Jo Tšehov kaipasi teatteriin uusia muotoja

Anton Pavlovitš Tšehov syntyi 1860 ja kuoli vuonna 1904. Hänet tunnetaan novelleistaan, mutta myös näytelmistään. Hänen kuuluisin näytelmänsä on 1895 julkaistu Lokki, joka aluksi epäonnistui Pietarissa, mutta pääsi suosioon Moskovassa kolmen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen Vanja-eno (1900), Kolme sisarta (1901) ja Kirsikkapuisto (1904) menestyivät.

Klassikkonäytelmät kuuluvat teatterien ohjelmistoon. Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä ensi-iltansa sai tammikuun lopulla Lokki, mikä todistaa Tšehovin sanojen kestävän voiman ja ajankohtaisuuden. Aiemmin Kuopiossa oh nähty muun muassa Kolme sisarta, jonka ohjasi Heini Tola (s.1953 Tampere). Muitakin näytelmiä Tola on Kuopiossa ohjannut, mutta Tšehovilta ainakin nämä mainitut.

 

 

Näytelmässä ollaan paljon myös selkä katsomoon päin. Se toimii.

Teatterinjohtaja Tola johtaa Teatteri Avoimia Ovia Helsingissä. Tola on johtanut sitä vuodesta 2004. Vuonna 2012 teatterinjohtaja Heini Tola sai Minna Canthin seuran kulttuuripalkinnon.

Lokin on sovittanut ja ohjannut Heini Tola, suomennos Martti Anhavan.

Ohjaaja on skenografi Veera-Maija Murtolan kanssa luonut vaikuttavat puitteet näytelmälle. Näennäisen lavasteettoman näyttämön moninaisuus paljastuu esityksen myötä.
Lassi Krögerin valosuunnittelu näyttää voimansa, samoin Antti Puumalaisen äänisuunnittelu.

Katsomon tavallinen kuhina hiljenee vähitellen, kun tajutaan näyttämömiehen touhuavan lavalla. Näytelmä on alkanut. Myöhemminkin näyttämömiehet kuuluvat näytelmään, huomaamattomina ja itsestään selvänä asiana.

Edessämme on valtavan suuri paljastava näyttämö tummana. Valot saavat näyttämön eloon. Ne myös nostavat vaalean puvun esiin ja häivyttävät tummuuteen.

Lokin neljä näytöstä avataan lukemalla paranteesi. Teatterin lumo saa näkemään sen mitä meille luvataan.

Rakkaus, toteutumatonkin ja taide ovat keskeisiä teemoja. Kaipaus on Tšehovin näytelmissä läsnä. Näyttelijät ovat taiteilijoita, laulajia ja kirjailijoita, mukana on myös lääkäri. Tšehovin omakuva näkyy niin Konstantinin kuin Trigorinin kirjoittamistyössä. Rakkaus on moninainen; äidin omistava rakkaus kuristaa.

Ajattelen, kun ihmiset ovat oikein tosissaan, syntyy komiikkaa ihan itsestään.

Vauhtia esitykseen tuo näyttämön pyörivä keskiosa. Se on käytössä paljon ja näyttää komeasti talon tekniikkaa. Taiteen pohdinta, myös teatterin, on kiinnostavaa. Kysytään: kuka minä olen. Huomaan, että katsomo on aivan hiljainen, ei edes yskähdyksiä kuulu. Intensiivinen puhe vangitsee. Alkaa oma sisäinen pohdinta, mikä jatkuu vielä teatterista poistuessani.

Lokin lento on katkennut, niin myös Konstantinin. Antti Launonen tekee vahvan roolityön.

 

Lina Patrikaista on ilo nähdä pitkästä aikaa teatterin lavalla.

Masa: Minä pidän surupukua elämäni vuoksi. Olen onneton.



Sari Harju ja Antti Launonen

Jo vapaaherrana olevaa Mauri Saikkaosta on mukava nähdä Dornin roolissa. Kuvassa keskellä Annukka Blombergin ja Tarmo Valkosen välissä

HENKILÖT

Irina Arkadina Annukka Blomberg
Konstantin Antti Launonen
Sorin Tarmo Valkonen
Nina Sari Harju
Samrajev Tapani Korhonen
Polina Seija Pitkänen
Masa Lina Patrikainen
Trigorin Karri Lämpsä
Dorn Mauri Saikkonen
Medvedenko Ari-Kyösti Seppo

 Näytelmän jälkeen piti lukea Tšehovin näytelmiä.