Kerran kesässä kesäteatteriin

Kesällä 2019 Toivo Ryynäsen elämä ja teot -näytelmästä jäi niin hyvä fiilis, että Joensuuhun lähdettiin taas. Utran kesäteatteri on paikkana kaunis ja katsomo hyvä.

Anopin käsikirjoitus & uusi musiikki – Antti Heikkinen & Ilja Teppo, ohjaaja  Olli-Matti Oinonen. Rooleissa: Eija Vilpas – Anoppi, Puntti Valtonen – Pena, Juha-Pekka Mikkola – ”Tepi” Teuvo, Regina Launivuo – ”Sipe” Sirpa, Olli-Kalle Heimo – Sakke. Tuottaja on Pia Ervasti.

Anoppi on mainiota kesäteatteria, missä huumorin ohella on ajankohtaisiin aiheisiinkin liittyviä kuvioita. Luonto ja kotiseudun säilyttäminen ovat tärkeitä teemoja. Ihmissuhteet ovat mainiosti eksytysten kautta esitetty, mikä tuo jännitystä tapahtumiin. Ympäristö muuttaa ihmistä.

Nauru yleisössä ja aplodit kertoivat, että viihdyttiin. Semmoista hyvän mielen teatteria, mutta tapahtuvat jäivät puhuttamaan. Niistä riitti juttua teatterin jälkeen.

Orkesteri Pertti Feller, Sampsa Asikainen ja Tero Hyttinen, lavastus Vilma Gröhn ja Janne Turunen, puvustus, äänimies Teo Makkonen (Gurut) ja tarpeisto Aino Muttonen.

Vähän varovainen olen ollut vielä kesäteatterienkin suhteen. Nyt valittiin huolella. Ohjaajan nimi ja paikka varmistivat päätöksen lähteä Utraan.

 

Vuoden nuori lausuja on Juuso Timonen

- Veikko Sinisalo -kilpailun voittajan esittely

Veikko Sinisalo kilpailun voittanut ja vuoden nuoreksi lausujaksi valittu Juuso Timonen on Laukaasta kotoisin oleva ja olosuhteiden pakosta helsinkiläistynyt näyttelijäopiskelija, muusikko ja talonrakentaja. Hän opiskelee parhaillaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelmassa, jossa hän aloittaa viimeisen kandivuotensa tänä syksynä.

Timosella on vahva tausta bänditoiminnassa (mm. The Ruffes). Hän hyödynsi musiikillista osaamistaan myös Veikko Sinisalo -kilpailun lausuntaesityksessä ”Syvällä Metsässä”, jossa lausuntaa tukee lähes läpisävelletty sähköbasso. Runouden suhteen Timonen on kaikkiruokainen.

 - Mikä tahansa teksti voi koskettaa, kun sen kohtaa oikeassa elämäntilanteessa, ajassa ja paikassa, hän kertoo.

 Hänelle näyttämö on fyysisyyden alttari, ja tulevaisuudessa hän haaveilee jo esityksestä, joka sisältää ainoastaan ruumiillista kieltä. Jo esiintyjän kehollinen vuorovaikutus yleisön kanssa on runoutta. Taustalla vaikuttaa vuosien mittainen maaninen sitoutuminen karateen, joka näkyy ja kuuluu hänen ilmaisussaan. 

                            
                 Kuva: Kajaanin Runoviikko / Jukka Laukkanen   

Juuso Timonen kuuluu monitaiteelliseen Vaurioteatteriin, jonka tehtävä on ehdottaa omaa totuuttaan vauriolaatuisesti - monitaiteellisin, myrkyllisin keinoin ja siten, kun haluaa, miten milloinkin parhaaksi näkemillään tavoin.

Hänet voi havaita kukonlaulun aikaan frisbeegolfkorein varustelluissa metsissä, tai pyöräilemässä ihan missä tahansa. Viime kesänä hän pyöräili kolmivaihteisella Monark-pyörällä roolivaatteet päällä Helsingistä Jäämerelle ja kuvasi samalla lyhytelokuvaa. Seuraavat etapit eivät pysy Suomen rajojen sisällä, jahka korona sallii maan rajojen ylittämisen. Mikäli sinnikkyyttä kannattaa pitää hyveenä, niin jäämeren reissulla matka Multialta Kivijärjelle taittui yhdellä jalalla pers- ja polvikipujen vuoksi. Juuso Timosella on mäyräkoiran luonne. 

Veikko Sinisalo kilpailun voittajateoksen ”Syvällä Metsässä” ohjasi Jonnakaisa Risto. Työpari kiittää Matti Pajulahtea ja Laura Sipilää, sekä kaikkia ystäviä ja tukijoita.

 

 

45. Kajaanin Runoviikko on parhaillaan meneillään 

Aamun sade kasteli runokiven.

Vuoden 2020 Suven runoilija Tua

Forström sai runokiven, vaikka itse

Runoviikko peruttiin.

Molemmat runoilijat pääsivät ääneen

Veikko Halmetojan Runoilijan ääni 

-ohjelmassa

Runoilija Kai Nieminen lukee

Runokiven säkeet - Kati Outinen (vas)

seuraa rinnalla

Runous elää vahvana tänä päivänä. Pandemiasta huolimatta väki on löytänyt tiensä Kajaaniin.

Avajaispäivä todisti, että runoja kaivataan. Kulttuurin nälkä on kasvanut.

Kajaanin Runoviikko järjestetään 7.–11. heinäkuuta.

Korona-aika on vaatinut järjestäjiltä paljon lisätyötä. Kaikki näytti sujuvan luontevan sujuvasti.

Yleisö tunsi vastuunsa, maski oli vakiovaruste. Maskeja oli myös tarjolla eri pisteissä, samoin käsidesiä.

- Uusia esityksiä ei ole tehty kovin paljon, ja jos on tehty, niitä ei ole päässyt katsomaan. Joidenkin esitysten elinkaari jäi pandemian takia luvattoman lyhyeksi, siksi on hienoa tuoda niitä nyt Kajaaniin ja ilahduttaa ihmisiä, joilta ne jäivät näkemättä pandemian alettua, kertoo Runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen.

Suven runoilija 2021 on Kai Nieminen

- Kai Niemisen runous ui sydämeeni lämpimän huumorin sävyttämillä havainnoilla arjesta. Hän tuo iloa ja valoa elämään ja havainnoi koko maailmaa, ihmisenä olemista. Runot ovat hyvin humaaneja, Outinen kertoo valintansa perusteluja.

Perinteisesti runoviikon avajaispäivänä paljastetaan Suven runoilijan Runokivi. Tähän mennessä niitä on jo 17.

Runokiven julkistus Kaukametsän pihalla keräsi runouden ystävät yhteen vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2021 Suven runoilija Kai Nieminen on valinnut runokiveen säkeen:

ja me aloimme rakentaa

parempaa maailmaa

ja siinä meillä

riittääkin työtä

Hänen esikoisrunokokoelmansa Joki vie ajatukseni ilmestyi vuonna 1971. Kai Nieminen on arvostettu ja palkittu sekä runoilijana että japanilaisen runouden kääntäjänä. Runoviikolla nähdään Eero Ojalan tekemä esitys Kuun ja meidän välillä. Se on Ojalan toinen pitkä monologi Niemisen runoista. Edellinen esitys Maailmanlopusta emme muistaneet puhua sai ensi-iltansa Kajaanin Runoviikolla kesällä 2013 Ojalan voitettua Vuoden nuori lausuja -tittelin edellisenä kesänä.

Runoviikon avajaisissa perinteisen Kajaani-puheen esittivät kahden sukupolven näyttelijät, isä ja tytär, Taisto ja Wenla Reimaluoto Hannu Väisäsen tekstin pohjalta. Avajaisissa kuultiin lisäksi kantaesityksenä Kaj Chydeniuksen lauluiksi säveltämät runot sekä viime vuoden että tämän kesän Suven runoilijoilta Tua Forsströmiltä ja Kai Niemiseltä.

Viime vuonnakin paljastettiin Runokivi, vaikka itse runoviikko peruttiin. Kiveen on kaiverrettu Suven runoilijan, Tua Forsströmin ruotsinkielinen säe ja Jyrki Kiiskisen tekemä suomennos, joka kertoo pienestä, rakkaasta ruohosta.

Suven runoilija oli Veikko Halmetojan haastateltavana ohjelmassa Runoilijan ääni. Ja Tua Forström oli Halmetojan haasteltavana pe12.30.                                                                                                                                                                                                                                                                               Poimintoja:

Uusi avaus Runoviikolla on Taru Samolan teos Rippituoli. Tanssikoulun tiloissa esillä oleva näyttely on samalla osallistava ja yhteisöllinen projekti. Aura Nurmi on aloittanut lavarunoilijana, mutta on nyt julkaissut jo pari kokoelmaa. Perinteisestä ohjelmasta yksi odotetuimmista oli Veikko Sinisalo -kilpailun finaali, jossa nuoret lausujat esittivät sekä klassikoita että uutta runoutta. Veikko Sinisalon stipendirahaston KIRKKOILTA järjestettiin to klo18.