007 herätti Istanbul-muistot
Syksyllä 2013 tein haaveesta totta ja lähdin ystävän kanssa Istanbuliin. Keväällä jäimme empimäänTaksim-aukion mellakoiden vuoksi.
Omatoimimatkan sijasta valitsimme Matkapoikien Ottomaanien Istanbul -matkan. Onnistunut valinta, sillä ostimme vain pari
ryhmäreissua; moskeija-kierrokset ja Bosporinsalmen risteilyn. Silloin liput
hoidettiin puolestamme, samoin kuljetus, sen kuin nousi autoon ja laivaan. Muut
kohteet valitsimme itsenäisesti oman aikataulumme mukaan. Oppaat olivat aivan
ihania ja auttavaisia nuoria naisia, ammattinsa osaavia.
Turkish
Airlines -lento on mukava ja palvelu oli notkeaa ja
ystävällistä, samoin ruoka hyvää, myös tulomatkalla. Asuimme Grand Hotel Halicissa (****)
Ilmastointi toimi hyvin ja oli tarpeen, sillä pääosin lämpötila oli yli 30
astella. Yölläkään ei ollut viileää, totesimme Istiklal-kävelykadulla kulkiessamme. Portaita pitkin oli kävelykadulle
lyhyt matka. Portaita ja jyrkkiä mäkiä riitti, mutta sää oli lempeätuulinen.
Illat lempeän lämpimiä.
JO BUSSIMATKALLA LENTOKENTÄLTÄ HOTELLIIN OLI PALJON NÄHTÄÄ |
Hotellista oli vain 100 metrin kävely
metrotunneliin. Sitten saattoi siirtyä raitiovaunuun halutessaan. Kun reitit oivalsi,
oli helppo kulkea pitkiäkin matkoja. Rukouskutsut kuulostivat komeilta, silloin kun se sattui kuulemaan.
Jo matkalla lentokentältä hotelliin tajusi
liikenteen kaaoksen. Bussimatkat venyivät aina, mutta niillä näki enemmän kuin
metrossa. Ihmiset olivat avuliaita ja ystävällisiä. Autojen välissä loikkivat
vesipullojen myyjät ja kauppa kävi.
Ensin otimme tuntumaa kaupunkiin kävellen. Komeat
jylhät maisemat tekivät olon kevyeksi, hämmästeltävää riitti. SININEN MOSKEIJA |
Seuraavana aamuna oli moskeijakierrokset. Sininen moskeija on yhä toiminnassa, mutta rukoustenvälissä turistit pääsevät tutustumaan sisätiloin. Aikaa olisi tarvittu paljon enemmän. Kävimmekin Hagia Sofiassa omin avuin ja omaan tahtiin.
BASAARIN ILTAMÄMYSSÄ |
Suuri
Basaari oli valtava. Ihan vain katseleminen häikäisi ja
hämmensi. Siistiä ja rauhallista. Tavaraa oli lattiasta kattoon. Teelle emme
halunneet jäädä, vaikka sitä kohteliaasti tarjottiin. Kauppatapa. Olin
ajatellut ostaa mausteita, mutta tulin toisiin ajatuksiin. Ostin teetä ja
jotain muuta pakkauksissa olevaa. Avonaiset maustesäkit ja laarit, miten
tuoretta, aromikasta ja hygieenistä tavara voi olla? Kyllähän myyjät osasivat
muutamat sanat suomea, hyvää päivää jne. Monet miehet kehuivat kaunista mekkoani
(Marimekko). Hämmennyin, onko se tapana täällä? Mukava elämys sai meidät
käymään vielä Maustebasaarissa
toisena päivä, valtava sekin, enemmän keskittyi mausteisiin ja kuivattuihin
hedelmäherkkuihin. Ystäväni osti Halvaa, minä en ole siihen tottunut.
Jonkinlaista ”Lakum” -karamellia ostin pienen rasian ihan matkamuistoksi vain.
Vähän kuin marmeladi-karkkia, mutta mautonta. Makua antoi pölysokeri pinnalla,
ja sotki sormet tahmeiksi. Kadulta ostin paahdettuja kastanjoita, maukkaita
lämpiminä.
RISTEILYALUKSIA LIIKKUI PALJON BOSPORIN SALMELLA. RAHTILAIVAT AJOIVAT VUOROAIKOINA MERELLE JA MERELTÄ |
TÄÄLLÄ MIKA WALTARI KÄVI SYÖMÄSSÄ - NIIN MEKIN RAVINTOLA OLI VARMAANKIN HYVIN ERILAINEN WALTARIN AIKAAN |
Tietysti kuljimme Mika Waltarin jalanjäljissä, samoin Agatha Christien.
BLOODY MARY -DRINKIT AGATHA CHRISTIEN KUNNIAKSI VASTIKÄÄN REMONTOIDUSSA KIRJAILIJAN SUOSIKKIHOTELLISSA PERA PALACE HOTEL 1892 JUMEIRAH |
ÖINEN ISTIKLAL-KATU OLI ELÄMÄÄ JA SYKETTÅ TÄYNNÄ |
Kävimme monta kertaa Istiklal-kävelykadulla.
Kaupoissakin oli mukava käväistä, mutta viihdyimme enemmän kadulla. Kävelimme
parin kilometrin matkan Taksim-aukiollekin. Väkeä oli iltaisin paljon.
Katusoittajia ja ”Musiikki-ratikka”, jonka sivu oli avoin ja muodosti siten
esiintymislavan. Jazz soi useina iltoina. Ja katusoittajat olivat spontaaneja
ryhmiä, jotka vai yhtäkkiä alkoivat soittaa ja koko ajan tuli lisää ihmisiä soittamaan
tai tanssimaan ympärille. Parhaita kokemuksia oli Turkkilainen sauna. Saunan saattoi tilata hotellin vastaanotosta. Kohteliasmies tuli hakemaan autolla ja toi
takaisinkin. Kävimme Histrical
Uezneciler Turkish Bath -kylpylässä, joka on Istanbulin vanhin, perustettu
1481. Aluksi menimme lempeälämpöiseen
eukalyptustuoksuiseen, saunaan pyyhkeeseen kiedottuna. Kun tunsimme olleemme
kylliksi, pääsimme melko kuumalle marmoripaadelle makaamaan. Sitten saimme
niskaamme muutaman vadillisen viileää vettä. Oli pesun vuoro. Karhealla
pesukintaalla hangattiin iho puhtaaksi ja hierottiin vaahtopilven alla.
Häveliäisyys oli jo huvittavaa. Sitten kylpytakki päälle ja tossut jalkaan. Vilvoitteluhuoneessa
tarjottiin vastapuristettua hedelmämehua, teetä tai kahvia ja pilkottuja
hedelmiä. Omassa loosissa saattoi vielä levähtää ennen pukeutumista. Oli
ylellinen olo. Hotellille vietiin, kun olimme valmiita lähtemään.
Lisään vielä muutamia kuvia tähän loppuun:
Meille kerrottiin etukäteen miten pitää pukeutua moskeijaan. Tein niin ja puin kesämekkoni paljaitten olkapäiden päälle valkoisen kauluspaidan, pitkähihaisen ja napitin paidan. Vaan eikös vartija ojentanut kaavun ja huivin. Muut nauroivat ”navettamekolleni”. Moni huomasi, että muilla on avarampi kaula-aukkokin.
Meille kerrottiin etukäteen miten pitää pukeutua moskeijaan. Tein niin ja puin kesämekkoni paljaitten olkapäiden päälle valkoisen kauluspaidan, pitkähihaisen ja napitin paidan. Vaan eikös vartija ojentanut kaavun ja huivin. Muut nauroivat ”navettamekolleni”. Moni huomasi, että muilla on avarampi kaula-aukkokin.
TAKAT JA VESIPISTEET KUULUIVAT MUKAVUUKSIIN |
NÄKYMÄ SISÄPIHALLE |
SULTTAANIN SÄNKYPAIKKOJA OLI KAKSI SALAMURHAAJIEN PELOSSA. PETIVAATTEET LAITETTIIN MOLEMPIIN SÄNKYIHIN, EIKÄ KUKAAN MUU TIENNYT KUMMASSA SÄNGYSSÄ SULTTANI NUKKUI JA KENEN KANSSA. ÄITI VALITSI PETIKUMPPANIN.. |
HIILIASTIA ANTOI LÄMPÖÄ PRINSSIEN HUONEESEEN |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti