Rikoskirjallisuuden ykköspaikka, sanoi Kouvolan kirjastotoimenjohtaja Merja Sali
Kouvolan 17. Dekkaripäivillä puhuttiin ahneudesta
Me haluamme itselle sellaista, mikä ei itselle kuulu. Elämä ei tule kokonaiseksi ahnehtimalla, vaan tyytymällä ja luopumalla. Ahneus on aina tuhoavaa. Arkkipiispa Kari Mäkinen käsitteli ahneutta puheessaan laajasti Dekkaripäivien teeman mukaisesti.
Dekkarit osoittautuvat usein moraliteeteiksi. Dekkaristeilla näyttää olevan sydän paikallaan.
Dekkaripäivillä julkistettiin perinteisesti kirjoituskilpailun parhaista koottu teos. Nyt oli vuorossa rikosaiheinen runo- ja laulukilpailu Metsässä makaa kuollut mies, mihin oli tullut 249 runoa ja 39 laulua.
Kouvolan kirjasto on vahvasti mukana Dekkaripäivillä, päivät on budjetoitu kirjaston budjettiin.
Työntekijöiden into näkyy ja se tarttuu yleisöönkin, joka taas kerran täytti Kouvola-salin.
METSÄSSÄ MAKAA KUOLLUT MIES, RITVA SORVALI (toim.)
Kouvolan Dekkaripäivien runo- ja laulukilpailun parhaat 2013. 104 s.
Kilpailun päätuomari muusikko ja lauluntekijä Samuli Putro (s. 1970) valitsi runokilpailun voittajaksi turkulaisen Petri Rautiaisen. Kouluun sijoittuvan runo on Vapautus. ”värikkäät sählymailat korissa / kuin mykät muovikukat maljakossa”
Toiseksi sijoittui akaalaisen Tarja Rossin känniporukan kärhämää kuvaava runo Puolustuspuhe. ”se meni, arvoisa tuomari silleen”
Kolmanneksi valitun tamperelaisen Sari Harsun kaupunkiyötä kuvaava runo on Tamperelainen kotiinpaluu. ”kävelen aamuyöllä Hatanpäästä päähän / valtatie on monen tekstiviestin pituinen”
Lapsena koettu vääryys kostetaan
Laulukilpailun voitti kotkalainen Katianna Mertonen laulullaan Peto. Rajua tekstiä pehmentää kertosäe: ”ensilumi tulee vielä tänään”
Toiseksi tuli kouvolalaisten Marja Davidssonin (kotoisin Pielavedeltä) ja Veli-Matti Karénin laulu huumorilla maustettu Rosvojenkka. Varastamisen synonyymit sopivat hyvin kertosäkeeseen: ”Näpistys ja pihistys ja anastus ja varastus / ja luvaton haltuunotto. / Kähveltää, kun ei kiinni jää, / siin´ on meikäläisen motto!” Davidsson riimitteli.
Kolmanneksi sijoittui oululaisen Jaakko Markus Seppälän laulu Routa ja Rohee. ”Myllyoja rikostilastojen kärkeen”, uhotaan laulussa. Laulut yleisö otti vastaan komein aplodein.
Savolaiset kunnostautuivat ja pääsivät mukaan kirjaan. Vestäjistä tuttu Ilkka Markkula kysyy runossaan Kuka se oli? ”Toisinaan voi myöskin kosto / nousta homman pontimeksi, / mutta tuskin koskaan seksi.”
Markku Kangasniemi kirjoittaa lapsen kostosta pirullisen isäpuolen pahojen tekojen vuoksi. Ja Sinikka Kangasniemi on mukana kahdella runollaan; Suukko ja Vieras mies. ”Vieras mies pihan poikki kulki / Ovi narahti, sarana parahti / Kulkija jälkeensä aitan oven sulki” Klassikkoja on siis luettu, kirjallinen perinne jatkuu.
Järjestyksessä 11. kirjoituskilpailuun tuli tekstejä 70 paikkakunnalta. Valtakunnalliseen kilpailuun osallistui myös Mariitta Hämäläinen Etelä-Suomesta.
Lapsensurma on klassinen tarina. Hämäläisen Tuutulaulu tuo mieleen Minna Canthin Anna Liisan. Herkästi kerrottu ja laulullinen runo. Varsinkin kertosäe alkaa soida mielessä balladina: Niin hyinen on tuuli, niin jäinen on maa. / Kuolema niityllä ratsastaa. Kuolema ratsastaa myös metsässä, järvellä ja lopussa Kuolema Tuonelaan ratsastaa.
Dekkaripäivillä avattiin uusi rikosaiheinen näytelmäkilpailu, joka on kaikille vapaa ja johon tarkoitetut tekstit pitää lähettää Kouvolan kirjastoon 31.12.2013. mennessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti