Hopeatähdet – Silvery Stars, Senior Film Festival: 10 vuotta!

* Elokuva-alan pioneerifestivaalia juhlistetaan Kino Kuvakukossa Kuopiossa 1. -7.11.2021

* JUHLAVUODEN TEEMA on ”Lapsuus meissä”

* Festivaalin avajaisvieraaksi saapuu Cannes-voittoisa kirjailija ROSA LIKSOM

* Avajaiselokuvana Liksomin romaaniin pohjautuva ”HYTTI NRO 6” / Cannesin

elokuvajuhlat: pääpalkinto Grand Prix 2021

* kuopiolaiskirjailija, pakinoitsija AAPELIN (Simo Puupponen) Vinski-kirjoihin perustuva, kaikenikäisiä viihdyttävä (K7) uutuus liittyy mukaan juhlintaan ISÄNPÄIVÄNÄ 7.11.

Odotettu VINSKI-uutuus nähdään Hopeatähdissä n. 1½ kuukautta ennen virallista ensi-iltaa ja muuta Suomea.

******

HOPEATÄHDET - SILVERY STARS on koko Euroopan - sekä tiettävästi koko läntisen maailman - ensimmäinen vanhemmalle väelle suunnattu, suosituksi alusta alkaen noussut elokuvafestivaali. Sen idea on syntynyt ja kehitelty formaatiksi Kuopiossa, Alueellinen elokuvakeskus ISAK ry:n toimesta.

HOPEATÄHDET-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011, ja siitä tuli heti menestys. Hopeatähtien vuosikymmen on tarjonnut elokuvaohjelman ja vuoden teeman puitteissa myös lukuisan määrän mitä kiintoisimpia esiintyjävieraita. Elokuva-alan taiteilijoiden lisäksi Hopeatähdissä on ollut keskusteluvieraita myös mm. kirjallisuuden, musiikin, terveystieteiden, käytännön sosiaalityön, yhteiskuntatutkimuksen ja moraalifilosofian aloilta.

HOPEATÄHDET on erityisesti vanhemmalle väelle suunnattu, mutta samalla kaikenikäisille avoin festivaali. Kokonaisen viikon mittainen HOPEATÄHDET elokuvineen ja taiteilijavieraineen järjestetään nyt jo 10:nnen kerran, ajalla 1.-7.11.2021. Näyttämönä toimii Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27, Kuopio.

JUHLAVUODEN TEEMA: ”Lapsuus meissä”

Juhlaohjelmiston kokoavana teemana on ”lapsuus meissä”. Teema nousee esiin moni eri tavoin, eri tasoilla, myös elokuvien juonikuvioita syvemmältä ja yllättävissäkin yhteyksissä.

AVAJAISTEN TÄHTIVIERAANA CANNES-VOITTOISA KIRJAILIJA ROSA LIKSOM.

Uusi sivu kääntyi viime elokuussa suomalaisessa elokuvahistoriassa. Viimeiseen 40 vuoteen Cannesin elokuvajuhlien pääkilpasarjassa ei ollut kisaamassa teoksia muilta suomalaisohjaajilta kuin Aki Kaurismäeltä. Kunnes paikalle saapui HYTTI NRO 6.

Cannesin elokuvajuhlien 2021 pääpalkinnolla eli Grand Prix'lla palkittu, Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 vie unohtumattomalle junamatkalle arktisten neuvostomaisemien halki. Lämmin ja vilpitön HYTTI NRO 6 on syntynyt Rosa Liksomin Finlandia-palkitun romaanin innoittamana.

Rosa Liksom, kuvaaja Johanna Laitanen, LIKE 

ROSA LIKSOM saapuu avajaistervehdyksen kera juhlistamaan kanssamme Hopeatähdet-avajaisia. AVAJAISET maanantaina 1.11. klo 17. Kino Kuvakukko Avajaisten kesto: n. 2 tuntia.

Avajaisliput 10 €, suoraan ovelta. LIPUNMYYNTI avautuu avajaispäivänä ma 1.11. jo klo 15.

TERVEYDEN TIISTAIN LUENTOVIERAANA OHJAAJA LAURI RANDLA

TERVEYDEN TIISTAI 2.11.KLO 12- 14.15 : teemana lapsuuden voima

PÄIVÄN LUENTO: elokuvaohjaaja LAURI RANDLA (30 min)

PÄIVÄN ELOKUVA: NÄKEMIIN NEUVOSTOLIITTO (86 min, K12)

Luento + elokuva yhteislipulla 8 €

Festarilla suosittu TERVEYDEN TIISTAI pohtii tänä vuonna lapsuuden voimaa elää ja kasvaa ympärillä vellovien suurten yhteiskunnallisten muutosten keskellä.

Lämpimän nostalgian ja neuvostoiskelmien sävyttämä, vuolaasti kehuttu NÄKEMIIN NEUVOSTOLIITTO (Suomi, 2020) kuvaa humoristisesti inkerinsuomalaisen perheen arkea suurvallan murroksen ja yhteiskunnallisen myrskyn silmässä 80- ja 90-luvun taitteessa. Perheen poika Johannes on aikuistumisen kynnyksellä, mutta voimakastahtoisen isoäidin ja lännessä töissä käyvän äidin välissä on vaikea kasvaa itsenäiseksi miehenaluksi. Onnen Johannes löytää roihuavasta ensirakkaudesta – ja äidin mukana Suomesta Neuvosto-Viroon kulkeutuvista leluista ja makeisista.

NÄKEMIIN NEUVOSTOLIITTO on ensimmäinen inkerinsuomalainen pitkä näytelmäelokuva ja samalla ohjaaja LAURI RANDLAN (s. 1981) esikoispitkä elokuva. Aiemmin Randla on ohjannut useita palkittuja lyhytelokuvia. Elokuvan tarina perustuu Randlan omiin lapsuusajan kokemuksiin.

KOTIMAISIA ENNAKKOENSI-ILTOJA!

Juhlaviikon ohjelmassa on kaksi kotimaista ennakkoesitystä. Keskiviikkona 3.11. klo 13 valkokankaalle saadaan nuoruuden illuusioiden ja rakkaustarinan ympärille kietoutuva RIKINKELTAINEN TAIVAS. Kjell Westön samannimiseen menestysromaaniin perustuvan elokuvan on ohjannut Jussi-palkittu Claes Olsson.

Toinen yleisöennakko on VINSKI JA NÄKYMÄTTÖMYYSPULVERI nähdään Hopeatähdet-juhlaviikon päätöspäivänä (su 7.11. klo 13), yli kuukausi ennen elokuvan virallista ensi-iltaa ja muuta Suomea. Vinskin tarina legendaarisine hahmoineen sopii kaikenikäisille (ikäraja K7). Kuopiolaislähtöinen kirjailija ja toimittaja Simo Puupponen (1915–1967) alias pakinoitsija Aapeli on yksi rakastetuimpia savolaislähtöisiä kirjailijoita. Puupponen kirjoitti iättömän hauskat Vinski-tarinat 1950-luvulla. Hopeatähdet-festari kutsuu ylisukupolvisesti kaikkia (K7) elokuviin juhlimaan ISÄNPÄIVÄÄ - JA IKUISTA LAPSUUTTA MEISSÄ KAIKISSA!

 

Kerran kesässä kesäteatteriin

Kesällä 2019 Toivo Ryynäsen elämä ja teot -näytelmästä jäi niin hyvä fiilis, että Joensuuhun lähdettiin taas. Utran kesäteatteri on paikkana kaunis ja katsomo hyvä.

Anopin käsikirjoitus & uusi musiikki – Antti Heikkinen & Ilja Teppo, ohjaaja  Olli-Matti Oinonen. Rooleissa: Eija Vilpas – Anoppi, Puntti Valtonen – Pena, Juha-Pekka Mikkola – ”Tepi” Teuvo, Regina Launivuo – ”Sipe” Sirpa, Olli-Kalle Heimo – Sakke. Tuottaja on Pia Ervasti.

Anoppi on mainiota kesäteatteria, missä huumorin ohella on ajankohtaisiin aiheisiinkin liittyviä kuvioita. Luonto ja kotiseudun säilyttäminen ovat tärkeitä teemoja. Ihmissuhteet ovat mainiosti eksytysten kautta esitetty, mikä tuo jännitystä tapahtumiin. Ympäristö muuttaa ihmistä.

Nauru yleisössä ja aplodit kertoivat, että viihdyttiin. Semmoista hyvän mielen teatteria, mutta tapahtuvat jäivät puhuttamaan. Niistä riitti juttua teatterin jälkeen.

Orkesteri Pertti Feller, Sampsa Asikainen ja Tero Hyttinen, lavastus Vilma Gröhn ja Janne Turunen, puvustus, äänimies Teo Makkonen (Gurut) ja tarpeisto Aino Muttonen.

Vähän varovainen olen ollut vielä kesäteatterienkin suhteen. Nyt valittiin huolella. Ohjaajan nimi ja paikka varmistivat päätöksen lähteä Utraan.

 

Vuoden nuori lausuja on Juuso Timonen

- Veikko Sinisalo -kilpailun voittajan esittely

Veikko Sinisalo kilpailun voittanut ja vuoden nuoreksi lausujaksi valittu Juuso Timonen on Laukaasta kotoisin oleva ja olosuhteiden pakosta helsinkiläistynyt näyttelijäopiskelija, muusikko ja talonrakentaja. Hän opiskelee parhaillaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelmassa, jossa hän aloittaa viimeisen kandivuotensa tänä syksynä.

Timosella on vahva tausta bänditoiminnassa (mm. The Ruffes). Hän hyödynsi musiikillista osaamistaan myös Veikko Sinisalo -kilpailun lausuntaesityksessä ”Syvällä Metsässä”, jossa lausuntaa tukee lähes läpisävelletty sähköbasso. Runouden suhteen Timonen on kaikkiruokainen.

 - Mikä tahansa teksti voi koskettaa, kun sen kohtaa oikeassa elämäntilanteessa, ajassa ja paikassa, hän kertoo.

 Hänelle näyttämö on fyysisyyden alttari, ja tulevaisuudessa hän haaveilee jo esityksestä, joka sisältää ainoastaan ruumiillista kieltä. Jo esiintyjän kehollinen vuorovaikutus yleisön kanssa on runoutta. Taustalla vaikuttaa vuosien mittainen maaninen sitoutuminen karateen, joka näkyy ja kuuluu hänen ilmaisussaan. 

                            
                 Kuva: Kajaanin Runoviikko / Jukka Laukkanen   

Juuso Timonen kuuluu monitaiteelliseen Vaurioteatteriin, jonka tehtävä on ehdottaa omaa totuuttaan vauriolaatuisesti - monitaiteellisin, myrkyllisin keinoin ja siten, kun haluaa, miten milloinkin parhaaksi näkemillään tavoin.

Hänet voi havaita kukonlaulun aikaan frisbeegolfkorein varustelluissa metsissä, tai pyöräilemässä ihan missä tahansa. Viime kesänä hän pyöräili kolmivaihteisella Monark-pyörällä roolivaatteet päällä Helsingistä Jäämerelle ja kuvasi samalla lyhytelokuvaa. Seuraavat etapit eivät pysy Suomen rajojen sisällä, jahka korona sallii maan rajojen ylittämisen. Mikäli sinnikkyyttä kannattaa pitää hyveenä, niin jäämeren reissulla matka Multialta Kivijärjelle taittui yhdellä jalalla pers- ja polvikipujen vuoksi. Juuso Timosella on mäyräkoiran luonne. 

Veikko Sinisalo kilpailun voittajateoksen ”Syvällä Metsässä” ohjasi Jonnakaisa Risto. Työpari kiittää Matti Pajulahtea ja Laura Sipilää, sekä kaikkia ystäviä ja tukijoita.

 

 

45. Kajaanin Runoviikko on parhaillaan meneillään 

Aamun sade kasteli runokiven.

Vuoden 2020 Suven runoilija Tua

Forström sai runokiven, vaikka itse

Runoviikko peruttiin.

Molemmat runoilijat pääsivät ääneen

Veikko Halmetojan Runoilijan ääni 

-ohjelmassa

Runoilija Kai Nieminen lukee

Runokiven säkeet - Kati Outinen (vas)

seuraa rinnalla

Runous elää vahvana tänä päivänä. Pandemiasta huolimatta väki on löytänyt tiensä Kajaaniin.

Avajaispäivä todisti, että runoja kaivataan. Kulttuurin nälkä on kasvanut.

Kajaanin Runoviikko järjestetään 7.–11. heinäkuuta.

Korona-aika on vaatinut järjestäjiltä paljon lisätyötä. Kaikki näytti sujuvan luontevan sujuvasti.

Yleisö tunsi vastuunsa, maski oli vakiovaruste. Maskeja oli myös tarjolla eri pisteissä, samoin käsidesiä.

- Uusia esityksiä ei ole tehty kovin paljon, ja jos on tehty, niitä ei ole päässyt katsomaan. Joidenkin esitysten elinkaari jäi pandemian takia luvattoman lyhyeksi, siksi on hienoa tuoda niitä nyt Kajaaniin ja ilahduttaa ihmisiä, joilta ne jäivät näkemättä pandemian alettua, kertoo Runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen.

Suven runoilija 2021 on Kai Nieminen

- Kai Niemisen runous ui sydämeeni lämpimän huumorin sävyttämillä havainnoilla arjesta. Hän tuo iloa ja valoa elämään ja havainnoi koko maailmaa, ihmisenä olemista. Runot ovat hyvin humaaneja, Outinen kertoo valintansa perusteluja.

Perinteisesti runoviikon avajaispäivänä paljastetaan Suven runoilijan Runokivi. Tähän mennessä niitä on jo 17.

Runokiven julkistus Kaukametsän pihalla keräsi runouden ystävät yhteen vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2021 Suven runoilija Kai Nieminen on valinnut runokiveen säkeen:

ja me aloimme rakentaa

parempaa maailmaa

ja siinä meillä

riittääkin työtä

Hänen esikoisrunokokoelmansa Joki vie ajatukseni ilmestyi vuonna 1971. Kai Nieminen on arvostettu ja palkittu sekä runoilijana että japanilaisen runouden kääntäjänä. Runoviikolla nähdään Eero Ojalan tekemä esitys Kuun ja meidän välillä. Se on Ojalan toinen pitkä monologi Niemisen runoista. Edellinen esitys Maailmanlopusta emme muistaneet puhua sai ensi-iltansa Kajaanin Runoviikolla kesällä 2013 Ojalan voitettua Vuoden nuori lausuja -tittelin edellisenä kesänä.

Runoviikon avajaisissa perinteisen Kajaani-puheen esittivät kahden sukupolven näyttelijät, isä ja tytär, Taisto ja Wenla Reimaluoto Hannu Väisäsen tekstin pohjalta. Avajaisissa kuultiin lisäksi kantaesityksenä Kaj Chydeniuksen lauluiksi säveltämät runot sekä viime vuoden että tämän kesän Suven runoilijoilta Tua Forsströmiltä ja Kai Niemiseltä.

Viime vuonnakin paljastettiin Runokivi, vaikka itse runoviikko peruttiin. Kiveen on kaiverrettu Suven runoilijan, Tua Forsströmin ruotsinkielinen säe ja Jyrki Kiiskisen tekemä suomennos, joka kertoo pienestä, rakkaasta ruohosta.

Suven runoilija oli Veikko Halmetojan haastateltavana ohjelmassa Runoilijan ääni. Ja Tua Forström oli Halmetojan haasteltavana pe12.30.                                                                                                                                                                                                                                                                               Poimintoja:

Uusi avaus Runoviikolla on Taru Samolan teos Rippituoli. Tanssikoulun tiloissa esillä oleva näyttely on samalla osallistava ja yhteisöllinen projekti. Aura Nurmi on aloittanut lavarunoilijana, mutta on nyt julkaissut jo pari kokoelmaa. Perinteisestä ohjelmasta yksi odotetuimmista oli Veikko Sinisalo -kilpailun finaali, jossa nuoret lausujat esittivät sekä klassikoita että uutta runoutta. Veikko Sinisalon stipendirahaston KIRKKOILTA järjestettiin to klo18.

 

ILPO TIIHOSEN MUISTOKSI

Tänään 9.6. suru-uutinen hätkäytti. Runotaiturin yllättävä poismeno sai pohtimaan monia tapaamisia.

Alla olevan kuvan nappasin joskus Kirjan ja ruusun -päivänä Helsingissä. Sittemmin tapasin runoilijan Kirjakantissa Kuopiossa. Minulla oli ilo haastatella häntä VB-valokuvakeskuksen pihalla Kirjakantin ohjemassa.

 

Myöhemmin kuuntelin lausujaa Kajaanin Runoviikolla. Ilpo Tiihonen oli Suven runoilija 2011.                                                                                                                                                                          Hän sai Runokiven Kaukametsän pihalle kuten jokainen suven runoilija.

Ja tietysti Tiihonen oli Oriveden opiston kesäkurssien vieraana, taisi olla

yhtä aikaa Juicen kanssa. Hyviä kohtaamisia.

Minulla on monia Tiihosen kokoelmia, yksi mieleisimmistä Largo.

 

LAUSUJAT

Kun lausujat lähtivät lausumaan, laus laus laus 

oli lausujain ääni se lausujain lääni, se laus

ja se laus ja se laus

Vaan jumankaut! Black out!

yhtäkkiä suomen kieltäkään

ei osanneet, kuulleet sen mieltäkään     

ja kun nauhalta louskutti maus,

mickeymouse, mickeymouse, mickeymouse!

 

Oi mieslausuja, mies

oi, naislausuja, nais

mistä ne takaisin sais

sen vimmansa mielen

ja isänsä äidinkielen?

 

Juuri silloin kevät ja joutsenet,

kaikki siipien vaus vaus vaus,

kaikki varikset oksilla kraus

tom kraus tom kraus

ja koko kiiman paupauhaus,

kissaltakin kurnaus

 

Ja eikun lausujat taas että laus laus laus

ja vaikka kriitikot ähkyi: paus paus paus

ja joku saksaksikin raus raus,

paahtoi lausujat suomeksi laus

että laus että laus että laus!

 

Ilpo Tiihonen: Largo. WSOY 2004.

 

 

Matkalla II

KOLILLA

Eilen oli netissä kuvia lumisesta Kolista. Muistelin kesäisen aurinkoista Kolia, kun Kaavilla asuessamme kävimme päivämatkalla Kolilla. Jyrkät kalliot ovat pelottavia pienen lapsen kanssa.

Kahdeksas päivä toukokuuta Savon Sanomissa oli komea artikkeli Kolista. Suosittelen.

Komeat näkymät sieltä ovat.

Äiti ja tyttäret, isä kuvasi.

 Muistuu mieleen tosi kurja telttailumatka Kuusamoon. Kun saimme teltan pystyyn, ei syömisestä tullut mitään, kun itikoita oli mustanaan kimpussamme. Yritin käyttää nuorimmaista käymälässä. Se oli kuvottava paikka. Lapsi ei halunnut istua haisevaan hyyssiin. Pakko oli käydä puskapissillä, vaikka itikat purivatkin.

Hyvin pian tuskastuimme koko joukko, lapset itkivät ja koira vikisi ja niin purimme leirimme ja ajoimme yötä myöten kotiin Länsi-Lappiin.

 

TAI-teos teki kulttuurityön Rilke-suomennoksilla 

Edesmenneen Juha Virkkusen arvio ensimmäisestä Rilke-suomennoksesta on laittamattomasti sanottu: Ihana kirja. Ja Otto Lappalainen kirjoitti Sonetit Orfeukselle -teoksesta, Kiiltomato 8/04 Enwaldin kulttuuriteon arvo on mittaamaton. Näihin on helppo yhtyä.

Tästä opuksesta alkoi Liisan kirjoituksiin tutustuminen. Luova kirjoittaja, 

Gummerus 1983 II painos

Luova kirjoittaja -teoksesta (Gummerus 1980) alkoi tutustumiseni Liisa Enwaldin kirjalliseen maailmaan. Taitava kirjoittaja on myös erinomainen suomentaja, minkä osoittavat hänen Rilke-suomennoksensa:

– Rilke, Rainer Maria, Kirjeitä nuorelle runoilijalle. TAI-teos 1993. ntamo 2012

– Rilke, Rainer Maria, Hiljainen taiteen sisin. Kirjeitä vuosilta 1900–1926. TAI-teos 1997. ntamo 2012

– Rilke, Rainer Maria, Marian elämä – Das Marien-Leben. TAI-teos 1998. ntamo 2012

– Rilke, Rainer Maria, Die Sonette an Orpheus – Sonetit Orfeukselle. TAI-teos 2003. ntamo 2012

TAI-teos julkaisi suomennokset, uusintapainokset ntamo.

Lisäksi Enwald on suomentanut n. 50 yksin- ja kuorolaulutekstiä Sibelius-Akatemian Laura-tietokantaan.

UUSIA RUNOJA, NEUE GEDICHTE

Rainer Maria Rilke

Suomentanut Liisa Enwald

NTAMO 2016. 227 s.

FT Liisa Enwaldin viimeisin Rilke-suomennos on Uusia runoja, Neue Gedicte (1907). Enwald sai Rilke-suomennoksestaan vuoden 2017 Kääntäjäkarhu-palkinnon. Enwald toimii Elämäntarina-lehden päätoimittajana ja hänen oma julkaisunsa on esseekokoelma Kesken (ntamo 2015). Hänelle myönnettiin Eino Leinon palkinto 2016. Kadonnut talo ja muita paikkoja on Enwaldin uusin esseekokoelma, ntamo 2018.

Rainer, alun perin René Karl Wilhelm Johann Josef Maria Rilke (1875–1926) oli itävaltalainen runoilija, joka uudisti eurooppalaista runoutta. Puhutaan myös esinerunoudesta. Dinggedict-sanaa Enwald kritisoi. Se ei kata sitä avaruutta, joka uusissa runoissa on.

Tuttuun tyyliin kokoelmassa on alkuperäinen runo suomennoksen viereisellä sivulla. Voin leikitellä sanoilla koulusaksallani ja ihastella Enwaldin upeita sanakäännöksiä.

Uusia runoja -kokoelman olen pariin kertaan kokonaan lukenut, arvosteltavien pinossa se vain yhä on. Luen, mutta arvostelulukemiseen eivät voimat tahdo riittää. Selaan kirjaa usein ja poimin runon sieltä täältä. Pysähdyn Gaselli-runoon.

Voisiko riimisana lumoustasi

sointuvaan muotoon koskaan tavoittaa?

On sointu sinussa – ja katoaa,

lehvä ja lyyra nousee otsaltasi.

Myös Yksisarvinen-runossa on herkkyyttä. ”Sieraimessa värähti arka jano näkyviin.”

Runoja lukiessa voi oppia katsomaan.

Liebes-Lied  – Rakkauslaulu on hurmaava. Runo on myös sävelletty.

Enwald kertoo otsikon, Uusia runoja yli sadan vuoden takaa -otsikon alla, kuinka hän sai puoli vuosisataa sitten Rilke-arvan.

Saammeko vielä jatko-osan, Der Neuen Gedichte Anderer Teil, luettavaksemme? (Nyt tiedän, ei ainakaan Enwaldin tekemää)

Enwaldin teoksista on vara valita lukemista. Suosittelen.

- Luova kirjoittaja. Gummerus 1980.

- Kaiken liikkeessä lepo (väitöskirja Mirkka Rekolasta). SKS 1997.

- Intervalleja (esseitä). TAI-teos 2001.

- Pohjajään ilo. Helvi Juvosen runoudesta. SKS 2006.

- Elämä tarinaksi (Marja-Riitta Vainikkalan ja Anja Vähäahon kanssa) KVS 2003.

- Virren virtaa (Tuula Hökän kanssa) KVS 2010.

- On ruusu putkahtunna. Kirjoituksia joululauluista

   (Esko Karppasen kanssa). ntamo 2014.

- Kammioiloa. ntamo 2013.

- Kesken. ntamo 2015.

Suomennokset:

 – Rilke, Rainer Maria, Kirjeitä nuorelle runoilijalle. TAI-teos 1993. ntamo 2012

– Rilke, Rainer Maria, Hiljainen taiteen sisin. Kirjeitä vuosilta 1900–1926. TAI-teos 1997. ntamo 2012

– Rilke, Rainer Maria, Marian elämä – Das Marien-Leben. TAI-teos 1998. ntamo 2012

 – Rilke, Rainer Maria, Die Sonette an Orpheus – Sonetit Orfeukselle. TAI-teos 2003. ntamo 2012

 Lisäksi suomentanut n. 50 yksin- ja kuorolaulutekstiä Sibelius-Akatemian Laura-tietokantaan.