Runot elävät

Viikon runo 8, 26.2.2017

Painovoima on armoton

Jyrki Kiiskinen

Kun elän
Tammi 1999. 59 s.

XVI

särkyneen tuulilasin takana

esineet repeävät irti nimistään

etkä tiedä edes kotiin palattuasi

mihin tänään käyttäisit sytytintä,

kolikoita tai autovahaa. Mutta

siinä sinä istut, luisessa luolassasi

ja katsot kuinka edessäsi virtaa.

Et voi enää valita. Et valita.

Jyrki Juhana Kiiskinen S (s.11. kesäkuuta 1963 Helsinki) on helsinkiläinen kirjailija ja suomentaja, joka on julkaissut runoja, romaaneita ja lastenkirjoja. Koulutukseltaan hän on humanististen tieteiden kandidaatti. Kiiskinen kuuluu Elävien runoilijoiden klubin perustajiin ja on toiminut Kriittisen Korkeakoulun ja Oriveden opiston luovan kirjoittamisen opettajana 1990–1997.

Nuori Voima -lehden vastaavana päätoimittajana Kiiskinen toimi 1991–1994 ja Books from Finland -lehden päätoimittajana 1996–2001.

Hän on myös kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin 1994–1997, Helsingin Sanomiin vuodesta 2003 ja Suomen Luontoon vuodesta 2006.

Kiiskiselle myönnettiin 1992 Eino Leinon palkinto yhdessä Jukka Koskelaisen kanssa, Suuren suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinto 1993, Kalevi Jäntin palkinto 1995 kirjasta Suomies ja Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinto 2000 kirjasta Kun elän. Hänelle on myös myönnetty valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha vuosina 1999 ja 2007.

Suomies on Kiiskisen ensimmäinen romaani. Vaikuttava. Taidanpa palata kirjan pariin piakkoin.

Tampereen Telakalla nähtiin aikoinaan Kun elän -kokoelman runoesitys.