häpeän. Kun salamyhkäinen, Tinan lailla rujolta näyttävä Vore (suomalainen Eero Milonoff uransa hurjimmassa roolissa) tulee laivalta, Tina ei pystykään lukemaan häntä yhtä hyvin. 

 

Päätöspäivän kotimaisesta annista vastaa Kaurismäen Akin Varjoja paratiisissa (1986): roskakuski Nikander (Matti Pellonpää) ja supermarketin kassa Ilonan (Kati Outinen) rakkaustarina. Elokuvatutkija Judy Bloch on lohkaissut Pellonpään näyttelijäntyöstä: ” Nikanderista (Matti Pellonpää) hahmottuu harvinainen ilmestys valkokankaalla: ihminen."

Jules ja Jim (1966) vie meidät jälleen Ranskaan. Se on mestariohjaaja Francois Truffaut’n kolmas elokuva ja sitä pidetään yhtenä hänen parhaista ja rakastetuimmista elokuvistaan. Se oli myös nk. ranskalaisen elokuvan uuden aallon merkittävimpiä elokuvia.

ROMANSSI-VILIMIT antaa elokuvafestivaalin kunniakkaan päätösesityksen paikan mestari Hitchcockille. Sunnuntai-iltana klo 18.30 nähtävää Vaarallista romanssia (1959) pidetään yhtenä Alfred Hitchcockin parhaimmista elokuvista.Sen katsotaan synnyttäneen vakoojaelokuvien lajityypin ja toimineen esikuvana mm. James Bondin visuaalisessa toteutuksessa. Se on samalla myös Hitchcockin ja hänen luottonäyttelijänsä Cary Grantin yhteistyön upea päätös: yhä koukuttava, tunteikas, henkeäsalpaavan jännittävä joutsenlaulu.

 
PS. Vilimien elokuvalippujen hinnoittelu on hyvin yleisöystävällistä: skaalalla 5 € / 7€/ 8 €/ 10 €. Tervetuloa, tunteella!


LISÄTIETOJA: www.vilimit.fi

Tiedustelut, saija.nissinen@kuopio.fi

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

  

Yhdessä lasten kanssa lukeminen on laatuaikaa

Lapsille lukeminen on tärkeää

Etsin lapsenlapsilleni kirjoja. Ystävällinen myyjä auttoi, nythän meillä on vain yksi kirjakauppa kaupungissa.

Yhdessä lasten kanssa lukeminen on parasta yhdessäoloa.

Löysin 1-vuotiaalle mainion kirjan Oppi & ilo -sarjasta. Kurkkaa! pikkueläimet -kuvasanakirjassa on selkeät kuvat

ja siinä on liikuteltavia osia.

Suomenkielinen, Sanoma Pro Oy 2018, toinen painos.

Aikuinen lukija voi keksiä kirjan kysymysten lisäksi uusia kysymyksiä, leppäkertusta sammakkoon ja oravaan.

Kaunis ja innoittava kirja. Ikäsuositus 0 – 3 v.

 

Viisivuotias vastaan aikuisten hölmöjä sääntöjä

Prinsessa Pikkiriikki ja huutava vääryys

Hannele Lampela, kuvat Ninka Reittu

Otava 2019

 

Jos lapset joutuvat jatkuvasti selittämään, että aikuisten säännöt ovat hölmöjä, jotain on vialla.

Niinpä kirjaan on kirjattu Huutava vääryys numero yksi, ja sitten jopa Huutava vääryys numero kuusi.

Kirjan luettuaan aikuinen saattaa lopettaa jankuttamisen.

Pikkuriikki miettii, miksi ihmeessä pitää syödä maksalaatikkoa, vaikka jäätelö on keksitty.

Pikkuneiti tykkää prinsessamekoista, koska toppahaalarit ovat kamalia.

Mutta miten asiat hoituvat käytännössä? Täytyy saada kokeilla.

Aika hauska kirja on, totesin sen luettuani. Vaan mitenköhän lapsen vanhemmat suhtautuvat?

 

 

Kuvakukon tauko jatkuu...

Monta hauskaa hetkeä on Hopeatähtien parissa koettu!

 

Iso harmi!

Ei päästä Kuvakukkoon tänä keväänä.

Syntyi toive mielessäni, jospa saisivat Kuvakukossa vessatkin samalla

tauolla lain vaatimalle (esteettömyys) tasolle!

Mainio huhtikuun ilottelu

Loistava kaupunginteatterimme antaa tilaa vierailijoille ja tekee monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa

Teatterivierailut tuovat iloa ja väriä laitosteatterien ohjelmistoon. Sen todisti Red Nose Company, perustettu 2005, klovniparinsa kanssa. Hurmaavat klovnit – Zin/ Don Quijote, Timo Ruuskanen ja Mike/Sancho Panza, Tuukka Vasama pelaavat mainiosti yhteen. Tilaa näyttää olevan improvisioinnillekin.  Otso Kautto, Tampereen Työväen teatterin johtaja, ohjaa yhdessä työparin kanssa esityksen.

Ohjelmalehtisessä Timo ja Tuukka kirjoittavat: Don Quijoten prosessissa olemme oppineet jopa harjoittelemaan, Otso on meille silmät ja sydän, me olemme yksi ruumis jolla on kaksi nenää ja monta ajatuksen suuntaa.

Klovnit pelaavat varman päälle ja ovat ottaneet kuopiolaisille tuttuja asioita ja henkilöitä mukaan esitykseen.  Piikkejäkin lentää, muun muassa vanhustenhoivayhtiö mainitaan jopa nimeltä. Hyvin toimii, sillä tutut asiat saivat aikaan naurunhörähdyksiä ja kunnon aplodit. Ja mukavasti kaverit piikittelevät toisiaan. Espanjalaisten “tomaattiriehaan” viitataan, sillä yleisöstä jotkut pääsevät
heittelemään tomaatteja sen jälkeen, kun karnevalisointi-osio on nähty. Alastomuuttakaan ei kaihdeta. Timo Ruuskanen loihtii äänellään esiin myös Rosinante-hevosen. Näyttelijät soittavat tuttuja säveliä, taitavia ja monipuolisia tekijöitä he ovat, reagoivat kaikkeen katsomosta kuuluvaan, jopa yskäisyyni.

Miguel de Cervantes (s. 29.9.1547 – k. 23.4.1616) koko nimeltään Miguel de Cervantes Saavedra, tunnetaan kirjailijana ennen muuta Don Quijote -teoksestaan. Cervantes on historian merkittävin espanjankielinen kirjailija ja yksi romaanin lajityypin synnyttäjistä. Taisi kirjailija itsekin olla aikamoinen seikkailija.

Cervantesin Don Quijote (s. 1927– k. 1928) ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1605 ja 1615. Se on kertomus köyhästä maalaishidalgosta Alfonso Quijanosta. Yhdessä uskollisen palvelijansa Sancho Panzan kanssa, tämä mielevä hidalgo lähtee ratsain taistelemaan maailman vääryyttä vastaan. Edessä on monenmoisia sattumuksia ja juonenkäänteitä. Klovnipari seuraa kirjan juonta hauskasti, jopa kirjan kirjoittamisenkin vaiheet tulevat esiin.

Tätä näyttelijäparia en ole yhdessä lavalla aiemmin nähnyt. Tuukka Vasama on tuttu Kajaanin runoviikolta. Olen käynyt hänen runoteltassaan kuuntelemassa aiheen mukaan itselleni valittuja runoja.

                               Kuvassa Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama. Kuva Otso Kautto.

Tuulimyllyjä vastaan taisteleminen -sanonta on juurtunut kieleemme mahdottaman asian yrittämisen kuvaksi.
RK

Lorca puolusti heikossa asemassa eläneitä naisia

Bernarda Alban talo raastaa katsojan mieltä –

tulkinta vaatii sulattelemista pitkään

Katsoin Bernarda Alban talon harjoitusnäytöksen. Se houkutti katsomaan näytelmää, mutta antoi myös kuvan miten suuren työn takana esityksen valmistuminen on.  Ensi-iltaa odotellessa luin Aale Tynnin suomentamia Federico Garcia Lorcan runoja.

Näytelmän on ohjannut vierailija Anne Rautiainen, jonka ohjaama Frida on jäänyt mieleeni vahvasti. Hän suhtautuu ohjaustyöhönsä antaumuksella, matkustihan hän jopa Lorcan synnyinseudulle säännöllisesti, kunnes asiat kypsyivät Bernarda Alban talon ohjaustyöhön.

Lorca (5.6.1898–19.8.1936) kuoli Espanjan sisällissodan aikana. Traaginen kohtalo.

Kannattaa ostaa Bernarda Alban talo -käsiohjelma (tekstit Maija Voutilainen, kuvat Sami Tirkkonen), sillä siinä on paljon valaisevaa tietoa. Mukana on myös ohjaajan sana.

Kuvassa Virpi Rautsiala, Lina Patrikainen, Lotta Vaattovaara, Sari harju, ja Johannaa Kuuva. Kuva Sami Tirkkonen

 

Pienen espanjalaistalon muurimaisten seinien sisällä Bernarda hallitsee tyttäriään, aikuisia naisia, kuristavalla otteella. Tyttärien rooleissa ovat Virpi Rautsiala, Lina Patrikainen, Lotta Vaattovaara, Sari Harju ja Johanna Kuuva. Kaikki selviävät rooleistaan mainiosti. Bernardalla on heille myös kahleet. Tyttäriensä tunteetkaan eivät liikuta äitiä, vaan hän suhtautuu asioihin kylmästi. Mutta varaudesta hän huolehtii, hevoset ovat tärkeitä ja Bernarda aikookin astuttaa tamman hetimmiten.

Uhmakkaasti Adela (Johanna Kuuva) pukeutuu vihreään suruaikana, vieressä Sari harju, Lina Patrikainen ja Lotta Vaattovaara. Kuva Sami Tirkkonen

 

Tyttäret ovat vaikuttavia mustissa hunnuissaan, vaan on heillä valkoiset hunnutkin varattuina. Vanhin tytär, Angustias, on pääsemässä naimisiin, ja toiset kiusoittelevat häntä. He epäilevät miehen rakkautta ja miehen havittelevan vain rahoja. Joku sisaruksista vie Angustiaksen mielitietyn valokuvan. Martirio sanoo sen olevan vain leikkiä, mutta noinkohan, sillä mustasukkaisuuttakin naisten kesken esiintyy.

Ritva Grönberg ja Katri-Maria Peltola.  Kuva Sami Tirkkonen

Ritva Grönberg on Bernardan roolissa voimakas taipumaton mahtinainen, hänelle mainio vastapari on Katri-Maria Peltolan esittämä palvelija La Poncia. Palvelija yrittää pitää tyttärien puolta, mutta Bernarda muistuttaa palvelijan syntyperästä. Syntyperällä ja rahalla tuntuu olevan suuri merkitys tuon ajan Espanjassa. Palvelija yrittää turhaan muistuttaa tyttärien elämänsuunnasta.

Erityisesti minua viehättää kuolonkalvakka puhumaton palvelija Riina Björkbacka. Ennusmerkkejä lavalla riittää.

Synkkään näytelmään eloa tuovat Savonia AMK:n 2. vuosikurssin tanssijaopiskelijat.           

Aikakausi ja kulttuuri ovat toiset nyt kuin näytelmän syntyajan Espanjassa. Vähän auttaa ymmärtämistä, jos on päässyt tutustuman Espanjan maaseudun pieniin kyliin.

Ja kaiken yllä vaikuttaa Carmen Linaresin esittämät flamencolaulut

Bernarda Alban talon on suomentanut Pentti Saaritsa, hänellä itselläänkin on komea runotuotanto.

RK.

Vaikeimmin minulle hahmottui Teho Majamäen rooli, kuvassa naisten takana taustalla. Kuva Sami Tirkkonen



SEURAAVANA ILTANA ON CARMEN LINARESIN FLAMENCOKONSERTTI

Kuuntelen käsiohjelman mukana tulleen näytelevyn.

Kappale: Anda Jaleo

Esittäjä: Carmen Linares

Säestys: Pablo Suarez

Flamencosäkeistöjen sanat ja sävellys  Frederico Garcia Lorca

Flamencosäkeistöjen sovitus Carmen Linares ja Roni Martin

 

Carmen Linares esiintyi Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä tyttärensä Lucia Espinin sekä pianisti Pablo Suarezin kanssa.

Flamencon supertähti ja legenda Linares valloitti yleisön ja aplodit olivat laululta voimakkaammat. "Se äänen värinä!"

Hän on loistava tulkki maansa kansallisrunoilijan teksteille. Vaikka kieltä ei osaisikaan, lauluista voi nauttia. Tunne välittyy.

Odottamiseksi meni...

 

                                 

Hopeatähtikerholaiset!

Kaikki eivät varmaankaan ole huomanneet oheista (yllä) pikku-uutista,

kun kyselyjä tulee: Milloin päästään Kuvakukkoon?

 

Harmillista tämä odottaminen, mutta mitä muutakaan voi. t. Ritva

Joskus on jonotettukin, kuten Mielensäpahoittajaa katsomaan...

 

Vasta huhtikuussa valmistuu Kuvakukon ilmanvaihtolaitteen korjaus

Hyvät hopeatähtikerholaiset,

Kuvakukon ilmanvaihtolaitteistoa korjataan edelleen. Olette olleet kärsivällisiä odottaessanne elokuviin pääsyä. Korjaus jatkuu huhtikuulle, ilmoitus tulee kun valmista on.

Aloitamme Tuntematon mestari -elokuvalla. Saija Nissinen järjestelee ajat mahdollisuuksien mukaan. Sitten näemme mitä kaikkea ehdimme. Minä tietysti toivon mahdollisimman monta elokuvaa.

Elokuvan nälkään voi käydä katsomassa sellaista esitystä, mitä meillä ei ole tarjonnassa. Minä aioin katsoa Bohemian Rhapsoryn Scalassa. Kuvakukon kevään ohjelmaa odotan innolla!

Aurinkoista kevättalvea kaikille!

t. Ritva K.