Kajaanin 44. Runoviikkoa ei järjestetä koronaviruspandemian takia

Tiedote 23.4.2020.

Tua Forsströmin runokivi paljastetaan virtuaalisesti
tulevana suvena. (Kuva Ritva Kolehmaisen arkistosta)

 

Kajaanin Runoviikkoa ei järjestetä tänä kesänä

Kajaanin 44. Runoviikkoa ei järjestetä koronaviruspandemian takia. Hallituksen linjaus kesän yleisötilaisuuksista on selkeä, ja tärkeintä on Runoviikon yleisön, taiteilijoiden ja henkilökunnan terveys.

Vuoden 2021 Kajaanin Runoviikkoa suunnitellaan jo aktiivisesti. Silloin Runoviikon perinteinen suven ja runon päivän lipunnosto tapahtuu tiistaina 6.7. ja varsinaiset avajaiset pidetään totuttuun tapaan keskiviikkona.

Tapahtuman ohjelmisto keskittyy 7.–11.7. väliselle ajalle.  Soveltuvissa osin ensi vuonna nähdään tälle vuodelle suunniteltua ohjelmistoa, mutta ohjelmaa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta siirtää kokonaisuudessaan vuodella eteenpäin. Ensi vuodelle on suunnitteilla uusi ajankohtainen ohjelmisto.        

Tämän kesän Suven runoilija on Tua Forsström. Suven runoilijan titteliä ei peruta eikä siirretä vaan Suven runoilijaa juhlistetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Tästä tiedotetaan myöhemmin lisää.

Kajaanin Runoviikko on Suomen kesätapahtumien klassikko ja kerää vuosittain runouden ja esitystaiteen ystäviä eri puolelta Suomea Kainuuseen.

Kajaanin Runoviikko järjestetään seuraavan kerran 7.–11.7.2021. Taiteellisena johtajana toimii Kati Outinen. Kyseessä on silloin 45. Runoviikko.

 

Lisätietoja:

www.runoviikko.fi

 

Hyvän päivän toivotus.

AURINKOISTA KEVÄTTÄ! PIDETÄÄN HUOLTA TOISISTAMME. PYSYTÄÄN TERVEINÄ.

Kaunis kirja - esikoiskokoelman ilo

Huumori ja liioittelu ryydittävät esikoiskokoelman runoja

 

Anita Kuusela: Runon kun punon. 58 sivua
Omakustanne 2020, painatus Grano Oy

Koronakevään ilo, postiluukusta kopsahtaa runokokoelma.

Tiedän Anita Kuuselan (s. 1964) runoharrastuksesta, olemmehan vuosia sitten kohdanneet runouden parissa.
Varmaankin moni runoilija haaveilee omasta kirjasta. Usein tarvitaan vain päätös. Nyt.
Anita Kuuselan äiti ryhtyi kustannustoimittajaksi ja pani runot järjestykseen. Toimittajan ammattitaidolla Kaarina Kuusela teki hyvää työtä. Hän valaisee Aluksi-tekstissä asian taustoja.
Runoilija pitää nimikkokukkanaan vanamoa.  Herkät piirrokset kokoelman sivuilla ovat Paula Savolaisen käsialaa, samoin kannen valokuva ja kirjan taitto.

Runoilijaksi jos tahtoisin,

kuinka siihen pystyisin?

Mistä löytäisin sanat oikeat,

miten ilmaisut veikeät, soikeat?

Tuulessa-runo kertoo variksen lennosta, minkä tuuli katkaisee. Lukiessani ihastun, kun eteen tulee oman kokemuksen kautta tuttua. Katsoin talvimyrskyssä kuinka lähilammen jäällä tuuli riepotteli pikku varista. Monta kertaa se yritti lentoon, mutta tuuli heitti varista sinne tänne. Lopulta lintu ryhtyi kävelemään kohti kirkon rantaa. Vaan miksi `raakku`?
Kuusela on oivallinen sanankäyttäjä; kissat ja koirat / vilusta jähmeinä / naukkuu.

Hän on liioittelun mestari Janne-kissasta kertoessaan, maistuuhan sille niin ryhävalas kuin piikkihai.
Ulkonäkökeskeisenä aikana Kedon kukka muistuttaa: Ihmisarvoa ei ulkonäkö määrää, ei menestys eikä varallisuus voi sitä säätää.

Harrastuneisuudesta kertovat Ennen julkaistut -osio. Kuopio on saanut Kuuselan kehaisemaan kotikaupunkiaan.
Hyvä, lupsakka Luoja Kuopion tuhlaten loi, siksi Kuopio näyttävästi karkeloi ja soi!

Myös Parkinson-taudin Kuusela panee runon muotoon. Runoilija tunnustautuu kirjaston ystäväksi.

Eläimet ja luonto ovat hänelle tärkeitä. Janne-kissa oli läheinen ystävä, se vastasi tuhatta tätiä. Ja Ella-kaverin koira pääsee runon sankariksi.
Kuusela on humoristi, vallan mainio. Rakastunut ratsu kertoo hevosen ja lehmän rakkaustarinan. Pian soivat häitä karjankellot.

Usko on monien runojen kantava voima. Majesteetti-runossa on syvää lapsenuskoa, Isi-sana sen kertoo. Runoilija rukoilee myös muitten puolesta (runosta Pohjolan aurinko).

Oi Luojamme,

sinua rukoilen,
että lyhtysi valo
saisi kirkkaana valaista

kaikkien kansojen

tiet ja tulevaisuuden!

Kuuselan humaani ihmiskäsitys ei erottele ihmisiä, vaan hän ymmärtää kaikenlaisia lempeällä huumorilla.  Suloenkeli puliukkoja suojeli, / jotka siipiensä suojassa ihasteli: / Voihan peeveli,/ kuinka kaunis onkaan enkeli!

Isoäitini ja Mummoni Helli -runot ovat kunnian ja rakkauden osoitus isovanhemmille.

Kuusela kertoo runonsäkein sosiaalitaituri Tarjasta ja Lähihoitajasta, tämän ajan arjen sankareista.

Kokoelman saatuani luin sen läpin innostuneena. Annoin ajan kulua ja palasin lukemaan runo runolta. Luin ääneenkin, jotta tunsin runorytmin. Kieli on hyvää. Vanhana pilkunviilaajana juutuin vain yhteen sanaan. Vai ymmärsinkö väärin.

 Ritva Kolehmainen

 

Kokoelmaa voi lainata Kuopion kaupunginkirjastosta, sitten kun kirjastot ovat taas auki.
Kirjan voi ostaakin, hinta 15 euroa postikuluineen.
 

 
 

 

Hopeatähti-elokuvat peruttu tältä keväältä

Hyvät Hopeatähti-elokuvien katsojat

ti 17.3. klo 13: THE PEANUT BUTTER FALCON-elokuva
peruttiin korona-epidemian vuoksi. Joitakin elokuvia siirrettiin
syksyyn.
Seurataan Kuvakukon sivuja, kun tilanne helpottaa.

Hopeatähdet-elokuvafestivaalia jo ajattelemme.

Olkaamme toiveikkaita!

Kun tämä korona-virusaika jää taakse,

osaamme nauttia arjesta aivan uudella tavalla.

 

Nautitaan keväästä mahdollisuuksien mukaan!

Kaikille voimaa ja terveyttä!

Tervehtien Ritva K.

Yllättävät matkakumppanit!

             Hopeatähti-elokuva Kuvakukossa 17.3. klo13

 

 

USA 2019. Draama, komedia, seikkailu. Ohjaus: Tyler Nilson. Pääosissa:

Zack Gottsagen, Shia LaBeouf, Dakota Johnson.

TEKSTITYS SUOMEKSI. K12. 93 min. Liput 8 €.

Down-nuori Zak (Zack Gottsagen) karkaa hoitokodistaan tullakseen showpainijaksi.

Tyler (Shia La Beouf) on karkumatkalla oleva lainsuojaton, joka päätyy sattumusten kautta Zakin

matkakumppaniksi, hurjalle matkalle pitkin Floridan rannikkoa.

Näyttelijöitä, joilla on Downin oireyhtymä, ei ole totuttu valkokankaalla näkemään, eikä varsinkaan

pääosassa. Nyt nähdään. Näyttelijä Zack Gottsagen lyö epäilijöille luun kurkkuun, hurmaten

katsojia kautta maailman.

”Vuosikymmenen ihanin elokuva!”

TI 31.3. KLO 13: NÄKEMIIN NEUV

 

                    HOPEATÄHDET KUVAKUKOSSA ti 3.3. klo 13

 

 

Maaliskuun komediakierroksen aloittaa BRITT-MARIE KÄVI TÄÄLLÄ. Ruotsi 2019. Draamakomedia. Ohj. Tuva Novotny. Pääos. Pernilla August, Peter Haber, Anders Mossling, Malin Levonon, Stella Oyoko Bengtson.

TEKSTITYS SUOMEKSI. 97 min. S. 7€.

Kun Britt-Marie (Pernilla August) jättää miehensä 40 avioliittovuoden jälkeen, hän

joutuu kohtaamaan muuttuneen maailman. Hän päätyy, jo suhteellisen korkeasta

iästään huolimatta, nuoriso-ohjaajaksi Borgin nuhruiseen syrjäkylään. Antaako elämä

vielä uuden mahdollisuuden? Elokuva perustuu suursuosion saavuttaneen Fredrik

Backmanin samannimiseen romaaniin.  Yhteistyössä: Walhalla ry/KPE

 
TERVETULOA KUVAKUKKOON!

Kunnianhimoa, intohimoa ja voitontahtoa

Missä on tahto – siinä on latu

Sari Harju. Kuva Petra Tiihonen
Ennen voittajan hymyä on takana paljon hikeä ja tuskaa.

En seuraa hiihtourheilua, mitä nyt uutisista ja Tulosruudusta sattumoisin näen. Lehdistä katson otsikot, miksi siis katsoisin näytelmän hiihtäjästä?
Kuopion kaupunginteatterin kevätkauden avajaisissa kuulin Tahto-näytelmästä. Loistavat näyttelijät vakuuttivat. Tyttäretkin innostuivat, niinpä me kolme naista suuntasimme upeaan teatteriimme.

Kirjailija ja dramaturgi Aina Bergroth on kirjoittanut vahvan näytelmän Aino-Kaisa Saarisesta.

Bergroth kirjoitti fiktiivisen näytelmän.

Huomasin hiihtäjän ja toimittaja-kirjailija Pekka Holopaisen yhteistyönä tekemän kirjan Tahto. Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot (Teos 2016), mutta en innostunut lukemaan sitä esittelyä enempää.

Ohjaus - vierailija Heidi Räsänen, teatterin tekninen henkilökunta on mestariluokkaa; lavastus ja puvustus Jaana Kurttila, koreografia Liisa Ruuskanen, valosuunnittelu Lassi Kröger, äänisuunnittelu Timo Pönni, projisoinnit ja videot Jarmo Jääskeläinen.



Kuvassa edessä Virpi Rautsiala. Takana Sari Harju.

Voiko huippu-urheilija olla tavallinen ihminen?
Ohjaaja sanoo, että Saarinen on tavallinen ihminen mutta hän on myös erikoisyksilö. Hänen mielestään `mentaalinen lahjakkuus´ on kyky nähdä toisin, kääntää tosiasiat voitoksi.

Aino-Kaisa Saarinen puhuu näytelmän alussa videoesityksessä urastaan, viidentoista arvokisamitalin antamalla varmuudella. Hymyilevänä ja kauniina.

Hento Sari Harju Aino-Kaisa Saarisen roolissa yllättää vahvuudellaan. Taidot tiesin jo entuudestaan. Harjun vahva fysiikka on roolissa tarpeen. Lihakset ovat trimmatut. Samoin on laita Virpi Kuitusta näyttelevän Virpi Rautsialan kanssa. Lihaksikkaat hiihtäjät kilpailevat keskenään, mutta pohtivat myös roolejaan. Ovatko he sittenkin vain työkavereita?

Kuvassa edessä Virpi Rautsiala. Takana Sari Harju, Annukka Blomberg, Mikko Paananen ja Riina Björkbacka.

Saaristen sisarusten vahvuus ja kurinalaisuus on jo kotona lapsuudessa opittu. Maija-siskon (Riina Bjökbackan) kanssa kisailtiin marjanpoiminnassa. Myöhemmin hän jää helposti mitalisti-siskonsa varjoon, vaikka kannustaakin tätä. Koko perhe oli kilpailuhenkinen.  Isä (Ari-Kyösti Seppo) juoksutti tyttöjä talon ympäri sekuntikello kädessä.

Äiti (Annukka Blomberg) sentään miettii, että pitäisi olla jokin ammatti. Urheilu taitaa olla nykyään hyväksyttävä ammatti. Huumorin pilkahduksia esityksessä on silloin tällöin. Aino-Kaisan sulhanen saa tutaa sekuntikellon tikityksen, kun hän saapuu ensivisiitilleen perheeseen.

Oma erikoinen väriläikkä on Andre Agassi (Sirpa Taivainen-Ilmola (vierailija) tennistähden roolissa.

Andre Agassin ulkoinen olemus auki reuhottava turkki harteillaan ei vakuuta. Vaan urheilun mielipuolisuuden hän tunnistaa Aino-Kaisan eli Aikun tavoin. 

Tärkeä tehtävä on Aino-Kaisan miehellä Tomilla (Ilkka Pentti). Hän huolehtii kaikesta ja on kilpailumatkoilla mukana. Tom hoitaa lapsetkin, aluksi lapsikin on mukana kisamatkoilla. Jossain vaiheessa isän on helpompi jäädä kotiin, ja vain vaimo matkustaa kisamatkalle. Tomista välittyy lämminhenkinen ja rakastava kuva.

Tom on kaikessa Aino-Kaisan turva

llman valmentajaa eivät hiihtäjät pärjää, vaan joutuvatko hiihtäjänaiset kilpailemaan valmentajan
Jamppa Riski (Mikko Paananen) ajasta. On kova isku Aino-Kaisalle, kun valmentaja luopuu tehtävästään.
Kun lopettaa huipulla ollessaan, voi urheilun parista löytyä työpaikka, kuten Kuitusella.

Lavastus Maria-näyttämölle vaatii luovuutta. Hyvät oivallukset toimivat käytännössä. Autonrenkaista syntyy vaikka olympiarenkaat.

Kun valtava Suomen lippu leviää katsojien yli, ei harsomainen kangas edes hiuksia sekoita.
Innostava esitys saa katsojan pohtimaan mitä kaikkea urheilijalta vaaditaankaan.

"Kyllä me tytöt tykättiin ja viihdyttiin."

Kuvassa edessä Sari Harju. Takana Ilkka Pentti, Mikko Paananen, Annukka Blomberg, Riina Björkbacka, Ari-Kyösti Seppo ja Sirpa Taivainen-Ilmola. Kuva Petra Tiihonen.

Ritva Kolehmainen
Kuvat Petra Tiihonen