Lapsenlapset ja isovanhemmat ovat läheisiä

Isovanhemmuus herkistää

Viikon runo 43, 29.10.2017

 

 

Tuiskutti märkää lunta.

   ”Olipa sinulla kurja koulumatka”, arvelin, kun lumiakka tuli välipalalle.

   ”Ei kun on oikein kiva ilma”, tuumi Maura, ”ja nyt menen rakentamaan

lumilinnan omenapuun alle.”

   Larisa ehti mukaan ja illalla oli kylpyhuoneessa kuivumassa neljät kintaat,

kengät ja sukat, kaksi pipoa, kolmet ulkohousut, villatakki, tikkitakki ja

untuvatakki, kaulahuiveja ja isoäidiltä lainattuja paitoja.

   Maistui taas elämältä.

Pertti Nieminen: Vyötettiin ja vietiin, Otava 2003.

Kronikka kahden lapsen ja vanhan miehen elämästä

Hannu Pertti Nieminen (29.kesäkuuta 1929 Vaasa – 8. marraskuuta 2015 Vantaa) oli suomalainen runoilija ja kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja.

Nieminen valmistui ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1948 ja kansakoulunopettajaksi 1951. Kirjailijantyönsä ohella hän toimi kansakoulunopettajana Hyvinkäällä vuosina 1951–1989.

Nieminen on suomentanut runoja, näytelmiä ja novelleja.  Osa käännöksistä on sovitettu kuunnelmiksi Yleisradioon. Hän on opettanut muutaman vuoden ajan kiinan kieltä ja kirjallisuutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa ja osallistunut 1980-luvulla Raamatun käännöstyöhön. On sanottu, että Niemisen oma lyriikka on jäänyt käännöstyön varjoon.

Nieminen on kirjoituksissaan, kuten esseissään ja arvosteluissaan, pyrkinyt oikaisemaan länsimaissa vallinneita osin erheellisiä käsityksiä kiinalaisesta runoudesta.

Kokoelmissa Kuusi silmää, kuusi korvaa (1981) Vyötettiin ja vietiin (2003) Nieminen kirjoitti ”isoisärunoja” lapsenlapsistaan.

Palkintoja ja tunnustuksia

Eino Leinon palkinto 1962

Mikael Agricola -palkinto 1992

Suomi-palkinto 1994

Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 2001

 

Vyötettiin ja vietiin -kokoelman taka-aukeamalla on luettelo Niemisen runokokoelmista, alkaen Kivikausi-kokoelmasta vuodelta 1956. Kuudestoista kokoelma on tämä, josta runonkin valitsin.

Sekin kuuluu Otavan kauniiseen Runoja tunteville -sarjaan.

Käännösrunojen lista on pitkä.

Mandariini kainalossa: Kirjoituksia vanhan Kiinan kulttuurista, eritoten runoudesta. Otava, 1989.

Oikeastaan löysin Pertti Niemisen vasta Mandariini kainalossa -teoksen myötä. Sittemmin olen lukenut aikaisempiakin teoksi.

Lapsenlapsista ja isoisästä kertovat runot ovat hellyttäviä, hyvänmielen kirja. Siinä on jotain samaa tunnelmaa kun Lassi Nummen Isoisän runot -kirjassa. Ihania teoksia. Lapsenlapset ovat taitavia kietomaan ukit ja varmaan mummotkin sormensa ympäri. Ja siitähän isovanhemmat nauttivat.

Luen muutosten kirjaa: Runot 1956–1972. Otava, 1979.
Näen syksyssä kevään: Runoja kuudelta vuosikymmeneneltä. Valikoinut Martti Anhava. Jälkisanan kirjoittanut Tuulia Toivanen. Otava, 2009.
Nämä yllämainitut kokoelmat vakuuttavat lukijan.

Maailma pitäisi aloittaa alusta (Otava, 2009) on kokoelma, johon palaan usein.