KAHLEKUNINKAAT
Kunnia
ja maine
on
kummallinen aine:vaikkei sitä nää,
silti täytyy pää.
On luonteenpiirre aito
vaatimattomuuden taito.
Silti pidä aina varas:
siinäkin voi olla paras!
Korpin faabelityyppinen runo
Paras vaatimaton
Jukka Parkkinen:
Korppi
ja korpinpoika WSOY 1980
Tämä
ja kolme muuta korppi-kirjaa (Korppi ja kumppanit 1978, Korppi ja Korven veikot
1979, Korppi ja Pitkänen 1980) löytyvät yhteisniteestä Kalevi Korpin seikkailut WSOY 1999. Kuvitus Jyrki Vuori.
Jukka
Sakari Parkkinen
(s. 29. maaliskuuta 1948 Kuopio) on suomalainen kirjailija, joka aloitti kirjoittajan
uransa jo opiskeluaikoinaan. Filosofian maisteri Parkkinen on monipuolinen
kirjailija, vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 1987.
Teosluettelo
on komea ja palkintojakin on tullut.
Vuonna
1980 Parkkinen sai
valtion kirjallisuuspalkinnon. 1987 Topelius-palkinnon, 1989 Savonia-palkinnon
ja vuonna 2000 Anni Swan -mitalin.
Vuonna
2007 Parkkinen sai ensimmäistä kertaa myönnetyn Anni Polva -palkinnon
teoksestaan Karhukirjeitä kaamoksesta (2006). Vuonna 2008 hän sai
lastenkirjallisuuden Kirjapöllö-palkinnon. teoksestaan Korppi ja kumppanit
(1978). Kaksi Parkkisen teosta on ollut myös Finlandia Junior -palkintoehdokkaana:
Onnenpoika ja pelienkeli (2000) ja Sananjalkoja metsäpolulla
(2004).
Kymmenittäin
lastenkirjoja kirjoittanut Parkkinen on tehnyt myös upean tietoteoksen: Yrjö Kokko - sadun ja luonnon runoilija
(WSOY 2003).
Kielellinen
ilottelu on tyypillistä kirjailijalle, usein salakavalaa, piilomerkityksillä lastattua.
Lasten
runoissa on taso myös aikuiselle lukijalle, siksi tekstiä onkin hauska lukea
ääneen.
Sananjalkoja metsäpolulla
-kirjan (kuvitus: Satu Paakkala) on lasten kanssa riemullinen yhdessälukukokemus. Kirja
innoittaa riimittelyyn.
Äänikirjat
ovat viihdyttäneet monia automatkoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti