Viikon runo 51, 24.12.2017
(silta)
Silta
korkealla kaareutuu
valoa
vasten eheänä,
ja
osoittelen:
olen
kulkenut tuolla.
Kuulkaa,
olen kulkenut
pitkin
sileitä puita,
katsellen
kuuta, pilviä,
taivaan
rajaa.
Järjestyksessä
kirjat
yksiössä,
kaupungin
katot,
keskustellut
kahviloissa
ruusunterälehtiä
kupissa.
Sileät
kädet öljyssä uitetut,
ei
kämmenten rakkoja, multaa haavoissa,
ei
pippuroitua kyynelvettä
haudankaivajan
kuutamourakka.
Lapsi
ei usko:
en
minä osaa.
En
minä mahdu.
Ennen
mahduin, sanon,
olin
laiha, kävin hiljaista siltaa.
En
kerro miten karkasin: levisin
purkutaloihin
ja ratapihoille,
takahuoneitten
sirpalelattioille
öisille
metsäaukeille
miten
tulin rytisten alas
kun
avasin suuni
ja
unohdin askeleet,
kun
merenmies kiskaisi nilkasta
kietoutui
polttava vita
ja
vesi oli soista ja ruskeaa,
täytti
silmät kun sukelsin.
En
kerro, en sitäkään kerro
miten
paperit tahriintuivat
ja
laulu nitkahti nuotin viereen,
kumpusi
uumenesta
tumma
veri, kaukaa tuttu.
Kaunis,
kaunis silta, lapsi sanoo,
se
kaartuu: balettitanssijan uuma,
marmorinilkan
kaari,
vitivalkoinen,
klassinen,
tyylipuhdas.
On
kaunis, tuo on kaunis,
siltaa
pitkin pääsee
jalat
kuivina virran yli,
minä
sanon, opetan.
Johanna
Venho: Yhtä juhlaa, runoelma. WSOY 2006.
Maria Johanna Venho (s. 3. heinäkuuta 1971) on suomalainen runoilija ja kirjailija.
Venho valmistui ylioppilaaksi vuonna 1990 ja filosofian maisteriksi vuonna 1998 Helsingin yliopistosta. Hän opiskeli biologiaa ja yleistä kirjallisuustiedettä Jyväskylässä ja Helsingissä. Pro gradu -tutkielmassaan Myytistä historiaan. Eavan Boland ja irlantilaisen tradition naiskuva hän tutki irlantilaista runoutta.
Venho on työskennellyt Ylen Teksti-TV:ssä toimittajana ja elokuva-arvostelijana 1997–2009, Tuli & Savu -runouslehden päätoimittajana, kulttuurilehtien avustajana sekä kääntänyt lastenkirjoja, ohjannut kirjoituskursseja ja toimittanut kirjoja. Venho toimi taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artsin pääsihteerinä 2013–2014. Hän on perustanut runouslehti Janon Vilja-Tuulia Huotarisen kanssa, ja oli sen päätoimittaja 2013–2014. Hän on Taiteen edistämiskeskuksen kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan puheenjohtaja.
Venhon runoja on käännetty antologioihin englanniksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, viroksi, tšekiksi, slovakiksi ja espanjaksi ja hän toimii kansainvälisessä Versopolis-runoilijaverkostossa. Vuonna 2006 hänen runovalikoimansa Virtuosi Incantesimi ilmestyi Italiassa Antonio Parenten kääntämänä. Vuonna 2008 lastenrunokokoelma Poèmes pour mon bébé ilmestyi Ranskassa Jean-Luc Moreaun käännöksenä. Vuonna 2001 Suomen arvostelijain liitto myönsi Venholle Kritiikin Kannukset -palkinnon. Hän on saanut myös Arvid Lydecken -palkinnon (2003), KatriVala -palkinnon (2006), Espoon kaupungin kulttuuripalkinnon (2006) Einari Vuorelan runopalkinnon (2008) sekä WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon (2012).
Runoteokset:
- Postia Saturnukseen, WSOY 1998
- Ilman karttaa, WSOY 2000
- Yhtä juhlaa, WSOY 2006
- Tässä on valo, WSOY 2009
- Saaren runot, Palladium 2017
Lastenkirjat:
- Okulus ja yöihmiset, lastenromaani, WSOY 2003
- Okulus ja Livian talo, lastenromaani, WSOY 2004
- Puolukkavarvas, lastenrunoja, WSOY 2006
- Okulus ja Omenamökin salaisuus, lastenromaani, WSOY 2006
- Okulus ja teatteri Outo, lastenromaani, WSOY 2008
- Ollaan kotona (eli kuinka
kuunnellaan hiljaisuutta), lastenkirja, Kirjapaja 2009
- Utare-Ursulan onnenapila, lastenkirja, WSOY 2010
- Kissanpissa, lastenkirja, WSOY 2011
- Otto loikkaa ojan yli -
kertomus koulun alkamisesta, lastenkirja, Kirjapaja 2011
- Yllin Kyllin, lastenkirja, WSOY 2012
- Linnunmaitoa kainalokanoille, lastenrunoja, Lasten Keskus
2015
- Opossumi repussa, lastenromaani, WSOY 2017
Romaanit
Syntysanat, romaani, WSOY 2011Revitään rikki se rakkaus, esseeromaani, Jaana Seppänen & Johanna Venho, WSOY 2013
Kaukana jossain onnenmaa. Helsinki: WSOY 2015.
Sekä mukana monissa antologioissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti