Viikon runo 27, 9.7.2017
Pitkä tauko näyttää – runo kypsyy
Ei
niistä vuosista puuttunut mitään
ei niin sitäkään
kun me niin kovasti riitelimme
kesken ihanan vetelän
elokuisen päivän
ja meidän piti mennä maalle
mutta me ei voitu mennä
samaan taksiin
vaan me
tilattiin eri taksit
sinä
ajoit edellä minä takana
se oli varsinainen
diplomaattikyyti
poliisisaattue vain
puuttui
mutta loppumatkasta
me alettiin vilkutella
ja minä näyttelin
sinulle kuljettajan selän
takaa salaisia
merkkejä,
ja kun me päästiin asemalle,
sinä maksoit kummankin kyydin,
ja taksimiesten ilmeistä
olisi voinut maksaa myös,
ja me menimme aseman
terassille istumaan,
pidimme toisiamme kädestä, ihailimme
ruusupensaiden kauneutta ja
ratakiskoja.
Miten peiliin kirjoitetaan, Otava 2003
Sinikka Tirkkonen (s.
13. helmikuuta 1954 Leppävirta) on suomalainen kirjailija,
asuu Varkaudessa. Tirkkonen valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi
1979, sen jälkeen opinto-ohjaajaksi 1981 ja äidinkielen opettajaksi 1984. Hän ehti kokeilla monia tehtäviä ennen
vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistään.
Tirkkonen debytoi proosakokoelmalla Halla (Otava 1985), jota seurasi
novellikokoelma Luvaton elämä
(Otava 1987). Tirkkosen novelleja on
käännetty englanniksi, ruotsiksi ja bulgariaksi. Tauon jälkeen ilmestyi
Tirkkosen runokokoelma, Miten peiliin
kirjoitetaan, Otava 2003.
Suurten
kustantajien runojen kustantaminen väheni, ja Tirkkonenkin joutui etsimään
itselleen uuden kustantajan. Onneksi on ntamo.
Seuraavat kokoelmat julkaisikin Leevi
Lehdon kustantamo.
Unohdus : runoja.
ntamo, 2008
Kaunis ehto : runoja.
ntamo, 2010
Pimeän halki, valon halki : runoja. ntamo, 2013
Sinikka
Tirkkonen ei ole suurten estradien esiintyjä, mutta valloitti muuan muassa
ensimmäisen
Kirjakantti-kirjallisuustapahtuman
yleisön, ja myöhemminkin.
Tirkkonen
on saanut ansioistaan myös palkintoja:
Runeberg-palkinto 1988
Kirjallisuuden valtionpalkinto 1988
Otavan tunnustuspalkinto 1988
Pohjois-Savon taidepalkinto 2004
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti