HOPEATÄHTI ESITTÄÄ KUVAKUKOSSA TI 25.10. KLO 13

ti 25.10. KLO 13 PÄIVÄNI MARGUERITTEN KANSSA

Sydämellinen komedia Ranskasta! Germain Chazes (Gérard Depardieu) on keski-ikäinen mies,

joka asuu ranskalaisessa pikkukaupungissa. Kielellisesti lahjaton, hanttihommia tekevä Germain

on ollut hävinnyt lapsuudestaan asti kavereilleen sanailuissa.

Eräänä päivänä Germain tutustuu 95-vuotiaaseen Margueritteen (Gisèle Casadesus, s. 1914) joka alkaa lukea miehelle kirjallisuuden klassikoita.

Ranska 2010. Ohj. Jean Becker. K7. kesto 1 tunti 23 min.

Huomenna elokuviin - Hopetähti-esitykseen!

HOPEATÄHTI ESITTÄÄ KUVAKUKOSSA

Huomenna ti 4.10. klo 13 ENNEN AIKOJAAN Draama/komedia

1900-luvun alkupuoliskolla Tennesseen metsissä elävä Felix Bush (Robert Duvall) haluaa suunnitella omat hautajaisensa, oikein kunnon juhlat.

Paikalle saa tulla jokainen, jolla on kerrottavanaan tarina hänestä, ja arpajaisvoittona on liossa

Bushin koko omaisuus. Juhliin on tulossa myös päivänsankari itse – tosin vielä elävänä. Peloton

hautausurakoitsija (Bill Murray) päättää ottaa vastaan tämän elämänsä erikoisimman toimeksiannon.

Mutta kuka uskaltaa kertoa muistojuhlassa erakon elämän tärkeimmän tarinan, sen jota kukaan

ei ole aiemmin kuullut?

”Ennen aikojaan on Robert Duvallin virtuoosimainen soolo, johon varman kompin tarjoavat mainio Bill Murray ja vanhemmiten yhä säkenöivämmäksi käyvä Sissy Spacek.” (Film-OHolic)

USA 2009.

Ohj: Aaron Schneider. K11. Kesto 1 tunti 45 min. Liput 5 €.

Hopeatähti välkkyy pian



Lapsuusmuistot kantavat



Luento johdattaa elokuvan pariin

Viimeinen savotta -elokuvaa (to 22.9.klo 13 Kuvakukko, Vuorikatu 27) pohjustetaan edellisen illan luennolla Muotoiluakatemiassa (Piispankatu 8) ke 21.9. klo 18. Luennolle on vapaa pääsy.

Jouko Halmekosken luennon aiheena on Orjamarkkinat. Huutolaislasten kohtaloita Suomessa.

Itsekin sotaorpo Halmekoski on tavoittanut kovia kokeneitten tunnot herkällä vaistolla.

Kuka ottaa halvimmalla?

Jouko Halmekoski kirjoittaa hylätyistä, orvoista ja lehtolapsista kertojien omien tarinoiden  

pohjalta.  Orjamarkkinat-kirja syntyi radion aamuhartaudessa kuullun Aadamin tarinan innoittamana. Kirjassa on 25 tarinaa. Kertojat ovat suojassa peitenimen takana.

Huutolaisten kohtaloita Suomessa saatiin talteen viime hetkellä, sillä kirjaprojektin aikanakin ehti muutama kertoja kuolla. Huutolaisuus oli niin suuri häpeä, ettei siitä kerrottu edes omille lapsille tai sukulaisille.

Lasten huutokaupat olivat laajoja 1870–1880-luvuilla, ja vielä 1935 niitä pidettiin, vaikka kielto oli tullut voimaan 1922.

Huutolaisia ottivat hyväntahtoiset ihmiset, joskus köyhä torppari otti vielä köyhemmältä hoidokin. Raha ratkaisi. Lapset oppivat tuntemaan taloista pahimmat ja parhaat. Sana kulki miten lapsia missäkin talossa kohdeltiin.

Joskus lasten kohtelu oli julmaa; heitä kuritettiin ja pidettiin nälässä. Joku poika sidottiin kuin koira pöydän jalkaan muun perheen syödessä, vaikka pöydässä ruokana oli pojan onkimat kalat.

Lapset tekivät kovaa työtä, joten kouluun pääsy tuntui levolta, jos oli vaatteita ja kengät millä mennä. Lika ja täit kiusasivat. Paimenessa pärjäsi avojaloin, kun välillä pissasi lämmikettä jaloille.

Onnellisiakin muistoja on, jopa niin, että monet palasivat vapaina orjataloonsa.

Jouko Halmekoski:

Orjamarkkinat. Huutolaislasten kohtaloita Suomessa.

Ajatus Kirjat 2011. 223 s.                                

 Halmekoski rakensi oman kirkon isän muistolle

Kalkkisissa
Rauhan
temppeli



Viimeinen Savotta

Kalle Päätalon kirjaan pohjautuvan elokuvan Viimeinen savotta ohjasi Edvin Laine 1977.

Tarina alkaa Lehvän talosta, josta 12-vuotias huutolaispoika Vikke karkaa ilkeän kohtelun vuoksi.

Vikke Nilon elämänvaiheita seurataan vuosisadan alkupuolelta 1960-luvulle asti. Vikke varttuu mieheksi tukkisavotoilla.

Viimeinen savotta oli vuoden 1977 paras yleisömenestys. Kävijämäärä nousi lähes puoleen miljoonaan. Harry Bergströmin elokuvaan säveltämä musiikki palkittiin Jussi-patsaalla.

Näyttelijät:

Olavi Ahonen, Pekka Autiovuori,  Kauko Helovirta,  Helge Herala, Jussi Jurkka,  Leni Katajakoski,

Kosti Klemelä,  Jyrki Kovaleff,  Torsti Kovaleff,  Leo Lastumäki,  Risto Mäkelä,  Elsa Turakainen,

Ritva Valkama.

    Olavi Ahonen ja Jyrki Kovaleff, jo edesmeneet näyttelijät, elokuvan pääosissa

Kalle Päätalo: Viimeinen savotta, Gummerus 1966. 529 s.

(oma kirjani on vuodelta 1995, kymmenes painos)

HOPEATÄHTI-ELOKUVAKERHON SYKSY LÄHESTYY!

KE 21.9. KLO 18 Ilmaisluento liittyen seuraavana päivän elokuvaan

VIIMEINEN SAVOTTA

Luennon aihe: Suomalainen orjuus Savossa ja Suomessa. Huutolaislasten kohtaloita

1800- ja 1900-luvun Suomessa. Luennoitsijana tietokirjailija Jouko Halmekoski.

Huom.! paikka: Muotoiluakatemian auditorio, Piispankatu 8.

to 22.9. Kuvakukko klo 13 VIIMEINEN SAVOTTA

”Viimeinen savotta” on Kalle Päätalon tekstiin

perustuva, kaunistelematon huutolaispojan elämäntarina.

Jyrki Kovaleff tekee pääosassa komean roolityön. Muissa rooleissa nähdään

mm. Olavi Ahonen, Leni Katajakoski, Pekka Autiovuori, Leo Lastumäki,

Helge Herala,  Ritva Valkama ja Elsa Turakainen.

Suomi 1977. Ohj. Edwin Laine.

K 1, kesto 2 tuntia. 5 €.

PE 23.9. KLO 14 Hopeatähti-kerho suosittaa:

Kuopion Vilimien esitys (KUOPION VILIMIT  22–25.9.2011:

POHJOINEN KATSE) O´HORTEN

Veturinkuljettaja Odd Horten on vuosia noudattanut säntillisesti aikatauluja ja

kuljettanut matkustajia asemalta toiselle. Nyt hänen on aika jäädä itse laiturille

ja siirtyä hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Elämään pitäisi keksiä jotain uutta sisältöä nyt kun juna kulkee ilman häntä… elokuva

täynnä lämminhenkistä, hiljaista huumoria.

Norja 2007. Ohj. Bent Hamer. S. kesto 1 tunti 30 min. 5 €.

ti 4.10. klo 13 ENNEN AIKOJAAN

1900-luvun alkupuoliskolla Tennesseen metsissä elävä Felix Bush (Robert Duvall) haluaa

suunnitella omat hautajaisensa, oikein kunnon juhlat. Paikalle saa tulla jokainen, jolla on

kerrottavanaan tarina hänestä, ja arpajaisvoittona on liossa Bushin koko omaisuus.

Peloton hautausurakoitsija (Bill Murray) päättää ottaa vastaan elämänsä erikoisimman

toimeksiannon. Kuka uskaltaa kertoa muistojuhlassa erakon elämän tärkeimmän tarinan?  

”Ennen aikojaan on Robert Duvallin virtuoosimainen soolo, johon varman

kompin tarjoavat mainio Bill Murray ja vanhemmiten yhä säkenöivämmäksi käyvä Sissy Spacek.”

(Film-OHolic)

USA 2009. Draama/komedia. Ohj. Aaron Schneider. K11. kesto1 tunti 45 min. 5 €.

ti 25.10. KLO 13 PÄIVÄNI MARGUERITTEN KANSSA

Sydämellinen komedia Ranskasta! Germain Chazes (Gérard Depardieu) on keski-ikäinen mies,

joka asuu ranskalaisessa pikkukaupungissa. Kielellisesti lahjaton, hanttihommia tekevä Germain

on ollut hävinnyt lapsuudestaan asti kavereilleen sanailuissa.

Eräänä päivänä Germain tutustuu 95-vuotiaaseen Margueritteen (Gisèle Casadesus, s.1914) joka alkaa lukea miehelle kirjallisuuden klassikoita.

Ranska 2010. Ohj. Jean Becker. K7. Kesto 1 tunti 23 min. 5 €.

MA–SU 7.–13.11. HOPEATÄHDET

Suomen ensimmäinen eläkeläisten elokuvafestivaali Kuopiossa 2011.

Seikkailua, draamaa, dokumentteja, uutuuksia klassikkoja!

Avajaisesityksenä odotettu Oscar-voittaja 2011,

KUNINKAAN PUHE, ma 7.11. KLO 16 ja 19. (huom. kaksi näytöstä)

Käsiohjelmaa saatavilla Kuvakukossa syyskuusta alkaen.

Liput esityksestä riippuen: vapaa pääsy/3 €/5 €. Lipunmyynti esityksiin alkaa Kino Kuvakukossa

ma 7.11. klo 14. Ennakkoon syyskuusta alkaen myös Lippupisteen palvelupisteiltä, Sokos Kuopio (http://www.lippu.fi/).

TI 13.12. KLO 13 Hopeatähti pikkujoulutunnelmissa: LE HAVRE

Aki Kaurismäen uutuuselokuva on joka kerta Suuri Tapaus. Syksyllä elokuvateattereihin tullut

Le Havre on mitä parhain elokuva myös Hopeatähteen ja sen pikkujouluun. Koskettavan

komediallinen elokuva kertoo ikääntyneen kengänkiillottajan tarinan aikamme Euroopassa. Voiko

ihmisiä pelastaa? Miten pitkälle katkeraa vanhaa miestä voi liikuttaa pieni pakolaispoika, jonka

auttaminen ei sitä paitsi ole suinkaan vaaratonta? Le Havressa päärooleissa ranskalaisen elokuvan

näyttelijälegenda Jean-Pierre Léaud ja pojan roolissa Blondin Miguel. Mukana myös mm. Kati

Outinen ja Elina Salo. Cannesin elokuvajuhlien kriitikkopalkinnon ja Ekumeenisen elokuvapalkinnon

voittaja 2011.

Suomi 2011. Ikäraja: ei vielä tiedossa. Kesto 1 tunti 33 min. 5 €.

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

.kuvakukko.kuopio.fi

Aina joku on paras 

RIKOKSIA & RANGAISTUKSIA

Kouvolan Dekkaripäivien novellikilpailun parhaat 2011

TOIMITTANUT RITVA SORVALI

Kouvolan kaupunki 2011          

Kirjoituskilpailut tuottavat hyvää satoa ja parhaista kirjoittajista kasvaa usein kirjailijoita. Onnelliset voittajat paistattelevat hetken paikallisissa medioissa, unohtuvat tai tekevät kirjallista uraa.  Suurin osa pettyy, sillä kilpailuihin tulee valtava määrä tekstejä. Kirjaan päässeillä on vielä toivoa, ehkä jokin kustantaja heidät löytää.

Kouvolan Dekkaripäivien vuoden 2011 novellikilpailun Rikos ja rangaistus voitti Pirkko Sammallahti (Helsinki) novellillaan Ibykoksen kurjet. Toiseksi tuli Juha-Pekka Koskinen (Hämeenlinna) novellillaan Kylmää käteistä. Kolmanneksi ylsi Akseli Anttila (Helsinki) Komisario Lauristo ja hotelli Tornin tapaus. Kilpailun päätuomari, oikeusministeri Tuija Brax oli yksi dekkaripäivien parhaista puhujista.

Voittaja valittiin 108 kirjoituksen joukosta. Kirjaan pääsi 20 kirjoittajan tekstit, miesvaltainen joukko. Kirjoittajat ovat eri puolilta Suomea, lähes 50 paikkakunnalta. Kirjaan olisin toivonut lyhyttä esittelyä kirjoittajista.

Sammallahden novellin avautumista helpottaa, jos tietää tai etsii tiedon Ibykosesta, joka oli antiikin kreikkalainen runoilija (500-luku eaa.). Liikutaan tiedemaailmassa; on kilpailua ja raakaa bisnestä, mutta myös intohimoista tutkimukselle antautumista. Syntyi aavistus, että tarina jatkuu kirjaksi.

Koskisen novellissa päähenkilö Sofia on mummon hoivissa ja tiukassa komennossa. Äiti tulisi hakemaan, mutta ei koskaan palannut Espanjasta. Tarina päättyy arvoituksellisesti, kuka lopulta tapettiin.

Tyypillisin rikostarina on Anttilalla. Tekstin sisään kirjoitetut dialogit hankaloittavat lukemista ja vuorosanat ovat pitkiä. Sattuma korjaa satoa. Vahingossa paikalle tullut saa tehdä seuraa murhatulle.

Ihan kelpo kesälukemista Rikoksia ja rangaistuksia on. Moni novelli päätynee kirjoittajansa tulevan kirjan osaksi?

Kouvolan Dekkaripäivillä avattiin uusi novellikilpailu: Valta koukuttaa ja houkuttaa. Kilpailuaikaa on vuoden 2011 loppuun ja päätuomarina on kirjailija ja poliitikko Lasse Lehtinen.

Musiikki kulkee sydämestä sydämeen

LAJOS GARAM

Cantabile

Viulistin elämää

Fenix-Kustannus 2007, 343 s.  

Lajos Garam (s.1939) aloittaa elämäkertansa yhdestä huippuhetkestään. Mielessään hänellä oli Jascha Heifetszin neuvo; taiteilijan on astuttava lavalle ja esiinnyttävä siellä kuin kuningas. Viulutaiteilija Garam sai pianisti Ralf Gothonin kanssa oslolaisyleisön räjähtämään aplodeihin. Menestystarinoita Cantabile-teoksessa on paljon. Unkarilaissyntyinen Garam on kannustava esimerkki suomalaisille: onnistumisestaan saa iloita ja olla ylpeä.

Teos on myös suvun historiaa. Suomalaisyleisö tunsi viulistin äidin, pianotaitelija Sole Kallioniemen. Musisoivasta perheestään Garam on ylpeä ja kiitollinen, samoin hyvistä kollegoista. Henkilögalleria on värikäs, sillä kulttuuriväkeä on laajasti esillä. Kuopiolaisittainkin tuttuja nimiä tulee vastaan, muun muassa Atso Almila ja Kuopion viulukilpailun voittajia sekä täällä pitkään vaikuttanut sellisti-veli Károly Garam.

Hyvä fyysinen kunto on viulistille tärkeää. Garamin kunnosta kertoo käsillä kävely vielä lähes nelikymppisenä. Maratonjuoksu näyttää olevan hänen lempiurheilulajinsa.

Syksyllä 1966 ensikonserttinsa soittaneesta Garamista tuli viulisti- ja konserttimestariauransa myötä arvostettu viulupedagogi, joka on kirjoittanut monia teoksia. Vallan mainio on Lahjakkaan viulistin kasvatus (Yliopistopaino 2000), sillä teoksesta voi saada oppia muutkin lahjakkaiden lasten kasvattajat. Viulupedagogiikasta tuli Garamin elämäntehtävä, ja hän väitteli musiikin tohtoriksi 1990. Tilaisuus oli historiallinen, sillä se oli Sibelius-Akatemian ensimmäinen tieteellinen väitös. On kiinnostavaa lukea 45 vuotta vilunsoittoa opettaneen taiteilijan ajatuksia. Paras kiitos Garamin mielestä on se, että oppilas on löytänyt itsensä ja alkanut soida.

Egerin kirkon urkuhanke oli Garamin unelma ja Unkarin matka Lajosien syntymäkaupunkiin urkujen vihkiäisiin ikimuistoinen.

Cantabile, Viulistin elämää, on kappale kulttuurihistoriaa. Versaalilla kirjoitetut lauseet ja sanat ymmärrän kirjoittajalle tärkeiksi, mutta ilman suuraakkosiakin asian tajuaa.

(yllättäen löysin koneeltani julkaisemattaoman kirjaesitytelyn)

Suven runoilija Ilpo Tiihonen Kajaanin Runoviikolla

Kajaanin Runoviikko 35 vuotta

Ilpo Tiihonen Suven runoilija

Kajaanin Runoviikko aloitettiin lipunnostolla ja Runokiven paljastuksella.
Kaukametsän pihalla runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto paljasti kahdeksannen Runokiven. Ilpo Tiihonen sai kunnian päästä sanoillaan kiveen hakatuksi. Kivessä on sanoja hänen runostaan Paljon kokoelmasta Hyvät, pahat ja rumat (WSOY 1984):

Sen kaiken mistä valtio ei tiedä
kannan ovellesi tänä yönä

ja vaikka nukkuisit
vieritän valoisan sinisen pallon
punaisen kenkäsi viereen.

Omakätinen runoilijan nimikirjoitus komistaa kiveä. Tilaisuudessa Ilpo Tiihonen luki
runojaan ja mukana musisoi Merja Ikkelä haitarilla.

Tiihonen oli tyytyväinen kiveen hakattuihin sanoihin ja totesi, että tässä ollaan kuin siskonpetillä. Hän tuntee kaikki muut runokiven saaneet runoilijat, vain Paavo Haavikko jäi vieraaksi.
”Runouden tehtävä on ravistella. Runous on sitä varten, että se otetaan käyttöön. Lukeminen on vain yksi tapa.”
Sanoista kiinnostunut ihminen lukee ympäristöään, jutteli Tiihonen. ”Runous ei ole pääteasema, vaan
lähtöalusta.”
Savonia-palkittua Ilpo Tiihosta kuullaan vielä useaan otteeseen Runoviikolla,  muun muassa Poetriossa (Ilpo Tiihonen, lausunta; Merja Ikkelä, haitari; Sara Puljula, basso). Sunnuntaina päätöspäivänä Taisto Reimaluoto esittää Tiihosen runoista koostuvan Runoilijan.