keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Ystäväyhdistys Suomen ortodoksiselle kirkkomuseolle

Suomen ortodoksiselle kirkkomuseolle ystäväyhdistys

Kuopiossa sijaitseva Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on tutustumiskohde, jonne kaupunkiin tulevat vieraani haluan ehdottomasti viedä. Usein he kysyvätkin, onko museo jo auki. Vastaus on toistaiseksi alla oleva:
”Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on suljettu perusnäyttelyn uusimisen vuoksi. Museo avataan yleisölle aikaisintaan kesäkuussa 2012. ”
Mutta ei Suomen ortodoksisen kirkkomuseo nuku, vaan erilaista toimintaa on koko ajan. Huhtikuussa julkaistiin tieto, että museo on saanut ystäväyhdistyksen. 
Ystäväyhdistys rekisteröitiin 20.7.2010. Kyseisenä päivänä ortodoksinen kirkko viettää profeetta Elia Tisbeläisen muistopäivää.
Perustamispäivän mukaisesti profeetta Elia on valittu myös ystäväyhdistyksen suojelupyhäksi.


Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja tukea ortodoksista kirkkomuseota ja sen toimintaa sekä lisätä tietoa ortodoksisesta kirkkotaiteesta ja -kulttuurista. Yhdistys järjestää luentoja ja seminaareja, tukee kirkkomuseon tutkimus-, konservointi-, julkaisu- ja näyttelytoimintaa sekä pedagogista työtä.

Lisäksi yhdistys avustaa kirkkomuseon kokoelmien kartuttamisessa. Yhdistyksen jäseneksi hyväksytään yksityisiä henkilöitä ja yhteisöjä. Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ystävät ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Kelan pääjohtajan toimesta vuonna 2010 eläkkeelle jäänyt Jorma Huuhtanen. Hänen lisäkseen ystäväyhdistyksen perustajajäseniä ovat myös Svenska Kulturfondenin johtaja Berndt Arell, rouva Riitta Broman, Lääketeollisuus-yhdistyksen toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas.

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on Länsi-Euroopan merkittävin ortodoksinen kirkkomuseo, joka kuuluu Suomen ortodoksisen kirkon alaisuuteen.
Kirkkomuseo on perustettu Kuopioon 1957. Se jatkaa Valamon luostariin1911 perustetun Muinaismuistokokoelman toimintaa.



Ikoni: Kristus Kaikkivaltias, 1100-luku, soluemalitekniikka. Kuva: Pentti Potkonen, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti