Hyvän puolustaja      

Maija Paavilainen                                    
Onnenlehtiä
Karisto 2014

Karisto taisi nokkia kultajyvän, kun tarttui toisen kustantajan hylkäämään käsikirjoitukseen. Onnenlehtiä on ilontuoja, mutta se pohtii laajasti ihmisen eloa ja luontosuhdetta. Aforisti Maija Paavilainen (s.1945) tunnetaan sanoistaan niin Kotimaa-lehdistä kuin kirjoistakin, joita on julkaistu pitkästi yli kolmekymmentä. Kuva-aforistin kynän jälki on ilahduttanut lukijoita jo vuodesta 1971.

Sanat ovat siemeniä.

Jo kirjan ensimmäinen miete antaa lukijalle mahdollisuuden pohtia jatkoa. Mitä sanoista voi kasvaa tai kasvattaa.

Ikuista onnea

ei kestäisi kukaan

Totta, sillä säröjä tarvitaan, jotta näemme onnen oikein.

Usein vierekkäisten sivujen ajatukset ja piirrokset muodostavat kokonaisuuden.
Lempeän joutilaisuuden kuva on innoittava. Parisuhteessa kasvaminen antaa molemmille tilaa. Ja kyllä moni on onnellinen, etteivät toiveet toteutuneetkaan.

Aforismit ovat kuin itse koettuja ja lukijakin kokee jonkin mietteen omakseen.

Kun kannustan kukkimaan

on melkein kuin
kukkisin itse
Tämän koin vastikään itse, kun kurssilaiseni julkaisi kirjan, vaikkei siihen ole minulla osaa eikä arpaa. Tai kun posti toi runokirjan, jossa oli kirjoittajakurssilaiseni runo, kilpailussa pärjännyt. Iloitsin.

Luin Paavilaisen aforismit junassa kerralla läpi. Eihän aforismeja niin lueta, silti jäi hyvä tuntuma.

Tänään olen sitten lukenut yksitellen tai aukeaman kerrallaan. On ollut aikaa ajatella koko päivän.

Jokaisella on mahdollisuus

kasvaa omaan mittaansa.
Noinkohan? Ajattelen maailmantilannetta, pakolaisleirejä ja nälkiintyneitä ja sairaita.

Tästä ajatuksesta pidän:

Riittää kun nousee  

omille siivilleen

Olemmeko tulleet ajatelleeksi tätä?

Kaikessa mitä annan
on mukana minua

Humoristi aforisti kääntää asian toisin:

Yksikin pääsky
tekee kesän

Onnenlehtiä on mukava lukea vaikka iltateellä. Ajatus tai aukeama kerrallaan. Ajatussiemeniä iloksi!

Ritva Kolehmainen