Runo pysäyttää ja saa ihmettelemään

Runo pysäyttää ja saa ihmettelemään

Viikon runo 48, 3.12.2017

 

Istun tässä, ihmettelen

kuinka nopeasti aika kuluu:
viinin pinta laskee pullossa,
lumi sulaa, ruoho kuihtuu,
lapset lähtevät maailmalle,
radion konsertti loppuu.
Sinä siinä vierelläni,
ethän mene koskaan pois.

– 1989 –

 

Kai Nieminen: Istun tässä, ihmettelen

Valitut runot, Tammi 2012

Kai Tapani Nieminen (s.11. toukokuuta 1950 Helsinki) on runoilija ja japanilaisen kirjallisuuden suomentaja Esikoisrunokokoelma Joki vie ajatukseni ilmestyi 1971. Kai Niemiselle on myönnetty useita kirjallisuuspalkintoja sekä käännöstöistä että runoista.

Työ japanilaisen runouden parissa on heijastunut varsinkin hänen omaan alkuvaiheen tuotantoonsa.

Nieminen toimi kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtajana vuosina 1991–1994.

Niemisen isä on runoilija ja kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja Pertti Nieminen.

 

Teokset:

Joki vie ajatukseni. Helsinki: Tammi, 1971.
Syntymästä. Helsinki: Tammi, 1973.
Kiireettä. Helsinki: Tammi, 1977.
Tie jota oli kuljettava. Helsinki: Tammi, 1979.
Vain mies. Helsinki: Tammi, 1981.
Elämän vuoteessa. Helsinki: Tammi, 1982.
Oudommin kuin unessa. Helsinki: Tammi, 1983.
En minä tiedä. Helsinki: Tammi, 1985.
Milloin missäkin hahmossa. Helsinki: Tammi, 1987.
Keinuva maa. Helsinki: Tammi, 1989.
Se vähä minkä taivasta näkee. Runot 1969–1989. Helsinki: Tammi, 1990.
Bremer, Caj & Nieminen, Kai: Fuuga. Helsinki: Musta Taide, 1992.
Vakavia runoja. Helsinki: Tammi, 1997.
Kalevala 1999. Elias Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalan pohjalta kirjoittanut Kai Nieminen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 748. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.
Lopullinen totuus. Kaikesta. Helsinki: Tammi, 2002.
Perimmäisen kysymysten äärellä. Helsinki: Tammi, 2004.
Alan oppia. Helsinki: Tammi, 2010.
Istun tässä, ihmettelen: Valitut runot. Helsinki: Tammi, 2012.

Suomennosten lista on vielä pitempi kuin runoilijan omien teosten luettelo.

Ryōkanin: Suuri hupsu. (Basam Books, 2000 on jäänyt mieleeni, samoin Hisashi Honda: Pyhä uni. (Seimutan, 1983). Nihil interit, 2002.

Anselm Hollon Corvus; WSOY 2002 on jatkuvasti luettavien hyllyssä.

Palkintoja ja tunnustuksia

• Kirjallisuuden valtionpalkinto suomennoksesta Kesän pimeys (1978)
• Kirjallisuuden valtionpalkinto suomennoksesta Kapea tie pohjoiseen (1982)
• Kirjallisuuden valtionpalkinto runokokoelmasta En minä tiedä (1986)
• Kirjallisuuden valtionpalkinto runokokoelmasta Keinuva maa (1990)
• Kirjallisuuden valtionpalkinto suomennoksesta Geniin tarina 4 (1991)
• Eino Leinon palkinto 1999
• Mikael Agricola -palkinto 2003 2003
• Pro Finlandia -mitali 2016
• Eeva-Liisa Manner runopalkinto 2016

Kirjailijaliiton Eeva-Liisa Manner -palkinto on myönnetty loviisalaiselle Kai Niemiselle (s.1950) Turun kirjamessuilla. Palkinto jaetaan viiden vuoden välein ja se on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Useimmat runoilijat olen tavannut Oriveden opistossa, joko töissä tai kursseilla ollessani. Kai Niemisen tapasin Joensuun kirjallisuustapahtumassa. Se oli jonain Aleksis Kiven juhlavuonna. Nieminen on tehnyt myös oman Kalevalansa, kuvitus on Adam Korpakin käsialaa. Taidanpa paneutua opukseen tulevana Aleksis Kiven päivänä.

Kai Nieminen on yksi mielirunoilijoistani isänsä Pertti Niemisen tapaan.

Monet runokokoelmien nimet sykähdyttävät; Lopullinen totuus. Kaikesta. ja Alan oppia. Näin kai se on, kun tulee kyllin vanhaksi alkaa oppia.

Istun tässä, ihmettelen on kaunis kirja. Hyvä kirja on myös taide-esine, ilo silmälle.