maanantai 3. helmikuuta 2020

Juicen 70-vuotispäivän kunniaksi Kaksoiselämää-musikaali


Juicen 70-vuotispäivän kunniaksi Kaksoiselämää-musikaali

Juicen lauluilla edetään koko esityksen läpi
Kuopion kaupunginteatterin kevään avajaisista alkaen olen soitellut Juice Leskisen vanhoja vinyylilevyjä. Laulut siivittivät muistot tulevaan, ensi-illassa näkemääni Kaksoiselämää-musikaaliin (Timo Kanerva ja Juice Leskinen). Kanerva on Juicen ikätoveri ja palkittu monin tavoin muun muassa elämäntyöstään kolme kertaa.

Helmikuun ensimmäisenä päivänä ensi-illassa jysähtävät Juicen laulut tajuntaani teatterin lavalta. Olli-Matti Oinonen ohjaa ja lavastuskin on hänen tekemänsä. Ravintola Puolikuu on vähän nuhjuinen, mutta toimiva. Pääosaa Einaria esittää, näyttelijä Puntti Valtonen, joka muistetaan Juice Leskinen Grand Slamin laulaja-kitaristina.
Esitys etenee laulusta toiseen, mutta sanomaankin on, eletäänhän 1990-luvun lama-aikaa. Laman aikaan tartuttiin halpaan ulkomaiseen lainaan, ja sen seuraukset iskivät lujaa yrittäjiin.


Kuvassa Mikko Rantaniva, Mirva Kuivalainen, Pekka Kekäläinen, Katri-Maria Peltola, Kalle Lähde, Puntti Valtonen, Lina Patrikainen, Lasse Forsgren, Atte Antikainen, Hely Nylund ja Sari Happonen. Kuva Sami Tirkkonen.
Väriä ja säpinää esitykseen tuo Marilynin näköinen Mari, Einarin entinen tyttöystävä (Lina Patrikainen), jolla on takanaan ura Saksassa. Satu, Einarin sisko (Katri-Maria Peltola) ottaa selvää Marin levyurasta. Takavuosina näitä menestyneitä tähtiä tupsahti tuon tuosta esiin. Nyt noista sepityksistä jää kiinni. Totuus on karua.
Kuvassa Lina Patrikainen, Puntti Valtonen ja Lotta Vaattovaara. Kuva Sami Tirkkonen.
Herkkyyttä löytyy Einarin avopuolisosta Mollasta (Lotta Vaattovaara). Ystävät ihastelevat vauvaa vaunuissa työntävää äitiä ja varsinkin vauvaa, mutta kukaan ei auta väsynyttä äitiä. Molla laulaa koskettavasti väsymyksestään.

Halvan lainan turvin yritetään päästä eteenpäin. Puolikuu muuttaa muotoaan ja nimeään. Musta aurinko saa kimppuunsa alkoholitarkastajan. Määräaikainenkin alkoholin anniskelukielto on kova isku velkakierteessä painivalle yritykselle.

Vaatekauppias Heikki (Mikko Rantaniva) on mennyt myös halpaan ulkomaisen muodin mukaan
vaimonsa Leenan (Mirva Kuivalainen) kanssa. Konkurssihan siitä tulee.

Musikaalin koreografina on ollut Antti Lahti. Remonttimies (Kalle Lähde) on notkea ilopilleri.
Myös konkarinäyttelijät tekevät loistotyöt, Sari Happonen loistaa Einarin Marketta-äitinä. Aimolla keikkamyyjällä (Pekka Kekäläinen) on jättiyllätys Einarille.

Toinen minä on joskus läsnä.
Kuvassa Puntti Valtonen ja Atte Antikainen. Kuva Sami Tirkkonen.
Esitykseen on satsattu paljon ja tekijöitäkin on paljon.

Musiikki on elävää, orkesterissa soittaa kuusi muusikkoa/esitys. Musiikin on sovittanut Petri Tiainen.
Kaksi ja puoli tuntia hujahtaa nopeasti ohi. Lopussa yleisö nousee seisomaan, Kuopio tanssii ja soi villitsee katsojat. Aina tämän verran voi vetää kotiinpäin. Juicehan on nostanut monia paikkakuntia esiin lauluillaan.

Istuin tyttäreni kanssa takarivillä, jonne kuuluvuus oli hyvä, samoin näkymät. Oli ilo nähdä yleisön nousevan seisomaan ja kiittämään.

Nautimme esityksestä molemmat!

Käsiohjelma on komea ja sitä voi tutkia esityksen jälkeenkin. Ohjelmalehdessä esitellään Puntti Valtonen, Hannu Veli Matti Valtonen syntyi Kemissä vuonna 1961. Hänen nuoruuden harrastuksiinsa kuuluivat kitaransoitto, paikalliset bändit ja painonnosto.

Antti Heikkinen kirjoittaa sivun verran: JUICE LESKINEN by Antti Heikkinen ja sanoo. Kirja on aika paksu.

Niin on, selailin ennen esitystä taas kerran Risainen elämä -teosta ja kuvia. Suosittelen.

Lopuksi hän kehottaa. Naattikee. Ja mehän nautimme.


Ritva Kolehmainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti