Sofi Oksanen valloittaa maailmalla

Suomalainen kirjailija valloittaa maailmalla

Sofi Oksanen
Norma

Like 2015. 304 s.

Sofi Oksanen (s.1977 Jyväskylässä) on taitava jo aiheitten valinnassaan. Hän tarttuu aina ajassa liikkuvaan tai oikeammin haistaa jo tulevaa. Vaikka Oksanen kirjoittaisi historiaa, niin teksti koskee myös tätä päivää.

Norma on hänen viides romaaninsa. Hän on tehnyt paljon muutakin, kuten toimittanut Impi Pajun kanssa yhdessä tietoteoksen Kaiken takana on pelko: Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin, WSOY 2009.  

Liian lyhyt hame – Kertomuksia keittiöstä on tehty yhdessä Maija Kaunismaan kanssa, Bonnier kirjat, 2011. Vuonna 2012 Silberfeldt julkaisi kirjallisuuden nobelisti Aleksandr Solženitsyn 1300-sivuisen Gulag – Vankileirin saaristo -teoksen.

Sofi Oksasen teokset ovat löytäneet teatterin lavalle ja elokuviksi. Puhdistus olikin ensin näytelmä, jonka hän muokkasi sitten romaaniksi.

Kirjailijan Valitut teokset (Silberfelt 2013) sisältää romaanin Stalinin lehmät ja näytelmän Kun kyyhkyset katosivat sekä Oksasen esipuheen ja Anders Olssonin pitämän puheen Ruotsin akatemian pohjoismaisen palkinnon luovutustilaisuudessa Tukholmassa 10.4.2013.

Palkintoja Oksanen on saanut jo pitkälti toistakymmentä.

 

Norma on jotain erilaista, kirjailija ei toista itseään

Romaanin tapahtumat alkavat hautausmaalta. Norma livahtaa puolituntemattomien sukulaisten joukosta ja tilaa taksin. Enää hän ei välttelisi äidistä muistuttavia paikkoja. 

Asemalla Norman seuraan lyöttäytyy toimitusjohtaja Max Lambert, kuten mies itsensä esitteli. Norma vetäytyy kauemmaksi, mutta tulkitsee miehen ulkonäön tarkkaan.

Mies ojentaa käyntikorttinsa ja sanoo: Teidän olisi hyvä olla yhteydessä mitä pikimmin. Hoidetaan ikävät asiat pois.

Mitkä asiat? Mieshän oli tullut hautajaisiin.

Puhelu Margit-tädin kanssa ei avannut solmuja. Hullun Helenan nimittely suututti. Äiti oli käynyt Helenaa katsomassa usein Kuopiossa.

Äidin kuolema oli kuitattu lehdessä parilla rivillä. ”Nainen kuoli jäätyään metron alle Sörnäisissä. Poliisin mukaan asiaan ei liity rikosta.”

Anita ei koskaan ollut sosiaalinen. Norma oli äitinsä kaltainen.

Ihmisten suhtautumisen väkivaltaisiin kuolemiin oli aina tekopyhää ja samalla uteliasta. Naakan suvun tragediasta juoruttaisiin vuosikymmeniä.

Tukkataika-liikkeessä ukrainalainen tukka oli hullaannuttanut kaikki. Allan, Lambertin venäläinen vaimo, ystävättäret siirtyvät Tukkataian asiakkaiksi. Tukkaa riittäisi vielä joksikin aikaa, jos sitä sekoitettaisiin venäläisen hiuksen kanssa. Myös Helenan lapset työskentelevät liikkeessä.

Anitan kuolema sai monet tarkkailemaan tämän asuntoa.

Anita ja Alla olivat käyneet Romaniassa ostamassa tukkaa. Lambert kiristää yhteystietoja, ja Albert on juonessa mukana.

Norma saa nähdäkseen paperin, jossa on äidin allekirjoitus, vieressä Lambertin nimi. Norma perisi äidin velan. Mitä kaikkea lainan taakse kätkeytyikään, oman liikkeen avaaminen ainakin.

Perhe ja parisuhde eivät kuuluneet Norman suunnitelmiin.

Alvarin kanssa Norma voi puhua Anitasta. Alvar sanoo, ettei Anita ollut sekaisin vaan sekaantunut ikäviin ihmisiin, siksi hän käveli raiteille.

Romaanin jännitteet kasvavat, hiusala on raakaa bisnestä. Siitä on vino tie hiuskaappauksiin, kohtubisnekseen ja lapsitehtaisiin sekä sijaissynnyttäjiin.

Jännitys kihelmöi ja Norman tukka reagoi ja kasvaa. Norma haistaa jopa ihmisten sairauksia. Dekkariksi en Norma-romaania silti sanoisi, vaikka se koukuttaakin. Lukiessa tilanteet kulkevat mielessäni filminauhana. Elokuva-ainesta.

Epilogi päästää lukijan jännityksestä. Norma palaa Naakan taloon Alvarin kanssa. Hän haluaa käydä katsomassa Helenaa.

Norma-teos on kaunis ja viimeistelty. Hienostuneet numero-vinjetit tai tekstiviitteet tulevasta pysäyttävät.

Lambertit olivat suuruudenhulluja, he haluavat koko maailman ja he ovat valinneet ristiretkelleen oikeat alat. Se joka hallitsee unelmia, hallitsee maailmaa. Se joka hallitsee hiuksia, hallitsee naisia. Se joka hallitsee heidän lisääntymiskykyään  hallitsee myös miehiä. Se joka pitää naiset tyytyväisinä, tyydyttää miehetkin ja se joka tohtoroi hius- ja vauvakuumeisia ihmisiä, on heidän kuninkaansa.