Liettua yllätti positiivisesti ensikertalaisen kävijän

Liettuassa opintomatka toukokuussa 2017

Opintomatka Liettuaan tuli tarpeeseen. Matkalla tajusin miten vähän tiedän Liettuasta. Virossa olen vieraillut jo 1970-luvulta alkaen ja Latviassakin muutaman kerran. Jurmalan hiekkarannat tekivät vaikutuksen.

Liettua on uusi kokemus. Lento on myöhässä, pari kertaa lähtöaikaa siirretään eteenpäin. Onneksi Riikassa Vilnan lento odotti. Voin vielä lukea etukäteisinfoa. Majoittaudumme hotelli Panoraamaan, josta on hulppeat näkymät Vilnan ylle.

Lounaan jälkeen lähdemme bussi- ja kävelykierrokselle. Selvisin kunnialla kolmen tunnin  kävelystä.

Illalla en kaipaa enää lisää ohjelmaa, mutta poikkean Ullan, Antin ja Matin kanssa lähikauppaan. Paikalliset kaupat kiinnostavat aina.  Hedelmiä ja juotavaa sekä jotain naposteltavaa. Edullista on. Palatessamme näemme ilmassa leijuvan lumihiutaleita. Viileää ja vihreää on. Iltatee maistuu hotellin baarissa.
Torstaiaamuna kävimme Liettuan kirjallisuusinstituutissa (The Institute of Lithuanian Literature and Folklore) ja tapasimme paikallisia kirjailijoita, tutkijoita ja kriitikkoja.
 Vierailimme myös Liettuan kansallisteatterissa (Lithuanian National Drama Theatre)

Talon kaunis portaikko on upea, mutta esteettömyys  täällä tuntematon käsite.

  Vuonna 2009 Vilnassa julkistettu väliaikaiseksi tarkoitettu Literatu street -taideprojekti

 (Literatų gatvės projektas) jatkuu edelleen. En voinut jäädä kuvaamaan kadulla, sillä olisin  jäänyt   ryhmästä jälkeen.

 

Mutta nappasin kuvan joistakin yksityiskohdista, kuten kaakeliuunin koristeesta.

 

Vilnassa on erikoinen yksityiskohta, johon törmäsimme Užupis (puol. Zarzecze). Se julistautui vuonna 1997 itsenäiseksi Užupisin tasavallaksi. Sillä on oma lippu, perustuslaki ja valuutta. Užupisin presidenttinä toimii elokuvaohjaaja, muusikko ja runoilija Romas Lileikis. Paikkaa voi verrata vaikkapa  Pariisin Montmartreen.

Torstai-ilta päättyy komeasti Liettuan kansallisoopperassa. Upea on talo, samoin esitys, Figaron häät,  oli vaikuttava ja viihdyttävä.

Perjantaina lähdemme bussilla kohti Kaunasia, joka on Liettuan toiseksi suurin kaupunki. Vanhat kaupunkikeskustat viehättävät aina.

Matkalla pysähdymme Grutos parkasin patsaspuistoon ja poikkeamme paholaismuseossa ja illan virkuimmat  matkaavat jazzklubille. Sitä ennen nautimme maittavan illallisen koko porukalla. Hotelli HOF on loistava ja ruoka maistuvaa. Henkilökunta on avuliasta ja ystävällistä. Iltateetarvikkeet ovat myöhäisillalla tarpeen.

Grutos Parkasiin on kerätty 86 neuvostoaikaista patsasta. Puistossa on lunta vielä siellä täällä, ja vieressä kukkii ketunleipä.

On jo lämmintä ja puiden siimeksessä on hauska kävellä lintujen laulua kuunnellen. Joitain aktiviteetteja on koko perheelle, kiinnostavaa eläintarhameininkiä.

 

  

  

 

Laatassa kerrotaan patsaan tiedot. Monet patsaat me tunnemmekin

 

 Leninin patsaan takana näkyvässä rakennuksessa on paljon historiallista aineistoa, tietysti myös   mitaleita ja muita prenikoita.

 

 Grutos Parkasin ravintolassa söimme lounaan. Jotain nostalgista sota-aikaa oli peltilautasissa, joista punajuurikeittoa söimme.
 
 

 Ravintolan pihassa parkissa oli entisöity poliisi-Lada.

 Siis tänne on päästävä vielä uudelleen!

 Kiitos matkanjohtaja Nils-Erik Friis (Friis&Tours) täydellisesti järjestetystä matkasta!
  Kiitokset myös SARVin toiminnanjohtaja Riikka Laczak ja puheenjohtaja Maria Säkö!