lauantai 18. huhtikuuta 2020

Kaunis kirja - esikoiskokoelman ilo


Huumori ja liioittelu ryydittävät esikoiskokoelman runoja

 
Anita Kuusela: Runon kun punon. 58 sivua
Omakustanne 2020, painatus Grano Oy

Koronakevään ilo, postiluukusta kopsahtaa runokokoelma.
Tiedän Anita Kuuselan (s. 1964) runoharrastuksesta, olemmehan vuosia sitten kohdanneet runouden parissa.
Varmaankin moni runoilija haaveilee omasta kirjasta. Usein tarvitaan vain päätös. Nyt.
Anita Kuuselan äiti ryhtyi kustannustoimittajaksi ja pani runot järjestykseen. Toimittajan ammattitaidolla Kaarina Kuusela teki hyvää työtä. Hän valaisee Aluksi-tekstissä asian taustoja.
Runoilija pitää nimikkokukkanaan vanamoa.  Herkät piirrokset kokoelman sivuilla ovat Paula Savolaisen käsialaa, samoin kannen valokuva ja kirjan taitto.

Runoilijaksi jos tahtoisin,
kuinka siihen pystyisin?
Mistä löytäisin sanat oikeat,
miten ilmaisut veikeät, soikeat?

Tuulessa-runo kertoo variksen lennosta, minkä tuuli katkaisee. Lukiessani ihastun, kun eteen tulee oman kokemuksen kautta tuttua. Katsoin talvimyrskyssä kuinka lähilammen jäällä tuuli riepotteli pikku varista. Monta kertaa se yritti lentoon, mutta tuuli heitti varista sinne tänne. Lopulta lintu ryhtyi kävelemään kohti kirkon rantaa. Vaan miksi `raakku`?
Kuusela on oivallinen sanankäyttäjä; kissat ja koirat / vilusta jähmeinä / naukkuu.

Hän on liioittelun mestari Janne-kissasta kertoessaan, maistuuhan sille niin ryhävalas kuin piikkihai.
Ulkonäkökeskeisenä aikana Kedon kukka muistuttaa: Ihmisarvoa ei ulkonäkö määrää, ei menestys eikä varallisuus voi sitä säätää.


Harrastuneisuudesta kertovat Ennen julkaistut -osio. Kuopio on saanut Kuuselan kehaisemaan kotikaupunkiaan.
Hyvä, lupsakka Luoja Kuopion tuhlaten loi, siksi Kuopio näyttävästi karkeloi ja soi!

Myös Parkinson-taudin Kuusela panee runon muotoon. Runoilija tunnustautuu kirjaston ystäväksi.
Eläimet ja luonto ovat hänelle tärkeitä. Janne-kissa oli läheinen ystävä, se vastasi tuhatta tätiä. Ja Ella-kaverin koira pääsee runon sankariksi.
Kuusela on humoristi, vallan mainio. Rakastunut ratsu kertoo hevosen ja lehmän rakkaustarinan. Pian soivat häitä karjankellot.

Usko on monien runojen kantava voima. Majesteetti-runossa on syvää lapsenuskoa, Isi-sana sen kertoo. Runoilija rukoilee myös muitten puolesta (runosta Pohjolan aurinko).

Oi Luojamme,
sinua rukoilen,
että lyhtysi valo
saisi kirkkaana valaista
kaikkien kansojen
tiet ja tulevaisuuden!

Kuuselan humaani ihmiskäsitys ei erottele ihmisiä, vaan hän ymmärtää kaikenlaisia lempeällä huumorilla.  Suloenkeli puliukkoja suojeli, / jotka siipiensä suojassa ihasteli: / Voihan peeveli,/ kuinka kaunis onkaan enkeli!

Isoäitini ja Mummoni Helli -runot ovat kunnian ja rakkauden osoitus isovanhemmille.
Kuusela kertoo runonsäkein sosiaalitaituri Tarjasta ja Lähihoitajasta, tämän ajan arjen sankareista.

Kokoelman saatuani luin sen läpin innostuneena. Annoin ajan kulua ja palasin lukemaan runo runolta. Luin ääneenkin, jotta tunsin runorytmin. Kieli on hyvää. Vanhana pilkunviilaajana juutuin vain yhteen sanaan. Vai ymmärsinkö väärin.

 Ritva Kolehmainen
 
Kokoelmaa voi lainata Kuopion kaupunginkirjastosta, sitten kun kirjastot ovat taas auki.
Kirjan voi ostaakin, hinta 15 euroa postikuluineen.
 

 
 























































 


























perjantai 3. huhtikuuta 2020

Hopeatähti-elokuvat peruttu tältä keväältä

Hyvät Hopeatähti-elokuvien katsojat

ti 17.3. klo 13: THE PEANUT BUTTER FALCON-elokuva
peruttiin korona-epidemian vuoksi. Joitakin elokuvia siirrettiin
syksyyn.
Seurataan Kuvakukon sivuja, kun tilanne helpottaa.

Hopeatähdet-elokuvafestivaalia jo ajattelemme.
Olkaamme toiveikkaita!
Kun tämä korona-virusaika jää taakse,
osaamme nauttia arjesta aivan uudella tavalla.
 
Nautitaan keväästä mahdollisuuksien mukaan!
Kaikille voimaa ja terveyttä!
Tervehtien Ritva K.

torstai 5. maaliskuuta 2020

Yllättävät matkakumppanit!


             Hopeatähti-elokuva Kuvakukossa 17.3. klo13

 
 
USA 2019. Draama, komedia, seikkailu. Ohjaus: Tyler Nilson. Pääosissa:

Zack Gottsagen, Shia LaBeouf, Dakota Johnson.

TEKSTITYS SUOMEKSI. K12. 93 min. Liput 8 €.

Down-nuori Zak (Zack Gottsagen) karkaa hoitokodistaan tullakseen showpainijaksi.

Tyler (Shia La Beouf) on karkumatkalla oleva lainsuojaton, joka päätyy sattumusten kautta Zakin

matkakumppaniksi, hurjalle matkalle pitkin Floridan rannikkoa.

Näyttelijöitä, joilla on Downin oireyhtymä, ei ole totuttu valkokankaalla näkemään, eikä varsinkaan

pääosassa. Nyt nähdään. Näyttelijä Zack Gottsagen lyö epäilijöille luun kurkkuun, hurmaten

katsojia kautta maailman.

”Vuosikymmenen ihanin elokuva!”

TI 31.3. KLO 13: NÄKEMIIN NEUV

 

sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

                    HOPEATÄHDET KUVAKUKOSSA ti 3.3. klo 13


 
 
Maaliskuun komediakierroksen aloittaa BRITT-MARIE KÄVI TÄÄLLÄ. Ruotsi 2019. Draamakomedia. Ohj. Tuva Novotny. Pääos. Pernilla August, Peter Haber, Anders Mossling, Malin Levonon, Stella Oyoko Bengtson.
TEKSTITYS SUOMEKSI. 97 min. S. 7€.
Kun Britt-Marie (Pernilla August) jättää miehensä 40 avioliittovuoden jälkeen, hän
joutuu kohtaamaan muuttuneen maailman. Hän päätyy, jo suhteellisen korkeasta
iästään huolimatta, nuoriso-ohjaajaksi Borgin nuhruiseen syrjäkylään. Antaako elämä
vielä uuden mahdollisuuden? Elokuva perustuu suursuosion saavuttaneen Fredrik
Backmanin samannimiseen romaaniin.  Yhteistyössä: Walhalla ry/KPE
 
TERVETULOA KUVAKUKKOON!

keskiviikko 26. helmikuuta 2020

Kunnianhimoa, intohimoa ja voitontahtoa


Missä on tahto – siinä on latu
Sari Harju. Kuva Petra Tiihonen
Ennen voittajan hymyä on takana paljon hikeä ja tuskaa.
En seuraa hiihtourheilua, mitä nyt uutisista ja Tulosruudusta sattumoisin näen. Lehdistä katson otsikot, miksi siis katsoisin näytelmän hiihtäjästä?
Kuopion kaupunginteatterin kevätkauden avajaisissa kuulin Tahto-näytelmästä. Loistavat näyttelijät vakuuttivat. Tyttäretkin innostuivat, niinpä me kolme naista suuntasimme upeaan teatteriimme.

Kirjailija ja dramaturgi Aina Bergroth on kirjoittanut vahvan näytelmän Aino-Kaisa Saarisesta.
Bergroth kirjoitti fiktiivisen näytelmän.

Huomasin hiihtäjän ja toimittaja-kirjailija Pekka Holopaisen yhteistyönä tekemän kirjan Tahto. Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot (Teos 2016), mutta en innostunut lukemaan sitä esittelyä enempää.

Ohjaus - vierailija Heidi Räsänen, teatterin tekninen henkilökunta on mestariluokkaa; lavastus ja puvustus Jaana Kurttila, koreografia Liisa Ruuskanen, valosuunnittelu Lassi Kröger, äänisuunnittelu Timo Pönni, projisoinnit ja videot Jarmo Jääskeläinen.



Kuvassa edessä Virpi Rautsiala. Takana Sari Harju.
Voiko huippu-urheilija olla tavallinen ihminen?
Ohjaaja sanoo, että Saarinen on tavallinen ihminen mutta hän on myös erikoisyksilö. Hänen mielestään `mentaalinen lahjakkuus´ on kyky nähdä toisin, kääntää tosiasiat voitoksi.

Aino-Kaisa Saarinen puhuu näytelmän alussa videoesityksessä urastaan, viidentoista arvokisamitalin antamalla varmuudella. Hymyilevänä ja kauniina.

Hento Sari Harju Aino-Kaisa Saarisen roolissa yllättää vahvuudellaan. Taidot tiesin jo entuudestaan. Harjun vahva fysiikka on roolissa tarpeen. Lihakset ovat trimmatut. Samoin on laita Virpi Kuitusta näyttelevän Virpi Rautsialan kanssa. Lihaksikkaat hiihtäjät kilpailevat keskenään, mutta pohtivat myös roolejaan. Ovatko he sittenkin vain työkavereita?
Kuvassa edessä Virpi Rautsiala. Takana Sari Harju, Annukka Blomberg, Mikko Paananen ja Riina Björkbacka.
Saaristen sisarusten vahvuus ja kurinalaisuus on jo kotona lapsuudessa opittu. Maija-siskon (Riina Bjökbackan) kanssa kisailtiin marjanpoiminnassa. Myöhemmin hän jää helposti mitalisti-siskonsa varjoon, vaikka kannustaakin tätä. Koko perhe oli kilpailuhenkinen.  Isä (Ari-Kyösti Seppo) juoksutti tyttöjä talon ympäri sekuntikello kädessä.

Äiti (Annukka Blomberg) sentään miettii, että pitäisi olla jokin ammatti. Urheilu taitaa olla nykyään hyväksyttävä ammatti. Huumorin pilkahduksia esityksessä on silloin tällöin. Aino-Kaisan sulhanen saa tutaa sekuntikellon tikityksen, kun hän saapuu ensivisiitilleen perheeseen.
Oma erikoinen väriläikkä on Andre Agassi (Sirpa Taivainen-Ilmola (vierailija) tennistähden roolissa.

Andre Agassin ulkoinen olemus auki reuhottava turkki harteillaan ei vakuuta. Vaan urheilun mielipuolisuuden hän tunnistaa Aino-Kaisan eli Aikun tavoin. 

Tärkeä tehtävä on Aino-Kaisan miehellä Tomilla (Ilkka Pentti). Hän huolehtii kaikesta ja on kilpailumatkoilla mukana. Tom hoitaa lapsetkin, aluksi lapsikin on mukana kisamatkoilla. Jossain vaiheessa isän on helpompi jäädä kotiin, ja vain vaimo matkustaa kisamatkalle. Tomista välittyy lämminhenkinen ja rakastava kuva.

Tom on kaikessa Aino-Kaisan turva
llman valmentajaa eivät hiihtäjät pärjää, vaan joutuvatko hiihtäjänaiset kilpailemaan valmentajan
Jamppa Riski (Mikko Paananen) ajasta. On kova isku Aino-Kaisalle, kun valmentaja luopuu tehtävästään.
Kun lopettaa huipulla ollessaan, voi urheilun parista löytyä työpaikka, kuten Kuitusella.

Lavastus Maria-näyttämölle vaatii luovuutta. Hyvät oivallukset toimivat käytännössä. Autonrenkaista syntyy vaikka olympiarenkaat.
Kun valtava Suomen lippu leviää katsojien yli, ei harsomainen kangas edes hiuksia sekoita.
Innostava esitys saa katsojan pohtimaan mitä kaikkea urheilijalta vaaditaankaan.

"Kyllä me tytöt tykättiin ja viihdyttiin."

Kuvassa edessä Sari Harju. Takana Ilkka Pentti, Mikko Paananen, Annukka Blomberg, Riina Björkbacka, Ari-Kyösti Seppo ja Sirpa Taivainen-Ilmola. Kuva Petra Tiihonen.

Ritva Kolehmainen
Kuvat Petra Tiihonen

maanantai 10. helmikuuta 2020

Helmikuun Hopeatähti



18. HELMIKUUTA: AMUNDSEN & HUIKEA SEIKKAILU NAPAPIIREILLE
 
Naparetkeilijä Roald Amundsen (1987–1928) on legendaarinen hahmo ja Norjan kansallissankari. Vuosina 1903–1906 Amundsen kulki miehistöineen Pohjois-Amerikan pohjoisosien kiertävän luoteisväylän läpi ensimmäisinä maailmassa.  

AMUNDSEN (Norja 2019) on väkevä, seikkailullinen draama ainutlaatuisesta elämästä. Samalla se paljastaa tragedian miehestä, joka uhraa kaiken jäisille erämaille. Elokuvan ohjaus: Espen Sandberg. Käsikirjoitus: Ravn Lanesskog. Kuvaus: Pål Ulvik Rokseth. Leikkaus: Perry Eriksen, Martin Stoltz. Musiikki: Johan Söderqvist. Pääos. Pål Sverre Hagen, Katherine Waterston, Made Sjøgård Pettersen, Jonas Strand Gravli.

Tekstitys suomeksi. Esitys Hopeatähdessä ti 18.2. klo 13. Liput 7€. Yhteistyössä: Walhalla ry, Kuukauden pohjoismainen elokuva.
 
Kuvakukko ti 18.2. klo  13. Tervetuloa!
 

maanantai 3. helmikuuta 2020

Juicen 70-vuotispäivän kunniaksi Kaksoiselämää-musikaali


Juicen 70-vuotispäivän kunniaksi Kaksoiselämää-musikaali

Juicen lauluilla edetään koko esityksen läpi
Kuopion kaupunginteatterin kevään avajaisista alkaen olen soitellut Juice Leskisen vanhoja vinyylilevyjä. Laulut siivittivät muistot tulevaan, ensi-illassa näkemääni Kaksoiselämää-musikaaliin (Timo Kanerva ja Juice Leskinen). Kanerva on Juicen ikätoveri ja palkittu monin tavoin muun muassa elämäntyöstään kolme kertaa.

Helmikuun ensimmäisenä päivänä ensi-illassa jysähtävät Juicen laulut tajuntaani teatterin lavalta. Olli-Matti Oinonen ohjaa ja lavastuskin on hänen tekemänsä. Ravintola Puolikuu on vähän nuhjuinen, mutta toimiva. Pääosaa Einaria esittää, näyttelijä Puntti Valtonen, joka muistetaan Juice Leskinen Grand Slamin laulaja-kitaristina.
Esitys etenee laulusta toiseen, mutta sanomaankin on, eletäänhän 1990-luvun lama-aikaa. Laman aikaan tartuttiin halpaan ulkomaiseen lainaan, ja sen seuraukset iskivät lujaa yrittäjiin.


Kuvassa Mikko Rantaniva, Mirva Kuivalainen, Pekka Kekäläinen, Katri-Maria Peltola, Kalle Lähde, Puntti Valtonen, Lina Patrikainen, Lasse Forsgren, Atte Antikainen, Hely Nylund ja Sari Happonen. Kuva Sami Tirkkonen.
Väriä ja säpinää esitykseen tuo Marilynin näköinen Mari, Einarin entinen tyttöystävä (Lina Patrikainen), jolla on takanaan ura Saksassa. Satu, Einarin sisko (Katri-Maria Peltola) ottaa selvää Marin levyurasta. Takavuosina näitä menestyneitä tähtiä tupsahti tuon tuosta esiin. Nyt noista sepityksistä jää kiinni. Totuus on karua.
Kuvassa Lina Patrikainen, Puntti Valtonen ja Lotta Vaattovaara. Kuva Sami Tirkkonen.
Herkkyyttä löytyy Einarin avopuolisosta Mollasta (Lotta Vaattovaara). Ystävät ihastelevat vauvaa vaunuissa työntävää äitiä ja varsinkin vauvaa, mutta kukaan ei auta väsynyttä äitiä. Molla laulaa koskettavasti väsymyksestään.

Halvan lainan turvin yritetään päästä eteenpäin. Puolikuu muuttaa muotoaan ja nimeään. Musta aurinko saa kimppuunsa alkoholitarkastajan. Määräaikainenkin alkoholin anniskelukielto on kova isku velkakierteessä painivalle yritykselle.

Vaatekauppias Heikki (Mikko Rantaniva) on mennyt myös halpaan ulkomaisen muodin mukaan
vaimonsa Leenan (Mirva Kuivalainen) kanssa. Konkurssihan siitä tulee.

Musikaalin koreografina on ollut Antti Lahti. Remonttimies (Kalle Lähde) on notkea ilopilleri.
Myös konkarinäyttelijät tekevät loistotyöt, Sari Happonen loistaa Einarin Marketta-äitinä. Aimolla keikkamyyjällä (Pekka Kekäläinen) on jättiyllätys Einarille.

Toinen minä on joskus läsnä.
Kuvassa Puntti Valtonen ja Atte Antikainen. Kuva Sami Tirkkonen.
Esitykseen on satsattu paljon ja tekijöitäkin on paljon.

Musiikki on elävää, orkesterissa soittaa kuusi muusikkoa/esitys. Musiikin on sovittanut Petri Tiainen.
Kaksi ja puoli tuntia hujahtaa nopeasti ohi. Lopussa yleisö nousee seisomaan, Kuopio tanssii ja soi villitsee katsojat. Aina tämän verran voi vetää kotiinpäin. Juicehan on nostanut monia paikkakuntia esiin lauluillaan.

Istuin tyttäreni kanssa takarivillä, jonne kuuluvuus oli hyvä, samoin näkymät. Oli ilo nähdä yleisön nousevan seisomaan ja kiittämään.

Nautimme esityksestä molemmat!

Käsiohjelma on komea ja sitä voi tutkia esityksen jälkeenkin. Ohjelmalehdessä esitellään Puntti Valtonen, Hannu Veli Matti Valtonen syntyi Kemissä vuonna 1961. Hänen nuoruuden harrastuksiinsa kuuluivat kitaransoitto, paikalliset bändit ja painonnosto.

Antti Heikkinen kirjoittaa sivun verran: JUICE LESKINEN by Antti Heikkinen ja sanoo. Kirja on aika paksu.

Niin on, selailin ennen esitystä taas kerran Risainen elämä -teosta ja kuvia. Suosittelen.

Lopuksi hän kehottaa. Naattikee. Ja mehän nautimme.


Ritva Kolehmainen