Satunäytelmä kasvattaa tulevia teatterin ystäviä

Klassikkosatu uusin kujein

Kuopion kaupunginteatterin kevätkausi alkoi Todellinen prinsessa -sadulla. 12.1. Maria-näyttämöllä sai ensi-iltansa Hans Christian Andersenin satuklassikko.

Mikko Roihan tähän aikaamme muotoiltu satu on hervottoman hauska. Todellinen prinsessa on Pekka Laasosen esikoisohjaus Kuopiossa.

Hyvässä lastennäytelmässä on taso myös aikuiskatsojalle. Murteen käyttö oli mainio oivallus, varsinkin kun sitä puhuu itse prinsessa. Aika hyvin vitsit upposivat ainakin ekaluokkalaiseen.

Todellinen prinsessa -satu on yksi Andersenin (1805–1875) tunnetuimmista saduista. Se julkaistiin ensi kerran 1835. Andersenin satuja on käännetty 125 kielelle.

Edessä Seija Pitkänen, Ritva Grönberg, Natalil Lintala. Takana Aki Pirskanen, Sari Happonen, Sanna-Mia Toikkanen, Tapani Korhonen ja Allan Ruotsalainen.

Kuva: Aki Nyyssönen

Kuningattarella (Ritva Grönberg) on huoli prinssipojastaan (Tapani Korhonen), joka ei ole löytänyt puolisoa, vaikka alkaakin jo olla ikämies. Käy selväksi, ettei sopivaa ehdokasta niin vain löydy. Poika ei halua, eikä äidille tahdo kelvata kukaan tyttö. Paikallisväriä on näytelmään saatu kuninkaan kautta, tämä kun on häipynyt Nilsiään.

Hersyvä ja sanavalmis prinsessa (Sari Happonen) on valmis prinssin puolisoksi, mutta hän joutuu testiin. Olisiko hän kyllin hieno sellaiseen virkaan. Happosessa ei ole mitään falskia, vaan hän istuu rooliinsa kuin valettu. Prinssi ei taidakaan olla ihan niin vastahakoinen naimisiinmenosta kuin antaa ymmärtää. Kerrassaan hellyttävä rooli. Niin on myös Seija Pitkäsen lakeija.

Näytelmään on helppo eläytyä. Keppihevonen toimii vallan mainiosti ratsuna. Se on teatterin taikaa.

Puvustus (Anu Ihatsu, valmistus Pirkko Jokelan johdolla) on kaunis ja pikkutyttöjen mieleen kaikkine röyhelöineen ja rusetteineen. Ja ne värit! Lavastus (Olavi Antikainen ja valmistus hänen johdollaan) on satumainen torneineen. Ja satu tarvitsee kertojansa, Natalil Lintala on eloisa trubaduuri - "hovinarri".

Kuningatar tuntee pettymystä, kun prinsessan patjan alla olikin jotain muuta kuin herne.

Onnellinen loppu kuuluu hyvään satuun, niin on tässäkin.

Esityksen kesto on 40 minuuttia (ei väliaikaa). Pienetkin katsojat  jaksavat seurata esitystä tuon ajan. Todellinen prinsessa on helppo aloitus ensi kertaa teatteriin tulevalla lapselle noin 5-vuotiaasta ylöspäin.

Monet pienet katsojat olivat pukeutuneet juhlavan söpösti.