Kuopion taiteilijaseuran Minna-palkinnot jaettiin su 14.4. Kuvakukossa
Kuopion taiteilijaseura on myöntänyt Minna-tunnustuksia vuodesta 1947 asti. Tunnustukset annetaan ansiokkaasta taiteellisesta luovasta tai esittävästä toiminnasta. Aluksi tunnustuksia jaettiin vuosittain, nykyinen myöntämisväli on kolme vuotta. Minnat jaetaan jo viidettäkymmenettäkolmatta kertaa.
Palkittavina taiteenaloina olivat aluksi kirjallisuus, teatteri, musiikki ja kuvataide. Vuonna 1976 mukaan tuli Tiedotus-Minna ja vuonna 1987 Kulttuuri-Minna.
Taiteilijaseuran puheenjohtaja sanoi avajaispuheessaan muun muassa. ”Jotta voi ymmärtää toista ihmistä, pitää kuunnella. Taide antaa korvat, antaa sanat ja silmät. Taide rakentaa siltoja eri kulttuurien välille.”
 |
| Taiteilijaseuran naiset, Meri Tegelman, Anna Hoffrén |
Kuopion Taiteilijaseura on jakanut vuoden 2013 Minna -tunnustukset seuraavasti:
Kirjallisuuden Minna: Toimittaja Kaija Vuorio
Kulttuurin Minna: Kino Kuvakukon teatterinhoitaja Paul Staufenbiel
Kuvataiteen Minna: Kuvataiteilija Pauno Pohjolainen
Musiikin Minna: Pianisti Irina Zahharenkova
Teatteritaiteen Minna: Ohjaaja Olli-Matti Oinonen
Tiedotuksen Minna: Toimittaja Jussi Tuovinen
 |
| Miehensä Olli-Matti Oinosen puolesta Minnan vastaanottanaut Katri-Maria Peltola sanoi: Sydämellinen kiitos Olli-Matin puolesta. Hän on todella otettu ja arvostaa kovasti palkintoa. |
 |
| Olli-Matti Oinonen (kuva: Maija Voutilainen) |
Ohjaaja Olli-Matti Oinosen nimi on laadun tae
Olli-Matti Oinonen on teatteriohjaaja ja näyttelijä. Hän opiskeli Tampereen yliopiston draamalinjalla. Mutkitellen hän tuli Savoon (Ahaa-teatteri, Tampereen ylioppilasteatteri, Seinäjoen kaupunginteatteri, Mikkelin teatteri) kunnes pysähtyi Kuopioon.
Hän on työskennellyt Kuopion kaupunginteatterin vakituisena ohjaajana vuodesta 1996.
Oinonen on tehnyt lukuisia vierailuohjauksia eri teattereihin. Hän on musiikillisesti lahjakas ohjaaja, nimi on laadun tae. Hänet tunnetaan myös oopperaohjauksistaan.
Parhaillaan hänen ohjaamansa Peppi Pitkätossu pyörii Kuopion kaupunginteatterin ohjelmistossa. Vahvasti laulullinen raikastettu klassikko on kaikenikäisten suosikki.
Oinosella on taito valita näytelmiensä rooleihin parhaiten soveltuvat näyttelijät. Peppi Pitkätossun tekijätiimistä hän sanoo Kolmas soitto -lehdessä: Unelmajoukkue.
Kritiikkejä odotetaan ja niistä keskustellaan. Katsoja ei pety, jos valitsee katsottavansa Oinosen kritiikkien perusteella.
Pauno Pohjolaisen yli 33 vuotta kestäneen taiteilijauran tuotosten ja tunnustuksien määrää on vaikeaa kootusti lajitella lyhyessä yhteenvedossa. Teoksia ja tunnustuksia on tullut maailmanlaajuisesti. Olennaista on vuorovaikutus katsojan, kokijan ja taiteilijan välillä.
Hänen työnsä jakautuvat galleriatöihin sekä ”taidetta kaikille” tarjoaviin julkisiin teoksiin. Pohjolainen on tehnyt lukuisia julkisia teoksia. Pelkästään Kuopiossa niitä tulee olemaan toistakymmentä. Eräänlaiset kulminaatiot saavutetaan Kuopion Osuuspankin julkisivureliefissä Pennejä taivaasta sekä Hesperian sairaalan julkisivun teoksessa Elämän virta.
Tyypillistä Pohjolaisen taiteelle on maalauksien ja veistoksen yhdistäminen Bauhaus-tyylin tapaisesti sekä erilaisten ainesten yhdistäminen. Hänen työnsä esittävät usein liikettä tai liikkeen illuusiota. Rehellisen materiaalitunteen vaikutus lähentää Pohjalaisen teoksia maallikonkin koettaviksi. Tämän ansiosta ne tukevat ja täydentävät sijoitusrakennuksiaan sekä sisä- että ulkotiloissa.
Pauno Pohjolainen suomalaisilmeisyydessäänkin on Kuopion kaupungin kansainvälisin kuvastaja.
Kunnankinolla on työlleen omistautunut johtaja
Paul Staufenbiel tunnetaan ystävällisenä ja avuliaana ihmisenä. Kuvakukko on kuuluisa laadukkaasta ja monipuolisesta elokuvatarjonnastaan, josta teatterinhoitaja vastaa.
Kuvakukossa on monia kerhoja: Hyvät Kuvat, Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan vetämä kerho ja Hopeatähti-eläkeikäisten elokuvakerho. KAVA, kansallinen audiovisuaalinen arkisto esittää elokuvaklassikkoja ja lisäksi ovat jo vakiintuneet ooppera- ja balettielokuvaillat. Koulukino on ISAK ry:n ja Kuvakukon yhdessä järjestämää elokuvakasvatusta.
Itä-Suomen audiovisuaalisen kulttuurin ja koulutus- ja kehittämisyhdistys ISAK ry järjestää syksyisin Kuopion Vilimit ja kevätkesällä Kuopion Komediafestivaalit.
Kuvakukon aulassa näkyy Staufenbielin käden jälki museaalisine elokuvaprojektoreineen, aulan pöytineen ja Ilmari Tapiovaaran tuoleineen. Elokuvajulisteet kertovat, että teatterinhoitaja arvostaa vanhaa. Kehystettyjen julisteiden näyttely jatkuu salin seinille asti.
Kaikessa tässä Paul Staufenbielillä on langat käsissään, ja hymyn saa kaupan päälle.
Staufenbiel tunnetaan myös elektronista musiikkia esittävästä Aavikko-yhtyeestä (syntetisaattorit). Paul Staufenbiel on aktiivinen kansalainen, joka suojelee luontoa ja ympäristöä.
Jussi Tuovinen on tullut tutuksi suurelle yleisölle Oikean Aseman toimittajana jo neljännesvuosisadan ajan. Kuopiolaisuus ja paikallishistorian tuntemus antaa hyvän pohjan työhön, ja Tuovisella on kunnon ´vanhanajan toimittajan´ otteet työssään. Hän menee tiedotustilaisuuksiin ja infoihin itse, kuuntelee ja nappaa ihmisiä haastateltaviksi. Hän ei tyydy tiedotusteksteihin, vaan tekee itse omaleimaisia juttuja.
Oikea Asema teki aikanaan historiaa, ja edelleen Iskelmä Oikea Asema kuuluu koko Pohjois-Savon alueella. Kuopion kaupunki arvosti Tuovisen työtä hopeisella kunniamerkillä vuonna 2011.
Radiotoimittaja Jussi Tuovinen on myös kirjoittava toimittaja. Hän kirjoitti teoksen Savon jatsi. Tekijöitä ja tapahtumia vuosien varrelta. Jazz&Blues ry. Kuopio 2010. Muut kirjoittajat ovat Mauno Hämäläinen, Heikki Kahila, Pekka Kejonen, Mikko Toivanen. Kuvituksesta vastasi Mauno Hämäläinen. Kuvia kirjassa on yli 350 ja henkilöhakemistossa nimiä 1663.
Tuovisen monialaisuus näkyy niin musiikin kuin urheilun tuntemuksena. Vuonna 2011 syntyi teos Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry.
Ja mukaan tuli myös valokuva, kun Jussi Tuovinen valittiin vastikään VB-valokuvakeskuksen hallituksen puheenjohtajaksi.
Kaija Vuorio tietojen ja muistojen kirjaaja
Kuopion Taiteilijaseuran historiassa kirjallisuuden Minna-patsaan jaon myötä on nostettu esiin erinäisiä kirjallisuuden lajeja: on palkittu näytelmäkirjailijaa, nuorisokirjailijaa, vakaan proosan taitajaa sekä onpa tuotu tiettäväksi sanomalehtikirjailijankin nimike.
Tällä kertaa päätettiin palkita tietokirjallisuuden alalta FT ja toimittaja Kaija Vuorio. Hän on tieteilijän täsmällisyydellä ja selkeydellä sekä taiteilijan kokonaisuuksien tajulla ja näkemyksellä kartoittanut pohjoissavolaista ja kuopiolaista paikallishistoriaa. Näin hän on vaikuttanut yhteisen tietomme ja muistojemme säilymiseen sukupolvelta toiselle. Hänen työnsä on ollut arvokasta kulttuuriperinnön dokumentointia ja siirtämistä jo parinkymmenen vuoden ajan. Kuopiolaisen lottaperinteen kartoittaminen, sanomalehdistön, terveydenhuollon ja yliopistokoulutuksen historia, palotoimen sekä mielisairaanhoidon historia on tullut kirkkaasti selvitettyä. Nämä paikallishistorian palaset loksahtavat kauniisti suurempaan suomalaisen, valtakunnallisen, kulttuurihistorian palapeliin.
Kaija Vuorio vaikutti ja luotsasi perinteikästä paikallista kustannusyhtiötä Kustannuskiila Oy:tä, mutta tutuksi hän on tullut erityisesti Savon Sanomien toimittajana vuodesta 1998 alkaen.
Kaija Vuorio valmistui Jyväskylän yliopistosta suomen historia alalta vuonna 1976. Hänen vuonna 2009 julkaistu tohtorin väitöskirjansa käsitteli suomalaista lehdistöhistoriaa ja median rakennemuutosta.
Kuopiolainen kansainvälinen muusikko
Irina Zahharenkova on yksi tunnetuimmista nykypolven virolaispianisteista sekä monipuolinen kosketinsoitinten taitaja. Kaliningradissa syntynyt pianisti asuu ja työskentelee nykyisin Suomessa, Kuopiossa.
Zahharenkova valmistui musiikin maisteriksi Viron musiikkiakatemiasta opettajinaan Lilian Semper ja Maris Valk-Falk. Hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa HuiYing Liu-Tawaststjernan johdolla. Tällä hetkellä hän valmistelle tohtorin tutkintoa Valk-Falkin johdolla. Musiikkiopintojen lisäksi hän on opiskellut myös kemiaa sekä kielitieteitä.
Zahharenkova tunnetaan pianistina ja cembalistina, solistina, kamarimuusikkona, säestäjänä, continuo-soittajana, fortepianistina. Suomen eturivin muusikot kuten Martti Rousi ja Reka Szilvay pitävät häntä luottopianistinaan. Hänen osaavasta pianismistaan pääsevät nauttimaan myös kuopiolaiset opiskelijat.
Irinan hengästyttävä ura sisältää useita merkittäviä kilpailuvoittoja, mm I palkinto Lepzigin Johan Sebastian Bach- kilpailussa 2006, V sija Artur Rubinstein -kilpailussa Tel Avivissa 2008, I palkinto ja 2 erikoispalkintoa Alessandro Casagrande pianokilpailussa Italiassa 2006. Hänellä on kilpaillut menestyksekkäästi myös cembalistina ja fortepianistina. Irina on esiintynyt säännöllisesti solistina ja omin konsertein eri puolilla Eurooppaa ja Japanissa. Kuhmon kävijät ovat kuulleet häntä pianistina, cembalistina, kamarimuusikkona ja säestäjänä, ohjelmiston ulottuessa barokkimusiikista uuteen musiikkiin.
Muiden toimiensa ohella Irina opettaa Viron Musiikkiakatemiassa, Sibelius-Akatemiassa sekä toimii säestyksen lehtorina Savonia ammattikorkeakoulussa. Irinan 2012 äänitetty Scarlattin sonaatteja sisältävä CD on saanut myönteiset arviot. Kaiken tämän lisäksi Irina on mahdottoman mukava ihminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti