maanantai 9. joulukuuta 2013

Maailmamme rakentuu myös kaunokirjallisuuden avulla


Maailmamme rakentuu myös kaunokirjallisuuden avulla

Marko Kilpi                                          
Kuolematon
Gummerus 2013. 303 s.


Kuolematon-teoksen mottona toimii Martti Lindqvistin (1945–2004) ajatus: ”Vaarallisinta on paha, joka sokeasti uskoo itsensä hyväksi.”

Marko Kilpi vie lukijansa keskelle tapahtumia. Voin vain aavistaa pahan. Pelastustyössä ahertavat jo Olli Repo ja Elias Kaski, tuttu kaksikko Kilven aikaisemmista teoksista. Elias sanoo tulleensa neuvottelemaan, ei kiipeämään. Mutta siinähän molemmat kiipeävät nosturin nokassa keikkuvan miehen perään.

Elias on koulutukseltaan myös psykoterapeutti ja yrittää puhumalla.”Mitä sä täällä hommaat?”

”Täällä on asiaton oleskelu kielletty”, Elias keventää. Harvakseen junnaten keskustelu etenee, samalla poliisit lähestyvät miestä. Olli sanoo: ”Tätä et voi kokeilla kuin kerran.”

Kuuluu kohahdus, kun mies putoaa ja jää tasapainottelemaan nosturin palkin päälle. Alhaalla täytetään pelastuspatjaa.

Ollaan jo toisessa tilanteessa. Kotikäynnit ovat opettaneet varovaisuutta. Arpi Ollin kaulalla muistuttaa, että ovi on jätettävä raolleen. Aika asunnossa on pysähtynyt. Vain taulutelevisio on tätä päivää. Olli tajuaa, että nämä ihmiset on revitty juuriltaan ja istutettu betoniseen laatikkoon.

Vaistonvaraisesti poliisi huomaa yksityiskohtia. Oven karmissa on pieniä lovia ja päiväys. Ylin merkintä on kuuden vuoden takaa.

Isää ei kiinnosta. Viekööt pojan vaikka kaatopaikalle. Poliisien olisi pitänyt tulla jo aikaa sitten.

Työpari tuntee toisensa, toisen tavat ja naurattavat rutiinit. Olli sanoo: Rutiini pitää tässä työssä tekijänsä järjissään. Nosturikeikka kalvaa mieliä ja siitä puhutaan. Olisiko mies pitänyt jättää nosturiin roikkumaan?

Mutta nyt tutkitaan pahoinpitelyä. Uhrin ikä hätkäyttää, kuusi vuotta! Pahoinpitelyä epäillään ja sitä on toistunut pitkään. Elias selvittää perheen pojan viimeisiä vaiheita. Poikaa haastatellaan sairaalassa, apu on tarvittaessa lähellä. ”Se lyö minua. Isi. Se on mun syy.” Raaimpiin rikoksiin syyllistyvät tavalliset isät ja perheenäidit.

Kertomus nelivuotiaasta tytöstä, jonka katse oli kuin vanhalla naisella, järkyttää ja kuvottaa. Sitä on vaikea lukea.

Olli ajattelee poikaansa Eetua. Pitäisi mennä oman lapsen luo. Nähdä, että Eetu ymmärtää olevansa turvassa.

Lukiessani alle vuoden ikäisen lapsen raiskauksesta, raivo ja tuska rutistavat rintaa. Omat vanhemmat vielä videoivat kaiken. Sairasta.

Elias kysyy: mikä rikosnimike se on, kun jollakin on halussa lapsipornoa? Hän vastaa itse: Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapito. Tyypillä oli 800 000 kuvaa koneellaan.

Pikkulapset tekemässä kaikkea, mitä ikinä voi kuvitella eläinten kanssa, lelujen ja ihan minkä tahansa kanssa.  Tutkijan ei tee mieli mennä lelukauppaan.

Elias puntaroi asiaa lisää. Kun tuollainen ihminen jää kiinni, jonkun täytyy käydä läpi koko aineisto. Jo tuhannen kohdalla hapottaa ja pahasti. Miten jaksaa loppuun asti?

Elias kertoo esimerkin rehtorista, joka jäi kiinni lapsipornosta. Kansliassa veronmaksajien rahoilla se puljaili. Sai pari kuukautta ehdollista. Silläkö sovitti pahat teot?

Miesten välillä on jotain kireyttä. Elias kertoo, että hänen pitäisi tehdä lausunto. Joko Ollista olisi kenttähommiin. No olisiko? hän tenttaa.

 

Vuorossa on Nissisen kuulustelu, ensimmäinen kuuleminen, jotta saadaan jotain tuntuma. Kun hyväksikäytöstä jää kiinni, kaverit katoavat. Ja pahinta epäillylle on, että muut saavat tietää.

Kuolematon puristaa joskus lukijan seinää vasten. Tutkittavan sairaalasta karkaaminen ja kauppakeskuksen takaa-ajo piinaa ja jännitys tihenee.

Välillä mennään henkilökohtaisuuksiin. Elias pamauttaa: Miksi sä et halua tavata sun lasta? Lopussa Olli saa lohdullisen tekstiviestin. Lämmin ailahdus käy lukijan mielessä.

Kilven kerronta on lentävää. Asiat risteävät niin että lukija saa ajatusaskaretta. Aukkoja ja viitteitä edellisiin teoksiin riittää. Kilvellä on kerronnassaan elokuvallinen leikkaus.


Hirtehishuumori auttaa. Kun oikeuslääkäri kysyy, onko tekijä saatu kiinni? Saattaa vastaus olla: periaatteessa. Se makaa tällä hetkellä kylmiössä.

Näinkö se aina menee, tänäänkin pahantekijä on entinen uhri.

Kilpi kertoo tärkeitä asioita, joista vaikenemme. Lapseen kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö on jokaisen aikuisen ihmisen asia. Se pitää repiä pois yhteiskunnasta.

Kiven edellisen teoksen Elävien kirjoihin mukaan tehtiin elokuva 8-pallo. Myös uusimmasta teoksesta on tulossa elokuva. Kirjassa on sellainen imu, että kirjasarja jatkunee. Olisiko kohta lastenkirjan vuoro?

Kuolematon kertoo pahasta, mutta kirja on hyvä.

 
Kilpi kirjoitta nimensä Savonía-palkittuun Elävien kirjoihin -kirjaansa (Gummerus 2011) Aapelin päivänä 2012  
PS. Marko Kilpi sai itsenäisyyspäivän alla Suomen valkoisen ruusun I luokan mitalin.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti