tiistai 14. toukokuuta 2013

Tiistaina 21.5.2013 klo 17.00-18.30 kirjastolle!

Mennään kuuntelemaan osaavaa ja hauskaa Kai Ekholmia! 

 

Kiellytty aina hokuttaa.

Ekholmin kirjaa lukiessa voi vain ihmetellä miksi kukin kirja on  kielletty. Selitys löytyy luennolla.


Kirjahyllystäni löytyy muutama kielletty kirja. Nyt voin vain ihmetellä miksi ne aikanaan kiellettiin. Mutta aina pitää muistaa, että aika on nyt toinen.


  Kielletyt kirjat


Klassisesta sensuurista on siirrytty median itsesääntelyyn ja näkymättömiin sääntöihin. Myös verkko vaikuttaa tietovalvontaan ja sananvapauteen. Suomi on maailman sananvapauden kärkimaita, miten siihen on tultu?

Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm tarkastelee sananvapauden kehitystä itsenäisessä Suomessa monen hauskankin esimerkin valossa.
AIKA
Tiistaina 21.5.2013 klo 17.00-18.30 Kuopion kaupunginkirjaston luentosalissa
LUENNOITSIJA
Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm 
Humanismin illat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia, joita Snellman-kesäyliopisto järjestää yhteistyössä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston ja Kuopion kaupunginkirjaston kanssa. Tämän illan järjestämisessä teemme yhteistyötä myös Kulttuuriosuuskunta Sataman Tarmon kanssa.


perjantai 10. toukokuuta 2013

TÄYSIÄ VUOSIA

Hyvä kirja kiertoon

TÄYSIÄ VUOSIA
Vuoden 1950 muotokuva
Toimittanut Anna-Liisa Haavikko  
ART HOUSE 1999

Selaan taas kerran Täysiä vuosia. Vuoden 1950 muotokuva -teosta. Kuvat puhuvat, ja tekstiin palaan mielelläni.
Anna-Liisa Haavikon esipuhe kertoo Suomesta, jossa vasarat paukkuivat ja kylät täyttyivät lapsista.
”1950-luvulla Suomi lähti harppomaan kohti tulevaisuutta siitä, mihin oli jääty 1939 henkisesti ja aineellisesti.” Kasvot käännettiin länteen.
Täysiä vuosia -kirjassa haetaan mennyttä yhteisten ja yksityisten kokemusten kautta. Pienet arkiset asiat saattavat kertoa joskus enemmän kuin suuret historialliset linjanvedot, Haavikko kirjoittaa.
Artikkeleita ovat kirjoittaneet muun muassa nyt jo edesmenneet Paavo Haavikko ja Kai Laitinen. Mika Waltarin artikkeli Lentomatkan loisto ylistää lentämistä. ”Korkeus helpottaa hengitystä ja tekee olon kevyeksi, niin että tekisi mieli nauraa tai ehkä laulaa.”
Yhdessä monista artikkeleista Paavo Haavikko pureutuu liikalihavuuteen. Hän kertoo Urho Kekkosenkin tarttuneen asiaan. ”Yhteisin voimin on eduskunnassa on ajettava läpi laki, jonka mukaan jokainen valtion virkamies, joka kolmen kuukauden aikana on lihonut 7,5 kiloa, on erotettava viipymättä toimestaan. On näet varmaa, että hän on ollut usein tervetulleeksi toivotettu vieras korruptiopäivällisillä.”
Kai Laitisen kirjallisuusesseet ovat yhä pätevää luettavaa, samoin Anna-Liisa Haavikon kirjapuhe: Oppia kirjoista.
Aikansa iskelmistä kirjoittaa Maarit Niiniluoto mukaansatempaavasti, ja valokuvat lisäävät iskelmätaivaan lumovoimaa. Kari Uusitalo valloittaa elokuvafriikin Elokuvan vuosi 1950 -artikkelillaan. Ja ne kuvat!
Kirjailija Tuula-LiinaVaris kirjoittaa niin vaikuttavasti, että lukija sukeltaa syvälle koulumuistoihinsa.
Pyörittelen kirjaa vielä kerran käsissäni ja päästän muistot valloilleen. Teoksen on turha antaa hyllyssä lojua, joten panen sen kiertoon. En sentään minne tahansa, vaan vanhimmalle tyttärelle.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Rakkaudesta taiteeseen


Aarne Jämsän ja Arja Jämsän näyttely 8.4.–30.5.2013
Kirjanpitotoimisto Anna Korhonen Oy, Puijonkatu 9

Orivesiläiset Aarne ja Arja Jämsä ovat tuoneet Kuopioon iloa pursuavan näyttelynsä. Taiteensuosija ja taiteesta nauttiva Anna Korhonen antaa kirjanpitotoimistonsa valoisat tilat (vain ammattilaisille) käyttöön.
Arja Jämsä (s.1957) on Taideteollisen korkeakoulun kasvatti ja Taidemaalariliiton varsinainen jäsen. Sofian taideakatemiassa Bulgariassa hän opiskeli 1982.
Arja Jämsä on osallistunut moniin merkittäviin kotimaisiin yhteisnäyttelyihin. Luonnollisesti Mäntän kuvataideviikoille. Ulkomailla Budabestin ja Kairon näyttelyihin sekä kotimaassa kymmenkuntaan yksityisnäyttelyyn, muun muassa Tuija Suutarin ja Aarne Jämsän kanssa.
Hänen teoksiaan on Suomen valtion ja Tampereen kaupungin omistuksessa.
Hän on taideopettajana Oriveden opiston taidekoulussa vuodesta 1981.
 
Arja Jämsä: Päät

Aarne Jämsä, 1977–81 Suomen Taideakatemian koulu
Yksityisnäyttelyjä puolentoistakymmentä Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Vantaan taidemuseossa. Viimeisin Galleria Amassa 2012.
Monia Yhteisnäyttelyjä, kuten Suomen Taiteilijain näyttelyjä ja Valtakunnannäyttelyjä sekä Nuorten näyttelyjä.
Ryhmänäyttelyjä lähes 30, myös Kuopiossa 1995 ja julkisia teoksia viisi. Teoksia on merkittävissä kokoelmissa Suomen valtiosta Saastamoisen säätiöön ja Helsingin kaupungin sekä Nykytaiteen museo Kiasmaan asti.
Ulkomailla näyttelyjä on ollut Pohjoismaissa ja Unkarista Kuubaan asti.
Aarne Jämsä kuuluu Suomen Kuvanveistäjä liittoon ja Tampereen Taiteilijaseuraan.
 
Aarne Jämsä: Amerikan style (2004)

Näyttely on hieno ilopilleri. Katsojalle jää hyvä mieli. Tänne kannattaa ottaa ystävä mukaan, sillä kaikki eivät noin vain avaa kirjanpitotoimiston ovea.  Avaa, ylläty ja nauti!

perjantai 3. toukokuuta 2013

Kommando-ryhmän ja poliisin yhteistyö

Pohjois-Savon poliisilaitos palkitsi teatterin Kommando-ryhmän hyvästä yhteistyöstä

Kuvassa (vasemmalla) Pohjois-Savon poliisilaitoksen poliisipäällikkö Kari Heimonen, näyttelijä Virpi Rautsiala ja ylikonstaapeli Eero Wetzell. Kuva: Arto Tynkkynen

Kuopion kaupunginteatterin Kommando-ryhmä sai merkittävän tunnustuksen Pohjois-Savon poliisilaitokselta. Ryhmä palkittiin huhtikuun viimeisenä perjantaina käsiraudoilla hyvästä ja lujasta yhteistyöstä.  Kuopion poliisi ja Kommando-ryhmä ovat tehneet kuluvan näytäntövuoden aikana valtakunnallisestikin merkittävää pioneerityötä. 
Yhteistyö alkoi syksyllä, kun Kommando-ryhmä kutsuttiin ylikonstaapeli Eero Wetzellin aloitteesta Kuopion kaupungin ilkivallan vastaiseen tiimiin.  Kommando oli myös mukana valmentamasssa  Feel your movement - tapahtuman  Who Cares -esiintyjiä  sekä osallistui Matkus Shopping Centerissä pidetyn Poliisin perhepäivän suunnitteluun ja toteutti siellä olleen draamallisen paneelikeskustelun. Lisäksi Kommando tuotti Wetzellin ja vanhempi konstaapeli Marko Kilven kanssa Who Cares -yhteistoimintaa etsivälle nuorisotyölle.
Vastavuoroisesti Pohjois-Savon poliisilaitoksen maahanmuuton asiantuntijoista komisario Anu Aro ja vanhempi konstaapeli Raimo Koponen osallistuivat Kommandon järjestämään Paperittomat-paneeliin. Paneeli liittyi läheisesti kaupunginteatterin Paperittomat-näytelmään ja sen oleskeluluvattomista siirtolaisista kertovaan teemaan.
Ylikonstaapeli Eero Wetzellin yhteydenotosta alkanut toiminta ei pääty toukokuussa loppuvaan näytäntökauteen eikä Wetzellin hiljattain tapahtuneeseen eläkkeelle jäämiseen, uusia tapoja toimintaan ideoidaan koko ajan Who Cares -hengessä.
Kommando-ryhmää luotsannut näyttelijä Virpi Rautsiala paljastaa kommandolaisten olevan erittäin otettuja saamastaan kunniasta. Hän myös kiittää poliisia hyvästä ja ennakkoluulottomasta yhteistyöstä.
- Se, että poliisi ja teatteri yhdistivät voimansa, toi kaupunkiin uudenlaista yhteisöllisyyttä ja välittämistä, hän kertoo.
- Yhteistyömme on ollut ennakkoluulotonta, innovatiivista ja toisiinsa luottavaa.
Myös Eero Wetzell, TuplaWee, saa häneltä lämpimät kiitokset.
- Eero on aivan upea tyyppi. Hänen persoonassaan yhdistyy sulavasti into, karisma, lahjakkuus, lämpö, empatiakyky, konkreettinen tekeminen, rakkaus ja intohimo poliisin monivivahteiseen työhön.
- Se mitä Eero lupaa, sen hän myös tekee.  Eero voisi ikänsä puolesta olla isäni, mutta minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua ei tässä yhteistyössä ole ollut - visiot, arvot ja ajatukset ovat natsanneet loistavasti. Me olemme keskustelleet hyvin suoraan ja olemme saaneet lyhyessä ajassa paljon hyvää aikaan.


sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Vuoden kotiseutukirja -tunnustus Outi Vuorikarille

 

Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto jakoi kevätkokouksessaan 4.4.2013 Kuopiossa Vuoden kotiseututeko -tunnustukset.
Vuoden kotiseutukirja -tunnustus myönnettiin Outi Vuorikarille teoksesta Eläviä kuvia Kuopiossa.
Outi Vuorikarin kirjassa muistelijoita on paljon, Jorma Aallosta Reetta Väänäseen. Artikkelien kirjoittajiakin on puolenkymmentä. Lähdeluettelo on runsas. Ja Kuopiossa filmattujen elokuvien määrä yllättää, peräti 12, mukana mm. Marko Kilven  romaanin - Elävien kirjoihin - filmattu 8-pallo.
Myös näiden kuopiolaiskirjailjoiden teosten mukaan elokuvia  on  tehty: Aapeli (Simo Puupponen), Juhani AhoMinna Canth, Sakari Haara, Maria Jotuni, Elina Karjalainen, Kyllikki Mäntylä, Aino Pekkarinen, Tatu Pekkarinen, Aino Räsänen, Olavi  Siippainen, Hilja Valtonen.  
Kuvia on paljon, ja ne osaltaan kertovat Kuopion muuttumisesta. Elokuvateattereita on vuosien varrella on ollut yli kaksikymmentä, nykyisin vain kaksi.
Nykyinen Kuvakukko on toiminut kunnan kinona vuodesta 1987. Se tunnetaan tasokkaasta ohjelmistosta ja monista elokuvakerhoistaan ja koulukinoistaan sekä Vilimeistä.
Kirjan taitto on komea, graafisesta suunnittelusta vastasivat Maija Voitilainen ja Antti Voutilainen.

Kuvakukon hengen ja miljöön luo teatterinhoitaja Paul Staufenbiel. Jo aulan museaalinen  tunnelma herättää katsojien tunteet vastaanottavaisiksi elokuvakomuksille.
Staufenbiel sai vastikään Kuopion Taiteilijaseuran Kulttuurin Minna -palkinnon.



               



Kipinää tarvittiin ennen!
                                                                 
                                   


                 
Paul Staufenbiel sai vastikään Kuopion Taitejaseuran myöntämän Kulttuurin Minna -palkinnon
  

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Tervetuloa lukemaan aforismejanne

Tiedoksi!

”Tule sellaisena kuin olet.” Me muovaamme sinut. Hilja Mörsäri

Aforismi-ilta VB-valokuvakeskuksessa 25.4. klo 18 alkaen

Keskustellaan aforismeista ja luetaan palkittujen aforistien mietelmiä.
Pääsylippu on arpalippu, mikä osallistuu kirja-arvontaan mm. Paperittomat.
Paperittomat-näyttely jatkuu vielä, samoin Sellaisena kuin olet – Palkittujen
itäsuomalaisten muotokuvaajien yhteisnäyttely 28.4. asti.
Myös yleisö voi lukea omia aforismejaan!

Vuoden aforismikirjat
 Vuosi
 Tekijä
 Teos
 2005
 Markku Envall
 Ja Job antaa anteeksi
 2006
 Olli Hyvärinen
 Vielä kerran tulee toisenlainen aika
 2007
 Jarkko Laine
 Kolmas mustakantinen vihko
 2008
 Tiina Lehikoinen
 Sitruunalumilyhtyjä
 2009
 René Char (suom.
 Kristian Blomberg)
 Hypnoksen muistikirja
 2010
 Pekka Kejonen
 Kädettömän taputukset
 2011
 Sami Feiring (toim.)
 Tiheiden ajatusten kirja – uuden
 aforismin parhaat
 2012
 Hilja Mörsäri
 Siitä voi kulkea


Samuli Paronen -palkinnon saajat tuotannostaan.
2006 Helena Anhava
2007 Mirkka Rekola
2008 Paavo Haavikko
2009 Markku Envall
2010 Arto Seppälä 

Keväällä 2013 myönnetään seuraava palkinnon saaja
(palkinto muutettiin viime myönnön jälkeen kolmen vuoden välein jaettavaksi)

Tervetulotoivotuksin Merja Marin & Outi Vuorikari & Ritva Kolehmainen



maanantai 22. huhtikuuta 2013

Jörn Donnerin vierailu Kuvakukossa

Tiedote
Hopeatähdet esittää!

Jörn Donner. kuva Irmeli Jung

Jörn Donnerin vierailu juhlistaa Hopeatähti-elokuvakerhon kevätkauden
Kuopiossa toimivan, Suomen suosituimman eläkeläisten elokuvakerhon kevätkausi 2013 huipentuu huhtikuussa. Suomalaisen elokuvan, kulttuurin ja poliittisen elämän todellinen gigantti, Jörn Donner saapuu keskusteluvieraaksi tiistaina 23.4.2013 Kino Kuvakukkoon (Vuorikatu 27, Kuopio). Hopeatähdet-kerhossa esitetään Jörn Donnerin ohjaama ja käsikirjoittama satiirinen komedia Mustaa valkoisella vuodelta 1968. Tilaisuus alkaa klo 13 elokuvaesityksellä, jonka jälkeen on keskustelu.
Jörn Donner täytti kevättalvella 80 vuotta, ja samoihin aikoihin Donnerilta ilmestyi myös kirjakevään puhutuimpien teosten joukkoon noussut, massiivinen henkilöhistoriallinen, faktan ja fiktion rajamaastoissa kulkeva teos Mammutti (Otava 2013).
Mustaa valkoisella kertoo jääkaappeja myyvän yrityksen mainospäällikkö Juha Holmista (Jörn Donner) sekä tämän perheestä 1960-luvun Suomessa. Perhe valitaan ”Vuoden perheeksi” ja ulospäin kaikki näyttää erinomaiselta. Todellisuudessa kaikki ei olekaan niin hyvin.
Elokuva räiskyy yhä yhteiskuntakriittisyydenpaloa ja kuvainraastajien itsetuntoista leikittelynhalua. Aikansa moderni design-maailma sulautuu kuin varkain osaksi Donnerin hirtehistä huumoria. Elokuva sai aikanaan kolme Jussi-palkintoa: Ohjauksesta (Jörn Donner), naispääosasta (Liisamaija Laaksonen) ja kuvauksesta (Esko Nevalainen).