Kritiikin vuosikirja Kriittinen
piste
Kriittisen pisteen artikkelit käsittelevät muun muassa kulttuurista
omimista, hiphopia feministisessä tarkastelukehyksessä, ravintolakritiikin
erityispiirteitä sekä Tapani Maskulaa elokuvakriitikkona.
Kirjan on toimittanut kriitikko
Ville Hänninen ja siihen ovat kirjoittaneet Markku Eskelinen, Niko
Hallikainen, Johanna Holmström, Maïmouna Jagne-Soreau, Otso Kantokorpi, Vesa
Kurkela, Leena Kuumola, Maria Laukka, Juri Nummelin, Inka Rantakallio, Venla
Rossi, Hanna Suutela, Siskotuulikki Toijonen ja Jarkko S. Tuusvuori.
Julkaisun visuaalisen ilmeen on suunnitellut Samppa Ranta.
Svenska kulturfonden on
tukenut kritiikin vuosikirjan julkaisua.
***
Kriittisen pisteen
julkaisujuhla pidettiin 7.3. Helsingissä.
Juhlittiin kritiikkiä ja SARVin
uuden vuosikirjan Kriittisen pisteen julkaisua sekä viihdyttiin
kiinnostavien keskustelujen ja hyvän musiikin parissa.
Tilaisuuden juonsi Voimala-ohjelmastakin tuttu toimittaja,
kriitikko Raisa Rauhamaa ja musiikista vastasi radiotoimittaja, dj Mikko
Mattlar. Kuvataidekriitikko Otso Kantokorpi ja Saamelaisnuoret ry:n
puheenjohtaja, bloggari Petra Laiti pohtivat sitä, kenen ääni ei kuulu
ja voiko kritiikki olla kilttiä. Filosofi, ntamon omistaja, niin & näin
-lehden entinen päätoimittaja Jarkko S. Tuusvuori ja kuvataidekriitikko Leena
Kuumola keskustelivat kulttuurijournalismista ennen ja nyt.
Kommenttipuheenvuorot kritiikin
merkityksestä ja kritiikkikeskustelusta esittivät kirjailija Saara Turunen (romaani
Sivuhenkilö ilmestyy maaliskuussa, Tammi) sekä Intresseföreningen för
finlandssvenska kritiker IFFF:n varapuheenjohtaja, esseisti Tatjana Brandt (Fängslad,
Förlaget).
Paikalla olivat myös Kriittisen
pisteen toimittanut Ville Hänninen sekä monet julkaisun
kirjoittajista.
Tervetulotoivotukset SARVin
puolesta esittivät puheenjohtaja Maria Säkö ja toiminnanjohtaja Riikka
Laczak.
Ville Hännisen toimittama Kriittinen piste on innoittavaa luettavaa. Pirteä opus.
Posti
toi alkuviikosta vuosikirjan, jota luen pätkittäin, muistelen samalla kirjoittajia
tai tapahtumia. Bongailen tuttuja, mistä heidät muistan. Ilahdun, kun näen artikkelin
Kaisu Mikkolasta.
Maria Laukan teksti (på svenska) vie ajatukset Voipaalan taidekeskukseen, missä vietin kauniin kesäpäivän. Maria kuoli viime vuoden marraskuussa, ja ikävä kouraisi mieltä.
Maria Laukan teksti (på svenska) vie ajatukset Voipaalan taidekeskukseen, missä vietin kauniin kesäpäivän. Maria kuoli viime vuoden marraskuussa, ja ikävä kouraisi mieltä.
Ruotsinkielisiä
artikkeleita on mukana, kuten aina on ollut Kritiikin Uutisissa. Se muuttui
viime vuona verkkolehdeksi. Pitää muistaa kurkistaa!
Kiinnosti kovasti lähteä
Helsinkiin, nykyään vaan iltajuhlat ovat sikäli hankalia, ettei viimeiseen yhdeksäntoista
jälkeen lähtevään junaan ehdi. Tietysti ilta-ajat ovat sopivat helsinkiläisiä
työssäkäyviä ajatellen. Muutama vuosi
sitten vielä puoli kymmenen juna kulki. Se mahdollisti iltamenot. Yöbussit olen kokeillut, kokeilu riitti.
Jos jään yöksi, seuraavasta päivästä
tuhraantuu reissuun aikaa pitkälti, sillä kahdeksan jälkeen lähtevä juna on vasta puolen
päivän jälkeen Kuopiossa.
Kriittistä keskustelua
kaivataan junamatkoihinkin. Yöjunaa tuskin takaisin saadaan, mutta iltayöjuna
olisi poikaa!
Ja onhan julkisuudessa ollut keskustelua
oikaisuradastakin? Milloinkahan se saadaan? Tuommoinen kolmen tunnin matka
pääkaupunkiin tuntuu ylelliseltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti